Näin leikittiin ja elettiin ennen http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/mita_lapset_leikkivat_1900-luvun_alkupuolella_42553.html
vieläkö muistat?
Mitähän tietoa meidän ajastamme jää jäljelle. Digitieto häviää aina uuden tekniikan tultua, valokuvatkin ovat useimmiten vain digina.
Katoammeko jäljettömiin digiavaruuteen?
vieläkö muistat?
Mitähän tietoa meidän ajastamme jää jäljelle. Digitieto häviää aina uuden tekniikan tultua, valokuvatkin ovat useimmiten vain digina.
Katoammeko jäljettömiin digiavaruuteen?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Emme katoa, sehän tässä pikkusen hävettää, kaikki piirtyy ikuisesti akashaan, aivan kaikki.
Eetteri ei ole ollenkaan varma säilömismuoto. Korkeintaan jää maatumaton ikijäte tuleville argeologeille ihmeteltäviksi.
Pitäisikö kirjoittaa terveiset 2000-luvulta kivitauluun?
Meistä lapsettomista ja sisaruksettomista ei jää yhtään mitään.
Muutaman vuoden jälkeen ei edes muista kukaan.
Kirkon arkistoihin, tuskimpa meikäläisestä ko ei ole mikään julkkis, eeeeiii ajatella noin synkkiä, myöhän ollaan elossa
Eihän myö olla synkkii, vaan ilosii ja silosii, kuin minipossun poijjaat.
Niin se vain on, ei siitä minnekään pääse.
Mutta huoleton on hevoseton poika. ;))
Mielestäni ei ole ollenkaan synkkää ajatella jääkö digiaikakaudelta jäljelle tietoja meistä. Ne kirkonarkistot ja jopa sairauskertomuksemme ovat digimuodossa ja voivat haihtua jälkiä jättämättä pois. Mikä pahinta pankkitilimmekin poksahtaa ja haihtuu jonnekin.
Ei jää jäljelle kivityökaluja, ei tarinoita paperilla. Tuskin kenelläkään on aikaa edes muistella menneitä.
Jotain sentään jääkin, ydinjäte jonnekin maanuumeniin.
Meidän terveyskeskuksessa ainakin on sairauskertomukset myös paperilla. Totesin kerran, kun niitten serveri ei väliaikaisesti toiminut. Kävivät hakemassa jostain kansion, missä oli kaikki.
Tietsikassa olevat tiedot saattavt hävitä helpommin kuin paperit, mulla pari konetta simahtanut, valokuvat tais häipyä avaruuteen
Niin on meidänkin terveyskeskuksessa.
Kerran oli kansioni jo valmiina pöydällä kun menin lääkärin luokse ja luultavasti kansiota oli käytetty kahvikupin tai lasin alustana jäljestä päätellen.
Kaitpa meistä jonkinlainen muisto jää ainakin lapsille ja lapsenlapsille jos emme ole sattunut tekemään mitään normaalia elämää ihmeellisempää josta olisi jäänyt muisto yhteiskunnalle.
Jäähän joittenkin muistoksi pystytetty patsas tai vaikkapa kirjoittamansa kirjat.
Minulla tyhjensi muistin ja kaikki katosi. Osa valokuvista oli kameran muistikortilla ja sain ne sieltä takaisin. Kannattaa ainakin muistikortit säilyttää.
Ei niitä kansioita kauaa säilytellä. Kun poistut tästä olemassaolosta, hävitetään kansiosi jossain vaiheessa lopullisesti. En tiedä kuinka pian eikä kiinnostakaan tietää.
Ei jumatsukka! Pitäsikö mielestänne fyysiseen jäädä joku jälki meistä???
Niin, kun ajattelen sukuni menneitä sukupolvia, niin ehkäpä ainut mitä tiedän heistä jääneen jäljelle on isoisäni silmälasinpokat ilman linssejä. Kirkonkirjatkin olivat palaneet sota-aikana. Nimi, syntymä- ja kuolinpäivä on hautakivessä. Muista isovanhemmista ei sitäkään. Haudattu kai jonnekin Venäjälle jääneeseen osaan Suomea.
Sinne me hävitään kaikki kerran tuntemattomaan menneisyyteen.
Omat vanhempani kertoivat joskus omista vanhemmistaan ja isovanhemmistaan. Muistot 4-5 sukupolven ajalta lienee muistikuvien historia perheissä. Omassa suvussani on jäänyt elämään joitain ruokaohjeita, joita on tehty aina. Vaikea sanoa mistä ajallisesti periytyvät.
Isoäitini isovanhemmista oli vielä keväällä muistona wanha hautakivi, pienenä kuolleista lapsistaan puolilahot puuristit joissa hopeiset nimilaatat.
Nyt ei ole mitään.
Serkkuni mies kuoli tupakkaan ja haudattiin samaan hautaan. Kivestä hiottiin wanhat nimet pois ja kaiverrettiin tupakkaan kuolleen nimi tilalle.
Tuli halvemmaksi näin. Ison talon väelle.
Näin vähän jäi jäljelle historiallista aineistoa. Onneksi valokuvasin kiven muutama vuosi sitten.
