Vuosia meni mielenterveyden kanssa paremmin, kävin siis intensiiviterapian ja söin lääkettä. En ole nyt suunnilleen 4 vuoteen syönyt mentaalivaivoihin mitään pillereitä, terapiastakin on jo useampi vuosi. Ja nyt pelot ja jännitys ja ahdistus tuli taas takaisin. Pari kertaa olen paniikkikohtauksen saanut ja aika monesti on tuntunut sille että nyt meinaa tulla paniikki mutta olen onneksi saanut kohtauksen estettyä. Ahdistus ei ole vielä onneksi sillä tavalla kokonaisvaltaista mitä oli pahimmillaan enkä ole tällä hetkellä masennuksesta lamaantunut vaan olen aivan normaalisti käynyt töissä. Kuitenkin tämä ahdistus estää minua välillä nukkumasta jne.
Perheessäni on siis 1 henkilö jolla on ollut psykoosi ja minulle tuli takaisin psykoosin pelko tämän ahdistuksen ja paniikin seurauksena. Pystyin jotenkin vuosia elämään rauhallisemmin ilman sekoamisen pelkoa vaikka lähipiirissä tapahtuikin todella ikäviäkin tapauksia (esim kuolema), nyt on lyhyessä ajassa tapahtunut niin paljon etten jotenkin enää pysy tässä kaikessa mukana ja siksi varmaan pelkään sekoamistakin niin paljon.
Käsittääkseni kuitenkaan kukaan ei ole sairastunut psykoosiin pelkästään psykoosin pelosta. Sen lisäksi olen selvinnyt monista traumaattisistakin kokemuksista ja läheisten menetyksistä ilman psykoosia. Miksi se psykoosi sitten nytkään tulisi, loogisesti ajateltuna? Tietenkään mielenterveyttään ei voi ennustaa mitenkään eteenpäin, mutta minulla on jopa ollut toisen sairauden hoitoon sellainen lääke (kortisoni todella isoilla annoksilla) joka voi laukaista joillain psykoosin tai manian eikä minulle ole käynyt niin.
Huh, hieman helpotti purkaa edes jonnekin. Vertaiskokemukset auttaisi nyt kyllä.
Perheessäni on siis 1 henkilö jolla on ollut psykoosi ja minulle tuli takaisin psykoosin pelko tämän ahdistuksen ja paniikin seurauksena. Pystyin jotenkin vuosia elämään rauhallisemmin ilman sekoamisen pelkoa vaikka lähipiirissä tapahtuikin todella ikäviäkin tapauksia (esim kuolema), nyt on lyhyessä ajassa tapahtunut niin paljon etten jotenkin enää pysy tässä kaikessa mukana ja siksi varmaan pelkään sekoamistakin niin paljon.
Käsittääkseni kuitenkaan kukaan ei ole sairastunut psykoosiin pelkästään psykoosin pelosta. Sen lisäksi olen selvinnyt monista traumaattisistakin kokemuksista ja läheisten menetyksistä ilman psykoosia. Miksi se psykoosi sitten nytkään tulisi, loogisesti ajateltuna? Tietenkään mielenterveyttään ei voi ennustaa mitenkään eteenpäin, mutta minulla on jopa ollut toisen sairauden hoitoon sellainen lääke (kortisoni todella isoilla annoksilla) joka voi laukaista joillain psykoosin tai manian eikä minulle ole käynyt niin.
Huh, hieman helpotti purkaa edes jonnekin. Vertaiskokemukset auttaisi nyt kyllä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pitää vielä mainita että olen monissa asioissa hyvin perfektionistinen, kontrollifriikki jne. Tarkkailen itseäni ihan liikaa stressaantuneena, koko ajan kyttään että onko tämä ja tämä asia nyt ihan normaalia jne. Sen lisäksi olen vannottanut joitain läheisiäni että vievät minut välittömästi hoitoon jos sekoan.
