Hei kaikki,
kaipailisin kokemuksia yo. veneestä, etenkin jos löytyy kokemusta 1,69m kölillä varustetusta, esim. kryssiominaisuudet. Rakenne.Plussat/ miinukset/ kaikki muu mahdollinen veneeseen liittyen.Sisätilat vaikuttaa muuten hyvältä, paitsi saako salongin sohvat muutettua vuoteeksi?
kaipailisin kokemuksia yo. veneestä, etenkin jos löytyy kokemusta 1,69m kölillä varustetusta, esim. kryssiominaisuudet. Rakenne.Plussat/ miinukset/ kaikki muu mahdollinen veneeseen liittyen.Sisätilat vaikuttaa muuten hyvältä, paitsi saako salongin sohvat muutettua vuoteeksi?
Vastaukset 31
Vanhimmat
entäs 385 samat kymysykset
1,69 köli ei purjehdi hyvin. Minimi 2 m
Liian muovinen ja halpa sisältä minun
makuuni
Uskoisin, että Hansen myyjä ottaa sinulta enemmänkin rahaa vastaan, jos nykyinen hinta tuntuu liian halvalta.
Heikko rakenne, tylsä sairaalanomainen sisusta ja ennenkaikkea huono jälleenmyyntiarvo, eli Hansen ostaessaan mnettää rahaa.
Mitä tahansa ostaessa menettää rahaa!? Myydessä saa useimmiten rahaa tai jotain rahanarvoista vastinetta. Tuliko kerrottua riittävän yksinkertaisesti?
Ehkä pihjalanmarjat ovat happamia, mutta minusta hyvin monessa uudessa veneessä nimenomaan on tylsä, sairaalanomainen sisusta joka ei kyllä yhtään tunnelmaa nosta.
Hansen jälleenmyyntiarvo on kyllä normaali tai jopa keskimääräistä parempi. Perinteisesti purjeveneistä on saanut OVH-hinnan euromääräisesti käytettynä, mutta viimevuosina jää usein selkeästi tuon alle. Huonosti hintansa pitävät jäävät puoleen tuosta.
32-jalan kokoluokassa Hanset (320-325) ovat maksaneet uutena n. 75 tonnia. Suomessa myynnissäolevista pyydetään enemmän ja Euroopan halvimmat ovat 55 tonnia.
Vastaavasti 370-385 on maksanut n. 120 tonnia ja Euroopan halvimmat ovat vajaat 80 tonnia.
Kiitos vastauksista.Mihin perustuu väite rakenteen heikkoudesta?Veneestä tehdyt artikkelit mainitsevat ennemminkin rakenteen vahvuudesta.sekin on selvää että matalampi köli purjehtii huonommin kuin syvä, mutta onko omakohtaista kokemusta/havaintoja vesiltä,kuinka paljon? Jotkin aiheesta tehdyt jutut antavat vaikutelman, että eniten merkitystä asialla on kovemman kelin kryssillä,ennenkaikkea suuremman sorron vuoksi. Sivumyötäisellä ei liene juuri eroa.syväksenä 1,69m on mielestäni kuitenkin kohtuullinen purjehdusominaisuuksia ajatellen, eikä liene suoraan vertailukelpoinen yleisempää n. 1,5m matalaan köliin. Lisäksi ko aluksessa matalampi köli on painavampi, painopisteen ollessa sama kuin syvemässä kölissä.
1,69 m on varsin vaatimaton syväys 37-jalkaisella ja vaikuttaa jo hyvin paljon kryssillä kelistä riippumatta. En tunne ko. tapausta, mutta yleensä matalalla kölillä on sama vakavuus eli köli (ja siis koko vene) on painavampi ja/tai paino on enemmän bulbissa siten, että venee vakavuus pysyy suunnilleen samana. Kryssillä köliä tarvitaan myös (ennen kaikkea!) sorron estämiseen, jossa syvä ja kapea evä on ylivoimainen matalaan ja leveään nähden ja bulbista on pelkkää haittaa.
