Hämeen TE-toimisto on pyytänyt lausuntoa sopimusluonnoksen sisällöstä koskien vaikeimmin työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Kunnat rahoittavat 50 % työttömyysajalta maksetusta työmarkkinatuesta, jos työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyysajalta vähintään 500 päivältä.
Tämän vuoden alussa tuon kriteerin täyttäviä työttömiä on Hartolassa tasan 20 henkilöä ja tätä henkilömäärää tulisi nyt sitten vähentää yrittämällä luoda Hartolaan työpaikkoja, mutta mistä...? En kannata työvoimaviranomaisten rakentamia "orjatyöpaikkoja" vaan kullekin palkka työstä siten, että ihminen ei tunne ihmisyyttään loukattavan.
Se ei ole ainoa kysymys. Ihmetystä aiheuttaa lähinnä se miten viime vuosina on toimittu työllistämisen suhteen. Kun kunta on "keksinyt" luoda työpaikan niin siihen on miltei aina etsitty ja löydetty työntekijä muualta kuin Hartolasta, vaikka paikkakuntalaisissakin olisi ollut päteviä hakijoita.
Nyt en tarkoita sitä, että sisäsiittoisuutta pitäisi vaalia - ja tietenkään kaikki hartolalaiset eivät kuulu originaaliin hartolalaiseen populaatioon, josta kantaväestö tuntee syystä tai toisesta käsittämätöntä ylpeyttä.
Kehäpäätelmäksihän tämä ajatus kuntalaisten, etenkin pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä päätyy, mutta kun kunnan päättäjät kaikessa viisaudessaan ovat nyt ottaneet tehtäväkseen TE-toimistojen kanssa tehdä yhteistyötä niin olisi syytä miettiä miten ne työllistämisasiat sitten hoidetaan.
Väännetään tämä vielä rautalangasta: kun kuntaan julistetaan haettavaksi toimi tai virka, niin valitaan siihen se kuntalainen, joka täyttää pätevyysvaatimukset ja virkaan/toimeen valituksi tultuaan asuu Hartolassa - ja siis nimenomaisesti on KIRJOILLA Hartolassa ja maksaa tänne kunnallisveronsa niin ei tarvitsisi veroprosenttia korotella. Ehkä?
Montako kunnallistalouden asiantuntijaa siellä päättäjistössä on? Kuinka monella riittää laskutaitoa ja muuta know-howta selvitellä mikä kannattaa ja mikä ei.
Tämän vuoden alussa tuon kriteerin täyttäviä työttömiä on Hartolassa tasan 20 henkilöä ja tätä henkilömäärää tulisi nyt sitten vähentää yrittämällä luoda Hartolaan työpaikkoja, mutta mistä...? En kannata työvoimaviranomaisten rakentamia "orjatyöpaikkoja" vaan kullekin palkka työstä siten, että ihminen ei tunne ihmisyyttään loukattavan.
Se ei ole ainoa kysymys. Ihmetystä aiheuttaa lähinnä se miten viime vuosina on toimittu työllistämisen suhteen. Kun kunta on "keksinyt" luoda työpaikan niin siihen on miltei aina etsitty ja löydetty työntekijä muualta kuin Hartolasta, vaikka paikkakuntalaisissakin olisi ollut päteviä hakijoita.
Nyt en tarkoita sitä, että sisäsiittoisuutta pitäisi vaalia - ja tietenkään kaikki hartolalaiset eivät kuulu originaaliin hartolalaiseen populaatioon, josta kantaväestö tuntee syystä tai toisesta käsittämätöntä ylpeyttä.
Kehäpäätelmäksihän tämä ajatus kuntalaisten, etenkin pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä päätyy, mutta kun kunnan päättäjät kaikessa viisaudessaan ovat nyt ottaneet tehtäväkseen TE-toimistojen kanssa tehdä yhteistyötä niin olisi syytä miettiä miten ne työllistämisasiat sitten hoidetaan.
Väännetään tämä vielä rautalangasta: kun kuntaan julistetaan haettavaksi toimi tai virka, niin valitaan siihen se kuntalainen, joka täyttää pätevyysvaatimukset ja virkaan/toimeen valituksi tultuaan asuu Hartolassa - ja siis nimenomaisesti on KIRJOILLA Hartolassa ja maksaa tänne kunnallisveronsa niin ei tarvitsisi veroprosenttia korotella. Ehkä?
Montako kunnallistalouden asiantuntijaa siellä päättäjistössä on? Kuinka monella riittää laskutaitoa ja muuta know-howta selvitellä mikä kannattaa ja mikä ei.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hartolassa on yli 200 työtöntä ja he käyvät uusimassa työnhakunsa Lahdessa saakka.Kukas ne matkat maksaa?Kela vai kunta oman osansa?
Jotenkin arvasin, ettei aloitukseni saanut vastakaikua.
Siellä päättäjissä on 5 kunnallistalouden asiantuntijaa. Se todettiin viimeisessä valtuuston kokouksessa. Jos joku muuta väittää - niin valehtelee!!!
Riippuu tietysti siitä miten asiantuntemus määritellään. Jonkin verran kouluttamaton maallikko oppii asioita kantapään kautta. Kysymys kuuluukin; kuinka monta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä valtuustossa on ja kuinka monella heistä on yliopistollinen arvosana kunnallispolitiikassa tai kunnallistaloudessa? Hartolalaisista työttömistä sen sijaan löytyy henkilöitä, joilla on useampikin yliopistollinen loppututkinto ja jotka ovat "päivittäneet" tietouttaan vapaa- /työttömyysaikanaan.
Oho!Eihän se kaveri ole asunut Hartolassa ainakaan vuoteen.Päivitä itse tietosi.Eikä se ollut edes työttömänä vaan teki jatkotutkimusta.Ei ole pitkään aikaan asunut enää Hartolassa.
Onneksi pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle nin eipä enää TE-keskus kyykyttele. :)