"sitroen"
Kaivoit kammioistasi kommentin, jonka olet ennekin antanut luettavaksemme.
Taidat alkaa sammaloitumaan.
Kuten Jessen faija on aina sanonut:
Kun Sammal kuivuu, ja tuuli käy sen ylitse, vain kivi jää.
H.
...ennenkin... siis
H.
Siinäs näet:
Historia toistaa itseään.
Mukava, kun tuntuu, että uusia vilvoittavia tuulia palstalla puhaltelee.
Puuh ja huuh.
Itähän se meistä aina jää.
Volga, Volga, Lada armas...
Mihin sitten hauta kaivetaankin.
60 ihmisenä olen helpottunut, asun Stadissa ja olen kauan asunutkin.
Joten minulle ei ole vammaa jäänyt mistään.
Olen henkisesti ihan itse.
Ja olen aikasti varma siitä, että sukulaisetkaan eivät itke minun katoamistani historiaan.
Mutta, kuten sinäkin, niin minäkin, jäämme digiseen maailmaan, ehkä kuitenkin vain hikisesti.
Mitättöminä ihmisinä olemme sen ansainneet.
Meillä kun on toi tieto-kone.
H.
Ajattelin aloittaa sanojen lyhentämisen jättämällä pois ensimmäisen kirjaimen, nopeuttaa lukemista ja antaa lisää aikaa kiireen keskellä.
Seuraava harjoitus itä eistä ää äljelle.
Juu. Saat omatekoisen neron leiman omassa pienuudessasi, kun leikit älykköä!!
Että ihan neronko leiman, mutta pienuus vielä kaupan päälle.
Älykköleikkiterveisin
Hyvä on uusi tekniikka kaiken voi hoitaa kotona ainakin talouden ja vanhoista kuvista tehdä suuria jne. lehdet voi lukea kotona ei minulle maksa mitään, ostaa ja myydä.
Tosi laiskuus on kyllä nyt iskenyt, mikään ei luista olisiko jollain neuvoa asiaan!
Miten lehti voi ilmestyä, jos kenkään ei maksa?
Pyhän hengen voimallako?
Pitääpi tajuta yks asia.
Kirkko ja väestörekisteti kaks eri asiaa.
Aikanaan luterilainen kirkko koitti omia kaiken mahdollisen käsiinsä. Myös väestökirjanpidon, siihen perustuu edelleen suuri kannatus, koska puolustuskyvyttömät lapsetkin muka "kastetaan" seurakuntaan.
Todellisuudessa nykyaikana väestökirjoja pitää väestörekisteri, millä ei ole mitään uskonnollisia kytköksiä.
Aikanaan, aina kun kirkko paloi, samalla paloi kirkonkirjat. Se on monelle ollut onni, pikkukylissä kaikki muutenkin sukua keskenään. Muistelen, Kajaaninkaupupunki, on DNA- tutkijoitten paratiisi. Koko kylä perustettu 14 sinne muuttaneen perheen voimin, kaikki sukua keskenään.
Kirkonkirjoilla ole mitään väliä nykyaikana. Väestörekisterillä on. Sen tiedän, sitä hoidetaan asianmukaisesti. Tiedostot kopioidaan useampaan formaattiin säännöllisesti. Kaikki tietää, digitieto on häviävää, noistsa tiedoistsa pidetään kuitenkin hyvää huolta. Että ei käy, kuten kävi kirkonkirjoille.
Erittäin laaja-asia taas. Voisin kirjoittaa aiheesta sivutolkulla. Lyhyesti, digiaika tulee häviämään lähes täydellisesti. Paitsi, mikään nettiin laitettu ei häviä koskaan, Kysy vaikka jenkeiltä.
ja mainiten, tältäkin palstalta "katoaa" kirjoituksia. Ei muuten katoa, ne vaan poistuu näkyvistä. Kylläå ne siellä jossain servereillä on, niitä kopioidaan, varmuustallennetaan jne jatkuvasti. Jos iskee 7 miljardin ihmisen eteen tekstiä, voipi niinkuin miettiä, mitä meni tekemään. Ei se teksi ikinä häviä, se on netissä.
Kuten sanoin, laaja asia. Mutta nyt ei ole kyse formaateista, kuten oli käsinkirjoitettujen kirkonkirjojen kanssa, Data liikkuu ja sitä säilytetään ja tallennellaan eri formaatteihin jatkuvasti. Muuten, vanhin mun kirjoitus tästä portaalista löytyy vuodelta 1991, jos osaa hakea.
=DW=
Kunnon aurinkotuulipiikki saattaisi pyyhkäistä digit kerralla tuntemattomiin tuuliin. Tosin tämä on vain luulo ei tieto, olisi mielenkiintoista tietää milloin ja miten digitieto voisi hävitä.
Ikivanhat kirkonkirjat ovat vieläkin luettavissa, mutta esim. kaupan kuitin teksti häviää muutamassa kuukaudessa. Tähän saakka 1500-luvun muste on kestänyt aikaa parhaiten.