Vaikkapa 1,7 ja 1,9 m ero voi tuntua pieneltä, mutta pitää muistaa, että pohja ui reilussa puolessa metrissä ja bulbista ei ole kuin haittaa sorron/kulkuvastuksen kannalta. Itse evä kasvaakin helposti 30% syvyydeltään. Käytännössä tästä siis seuraa se, että 1,7->1,9 on paljon suurempi ero kuin 1,9-2,1, joka on jo vaikeammin havaittavissa.
Se on sitten jokaisen oma asia miten paljon tuolle pistää painoarvoa.
Tuleeko mieleen muuta 2000-luvun puolella valmistettua purtta kokoluokassa 36-38 jalkaa,muina kriteereitä 2 takahyttiä, hyvät purjehdusominaisuudet,erityisesti saisi olla tuuleennousukykyä ja syväys alle 1,9, ehdoton kipuraja on 1,95m,joita alkaakin sitten jo löytyä. Itsellä tulee mieleen lähinnä ruotsalaisvalmisteet esim, linjett,, swedestar jne,mutta hinta nousee noissa melko kovaksi.
Niin, empä tiedä paljonko se syväys ja bulbitomuus vaikuttaa omassa veneessäni.
Minulla on matala 1.45 köli bulbilla, mutta samasta veneestä on myos 1,9 syväyksellä olevia. En ole päässyt testaamaa vauhtia syväkölisten kanssa, mutta Lys -luku on näissä on lähes sama. Joitain kisatuloksia olen katsellut, jossa on ollut mukana kumpaisiakin, eikä ainakaan niistä huomaa, että se syväkölisempi kulkis kovempaa.
Kai noilla parametreillä ensimmäisenä tulee mieleen First 36.7 1,85 m kölillä. Aika harvinaisuus on yhdistelmä 2 takahyttiä, matala köli ja hyvät purjehdusominaisuudet.
Niin siis,hyvillä purjehdusominaisuuksilla viittaankin lähinnä perhematkapurjehduksen käyttöön,kilpuria en ole hakemassa."performance cruiser"-hengessä.
Viitannet Sunwind 30:seen. Se on huomattavasti pienempi vene, jolloin 1,45 m on "syvä" verrattuna 1,7 m 37-jalkaiseen. Paljon muitakin eroja on, kuten syvä vaihtoehto on bulbiton ja nykykäsityksen mukaan varsin leveä. Mutta eiköhän noissakin ole ihan merkittävä ero kryssillä. Se on sitten tietysti toinen juttu mikä on merkittävä kenenkin mielestä. Jos vaikka oletetaan eroa olevan oikeasti vain 1% keskimäärin, on sekin helposti 4% luovilla, sillä luovi vastaa 1/4:osaa purjehdussuunnista ja muilla suunnilla ei noilla kahdella vaihtoehdolla juuri eroa ole, koska paino on sama ja märkäpinnassakin ero on mitätön.
Elan 37 1,85 metrisellä lyijykölillä.
Hansesta: Pilssipumppu on sijoitettu ihan muualle, kuin "pilssin" syvimpään kohtaan. Aina kun vene kallistuu, tulee turkille vettä. Jollet sitten äyskäröi sieltä pentryn roskiskaapin alta sitä pilssiä käsin tyhjäksi.
Vessan lattiakaivon tiivistykset on huonot lähes kaikissa yksilöissä. Tuloksena on vettä pilssissä aina, jos joku on käyttänyt suihkua. Jos uuden ostat, niin vaadi tuon korjaaminen takuuseen. Polttoainemittari on 5 ledinen pylväs. Hiton huono ja epätarkka. Se on vaan suuntaa-antava tyyliin:" on naftaa, ei ole naftaa ainakaan paljoa enää"....