Eräs tunnettu psykiatri mainitsi teoksessaan, että itse psykoosin pelko usein jopa suojelee psykoosilta. Vaikka sinulla on perinnöllinen alttius ja traumaattisia kokemuksia takana en usko sinun kaltaisen henkilön sairastuvan psykoosiin. Koita löytää elämällesi jokin tarkoitus jonka vuoksi et halua sairastua psykoosiin. Sen ei tarvitse olla mikään kummoinen esim. haluat nähdä lapsenlapsesi ennen kuin sairastut psykoosiin.
Kiitos vastauksestasi ja lohdullisista sanoista.
Lähinnä pelkään sairastumista kaikista ponnisteluistani huolimatta. Ikään kuin minuun olisi jo valmiiksi koodattu että psykoosi tulee väkisin jossain vaiheessa elämää. Ehkä tätä ahdistusta tällä hetkellä pahentaa sekin etten tiedä kenelle voisin näistä peloistani puhua. Aikaisemmastani sairausjaksosta ei tiedä monikaan enkä halua huolestuttaa lähipiiriä.
Fiksuinta varmaan olisikin, että soittaisin jonnekin mielenterveystoimistoon tms ja yrittäisin päästä muutaman kerran jonkun juttusille. Ehkä se olisi järkevää mielenterveyttä vaalivaa toimintaa. Tuo oli kyllä mielenkiintoinen ajatus, että päättää ettei sairastu hakemalla elämälleen jonkin tarkoitusen tai tavoitteen.
Pahintahan tuossa on se että jossain vaiheessa kun asioita vatvoo liikaa niin ajatukset tuppaa mennä niin sekaisin että alkaa tuntea väistämätöntä sekoamista. Periaatteessa itsekkin tiedän miten nämä ajatukset voi voittaa, mutta en vain osaa ajatella selkeästi kun se pahin kuvio lähtee jylläämään.
Se mikä minua myös ihmetyttää on se että kun näistä asioista olen kertonut kavereille(pitkän harkinnan jälkeen) on se että myös osa kavereistani on myöntänyt samallaiset pelot. Kun nämä pelot astuivat rankimmalla kädellä ensimmäistä kertaa elämääni, luulin että olen todellakin ainoa tuttavapiiristäni jolla näitä esiintyy. Väärässä olin, sillä välissä tuntuu siltä että näitä on lähes jokaisella. Ehkä näin tosiaan on ja osa vain pitää suunsa päättäväisesti supussa tai osaavat jättää ajatukset helpommin omaan arvoonsa. Eli ehkä tieto siitä että nämä ovat luultujakin yleisempiä, helpottaa jotakuta.
Useita psykoositason mielenhäiriöitä läpikäyneenä, voin sanoa että kyllä psykoosin pelostakin itsensä psykoosiin saa jos se stressitaso sen pelon seurauksena nousee yli oman mielenterv sietokyvyn, eli ; lopeta hyvä ihminen stressaaminen!
Ja toisaalta lohdutukseksi, olen käynyt 4-5 kertaa psykoosissa joista kolme erittäin vakavaa, ja jos tulee itsetuhoisia ajatuksia soita ambulanssi, muuta neuvoa en osaa antaa, mutta niistä selviää hengissä jos ei tee itselleen mitään vakavaa :)
Laitoshoidossa kyllä joutuu olemaan, usein vastoin tahtoaan, mutta suosittelen jotain että otat rauhoittavaa kun pahin pelko päällä tai opettele joogaamaan mietiskelemään jotta stressitaso ei vaaralliseksi nousisi turhasta pelosta.
Saako kysyä, että onko tämä sinun psykoosipelkosi sitten tullut ensimmäisen psykoosin jälkeen? En usko että tuo voi olla mitenkään yleistä, mutta voihan nuita poikkeuksiakin olla.
Jos minulle, aloittajalle osoitit tuon kysymyksen niin itselläni ei siis ole koskaan ollut psykoosia tai mitään psykoottisia oireita.
Ei, vaan tuolle edeltävälle kommentille :)