Eräässä afrikkalaisessa dokumentissa kerrottiin kuinka siellä poppamiehet valitsivat jonkun lapsen kylästä jolle opettivat tietonsa ja kertoivat tarinansa ja tieto säilyi niin mihin saakka? Vanha mies varoitteli dokumentissa noria, että älkää ottako länsimaisia tapoja, koska siellä lapset eivät tunne omia vanhempiaan. Täällä sukuyhteys ei tosiaan ole kovin tiivis ja perinnetieto katoaa.
Olisihan se mielenkiintoista jos Aatamista saakka tiedettäisiin jokaisen sukupolven tarina.
Ydinlatauksia.
Niitä vaan pitäisi olla koko maapallolla, lisäksi tuhota kaikki satelliitit jne.
Netissä sellainen hauska piire, se on tavallaan rajaton. Kun kerran kirjoitat jotain, se on yli 7 miljardin ihmisen näkyvissä. Ok puhutaan sähköposteista ja salasanoista. Haloo, jenkit kerää kaiken arkistoihinsa, mitä vaan kerkiävät. Ja niin tekee muutkin,resurriensa voimilla. Men ja kirjoita kirjoitus P- koreasta, ihan varmasti löytyy servereiltä ympäri maapallon.
Tässä ei niinkuin ongelmana tiedon hakeminen ja tallettaminen, ongelma on tiedon valtavassa määrässä. Sun puhelulogit, sähköpostit, sivut joilla ollut, kaikki on selvitettävissä vuosien taakse.
Tää on eriasia, kuin kirkonkirjat. Data ei tuhoudu mitenkään. Kirkonkirjat hävisi polttamalla. data säilyy. Se miten se säilyy ja kenellä se säilyy, sitä ei tiedä oikein kukaan. Noin mainiten, kukaan ei tiedä, missä suoli24 serverit nykyisin on.Aikanaan ne oli Oulussa, sitten Turussa, sitten jossain ruotsissa ja kun firma on suuren eurooppaöiasen mediakonsernin omistukseesa, oletan, että jossain pilvipalvelimella, jonka sijainti ei oikein kukaan edes tiedä.
Vielä mainiten.. mulla oli homesaitti reilut kymmenen vuotta sitten. Portfoliota, ryönäytteitä siis, kaikenlaista sellaista alaan liittyvää. Sen domainin otin alunperin suomesta, se vaan alkoi elåmään omaa elämäänsä. Kun löin hanskat tiskiin sen kanssa, sitä hallinnoi jokin banaanivaltio ja servetit oli p-amerikassa fyysisesti. Että se niinkuin siitä kotisivustosta. Onhan mulla nytkin saitti. Anonyymina niin sanotusti. Mä voin hallinnoida sitä hyvin C-panelilla. Mutta mä en käytä sitä mihinkään erityisen tärkeään asiaan. Sitä kukaan tiedä, kenen omistukseen se seuraavaksi joutuu. Mainiten, mun ikivanha domaini oliedeleen myynnissä, en tehnyt ostotarjousta, vaikka hyvä domainnimi olikin. Sitä siis myyty ainakin kymmenen vuotta, kukaan puhunut tai postannut mulle aiheesta mitenkään :DD
Asioihin pitää suhtautua realistisesti. Mulla oli lievähkä kiristyksentyylinen tapaus tossa taannoin. Niinno, mulla oli yli kymmenen vuotta vanjat teksiviestit komerossa olevassa kännykässä. Se tiitä sitten :DD Ja mä en edes kerää tojua hunksi-tyyliin, joka kai tallentaa kieken, mitä netissä näkee tietokoneelleen. On mullakin tallessa kotain, mutta en pullistele niillä. Mutta tiedostoja siis on, olemassa paljonkin. Eikä pelkästään operaattoreilla tai valtioitten järjestelmillä, yksityisillä ihmisilläkin.
Tossa viimeaikoina muuten jotkut lestaatit alkaneet laittan mun ikivanhoja kirjoituksia esiin. Hassua touhua, ei voi tajuta, mitä ne niistä hyötyy :DDDD Just ääriryhmät vaarallisia internetissä. Osaaminen onneksi yleensä puuttuu, mutta kyllä ne härdelliä koittaa junailla ihan mistään tajuamattakin. Kysy niitiltä tai hunkkelilta loput.
=DW=
Kaikkiko sinun pitää aasta aloittaa?
Ristus tuota tolloutta.
Katselen joskus netistä vanhoista kirkonkirjoista sukuni ihmisiä, kyllä heistä merkintöjä löytyy 1600 luvulle asti.
Joku sukututkija löytää vielä paremmin, ei minua paljon kiinnosta.
Missä????
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/arkisto/paikkakunnittain.htm
Valitse paikkakunta, sitten paina vasemmassa laidassa olevaa numeroa. Saa myös sukunimellä. En ole käynyt aikoihin, on vähän unohtunut. Ovat aika suttuisia, mutta ainakin osasta saa selvää.
jännittää huominen leikkaus, ei nukuta :(
Yleensä ei jää mitään, meistä tavallisista---hänellä on kuitenkin kivi ja sanat.