Septin pudotustyhjennys toimii huonosti/ei toimi ollenkaan.
Purjehtii ihan jees, ei häikäise, mutta ei ole huonokaan.
Pikkujuttuja, mutta harmillisia toisinaan....
Mikan pilssivesitarina on tosi mutta kiusallinen havainto nykyveneissä- ja nykyveneet tässä tarkoittaa lähes 40 viimeistä vuotta. Ensi kerran huomasin ongelman Antilla 30 kisatessa -75. Kun veneen pohjat on kuin munan kuoria niin pilssivesi ei ole pilssissä (kun sitä ei ole) vaan jossain muualla. Ennätys on takahytin hyllyllä. Ilmeisesti vene oli silloin lähellä kaatumista. Kun vaan joku venedesigneri palauttaisi pilssin, minne vesi kertyy ja mistä sen voi pumpata. Nyt olen pitkällä kryssiöegillä välillä ajanut myötäiseen pilssin tyhjennystä varten.
Rohkenen olla hieman eri mieltä Antilla-30 veneen pilssistä. Kyllä sieltä sellainen löytyy ja vielä tästä uudemmasta 36:stakin löytyy aika syvä pilssi, jonne mahtuu ehkä noin 30-40 litraa vettä siten, että pysyy pilssissä vielä 30 asteen kallistuksella. Nykyveneistä ei juurikaan pilssiä löydä ja tosiaan vettä on sitten joka hemmetin paikassa.
Olisipa mielenkiintoista tietää, kuinka linkussa Antilla 30:tä on purjehdittu, että vesi on lähtenyt pilssistä liikkelle. Itse en ole koskaan törmännyt moisen ilmiöön. Tietysti voi olla, että mikäli jostain syystä pilsiinn on kertynyt kymmeniä litroja ylimääräistä vettä, ongelmia saattaa kovassa merenkäynnissä syntyä. Antillan kölirakenne pilsseinnen on kuitenkin oikeaoppinen ja pilssi toimii kuten pitääkin. Syvin kohta on lisäksi oikeassa paikassa ja oikein mitotettu: edes vähäinenkään pilssivesi ei pääse vellomaan pitkiä matkoja.
Pilssihavainnosta sinänsä samaa mieltä. Kokonaan toinen juttu on, että täytyykö veneen sisällä olla ollenkaan vettä? Käytännössähän sitä tulee sisään vain, jos sitä jostain vuotaa, etsimällä ja tukkimalla vuodot piätisi päästä eroon myös "pilssissä" olevasta vedestä.
Tämä havainto siis koskee meitä tavallisia purjehtijoita, valtaosa palstalaisistahan tuntuvat purjehtivan vain palloa tai itämerta ympäriinsä 20 m/s vastatuulessa jolloin vettä toki alkaa tulla helposti myös luukusta sisään.
Hansessa pilssiin tulee vettä kahdesta syystä: Ensinnäkin vessan lattiakaivon liitos vuotaa useissa yksilöissä vettä pilssiin. Toinen tyypillinen paikka on uimatason suihku. Jos sen kahvaa ei laita todella huolellisesti ja millilleen paikalleen, se jää vuotamaan hieman. Ja tunnin päästä on pilssissä sitten parikymmentä litraa vettä...
Yleensäkin veneet suomessa vuotaa ylhäältäpäin. Se on siis sadevettä useimmin se vesi pilssissä. Aina sitä jostain tulee.
Pilssi on jaettu lokeroihin, joiden välillä on putket. Mutta: Varsinainen "pilssi" on noin 15 senttiä syvä. Pentryn alakaapin alta kun nostaa levyn ylös, on siellä kohdassa syvyys kuitenkin 20 -30 senttiä! Ja se pilssipumppu on siinä 15 senttiä syvässä pilssissä.
Okei, nämä havainnot on Hanse 345 -veneestä, mutta eri foorumeilla maailmalla on kerrottu samoista "oireista" muissakin malleissa.
Olisi Hanse 371 menossa myyntiin. Pidemmällä 1,95m kölillä, kolmella tuplakajuutalla, erittäin siisti, TÄYSIN varusteltu ja lämpimässä hallissa talvehtinut. Lisätietoja saa; [email protected] Vene pk-seudulla.
Hanse 371 on jämäkkä vene, joka kantaa purjeensa hyvin. Vene näyttää ulkoa ja sisältä oikealta purjeveneeltä. Tyylikäs puusisustus tuo mieleen vanhan ajan purjejahdit. Kajuutassa istu helposti 8 aikuista ja myös reilu seisomakorkeus löytyy pidemmällekkin purjehtijalle. Sitlooda on suojainen ja vetää myös 7-8 henkeä.
Hansen uudemmat mallit ovat futuristisempia, matalampia (myös sisältä) ja veneen perä on tämän päivän tyylin mukaan leveä ja matala. Aiempaan vastaukseen viitaten näyttää todella siltä, että uudempien mallien hintakehitys ei vastaa vanhempia malleja.
Hanse 371:stä tehtiin usealla eri hyttimallilla, ero lähinnä oli siinä, onko veneessä kaksi makuukajuutta takana, vai onko toisen takakajuutan tilalla isompi pentteri ja varasto tai suihkukoppi ja varasto. Kolmen tuplakajuutan versio lienee harvinaisempi. DS eli korotettua Deck Saloon mallia tehtiin myös, muttei ilmeisesti kovinkaan suurta määrää.
Hanse 371 valittin muistaakseni aikanaan myös alalla vuoden veneeksi Euroopassa. Googlaamalla löytää lukuisia eri venelehtien testejä. Testiartikkeleita voi myös ostaa netistä.
http://www.hanseyachts.com/gb/boats/371/test-reviews.html
http://www.sailingmagazine.net/boats/3-perry-on-design/206-hanse-371.html
Kansi ja 2. takakajuutta / suihku vaihtoehdot tulee hyvin esille näistä videosta;
http://www.youtube.com/watch?v=aFD0VHQ9-HE
http://www.youtube.com/watch?v=aFD0VHQ9-HE
Muutama kommentti aiempin vastauksiin;
- Omassa venessä ei ole pilssissä vesi lillunut. Pilssi on jaettu lokeroihin,
joista osan välillä on putket. Pilsseihin on lattiassa isolla imukupilla
nostettavia kurkistusluukkuja.
- Polttoaine/makeavesi/akkujen volttimittari on omassa veneessä viisarityppinen
Toki mm. sähköpaneelissa oli eroja eri tuotantovuosien välillä.
- Salongin iso pöytä on kiinteä. Alla nelikulmainen puurunko, jonka sisällä
pulloteline. Pöydän voisi ehkä modifioida laskevaksi laittamalla
teleskoppijalan/jalat, mutta silloin pöytääkin pitäisi pienentää, sillä nyt se on
hieman ylikokoinen täyttämään sohvan aukkoa. Ainkin lapsi mahtuu kyllä
nukkumaan sohvalla.
- Veneen hallintalaitteet ovat kaikki helposti sitloodastä käsin käsien ulottuvilla.
Sprayhoodin eteen viety levanki tekee sitloodasta siistin. Käytettäessä
itseskuuttaavaa fokkaa on kaikki köydet lukkoineen sprayhoodin alla.
- Perusvarustus lienee neljä vinssiä, 2 kajuutan katolla ja 2 sitloodan sivuilla
edessä . Valmiina on lisäksi taaempana vielä paikat 2 lisävinssille.
- Veneessä on ruhtinaallisesti säilytystilaa niin sisätiloissa, kuin kannellakin.
Keulassa on hyvin ankkurivinssin vetävä ankkuriboxi ja perässä kolmen eri
kannen alle jaettuna valtavasti tilaa, jonne saa helposti mahtumaan kaikki
köydet, keulaportaan, pakatun kumiveneen, lepuuttajat, useita 20 litran
säiliöitä ja vaikkapa kansituolejakin.
Miksi ihmeessä purjeveneen sisätiloissa kuljetetaan vettä. Minulla on moderni cruiseri ja vettä siellä on vain vesitankissa ja lämminvesivaraajassa. Rungosta kondensoituu vettä muutama pisara, joka ei kyllä ennen haihtumistaan ehdi sen paremmin pilssiin kun takahytin hyllyllekään.
Noinhan se ihanneoloissa menee ja usein pystyykin purjehtimaan koko kauden saamatta rätilläkuivattavaa määrää enempää vettä sisään. Mutta aina silloin tällöin joutuu keliin, jossa vettä tulee, vaikka vuotoja ei olisi. Vuotamattomat veneet muuten ovat tosi harvinaisia, vain muutaman olen tavannut.
Jossain välissä vettä vain alkaa tulla mahdottomistakin paikoista. Tuuletusventtiilit ovat tietenkin ilmeisiä, mutta myös muissa oloissa tiiviit luukut ja ikkunat rupeavat päästämään. Pesualtaat voivat ruiskia aalloissa, vaikka pysyisivätkin reilusti vesilinjan yläpuolella. Ja ennen pitkää joku avaa kulkuluukun, josta yksi aallon harja lorahtaa sisään. Kaikki istumalaatikon luukut vuotavat myös paineen alaisina. Ja juuri niissä olosuhteissa asento on sellainen, että pienempikin vesimäärä voi löytyä takakajuutan hyllyltä. Jos et ole näitä kokenut, et vain ole vielä kovin kokenut.
Juupa juu... kohta 15v purjehtineena voi oikeasti kertoa, että ei meidän yhdessäkään veneessä ole kyllä vesi lillunut pilssissä!
Se kuuluu tankkiin ja rungon ulkopuolelle!
Tänäkin Kesänä Hansella takana reippaat 1500 mailia ja eilen kun sitä valmistelin nostoa varten niin pölykuivaa siellä on luukkujen alla edelleenkin.
Vettä tulee sisään jo ihmisten märistä vaatteista. Yksi kunnon corepuku lirauttaa helposti puoli litraa vettä sisälle. Jos veneessä vaihdetaan purjeita sateessa/myrskyllä, niin sisälle vietäessä voi tulla ämpärillinenkin vettä. Kisaveneissä sitten tulee vettä jo pelkästään keulaluukusta, koska spinnun skuutit tulevat tiivisteiden läpi, jollon luukku vuotaa jonkin verran. Nostoissa ja laskuissa luukku on sitten kokonaan auki ja kun aalto osuu kohdalle, niin vettä voi tulla paljonkin. Myös märästä spinnusta tulee vettää aika paljon, otetaan se sisään sitten mistä luukusta tahansa.
Myöskään sisäänmenoluukun suojana ei tietenkään ole sprayhoodia, jolloin luukustakin voi vettä mennä sisälle sateella.
Itse olen purjehtinut reilusti yli 40-vuotta useilla eri veneillä ja vettä on ollut silloin tällöin kaikissa niissä pilssissä. Tosin retkeillessä harvemmin.
No näin..
Toki juu, jos ajaa aallokossa keulaluukku auki ja tykkää hypätä litimärissä sadevaatteissa sisään...ulos..sisään..ulos...
Tottakai siellä on vettä, jos sitä äpärilläkin sinne heittää ?
Keskustelu alkaa sillä, että kaveri kaipaa asiallisella viestillä tietoa otsikon veneestä ja kohta se on edennyt siihen, jotta paskahan se vene on, kun turkilla vesi lillii kryssissä...
/ kisaa tänä kesänä takana ja on se vaan kumma, jotta meillä se pilssi on pölykuiva, joten...
Huudetaanko nyt tässä vaiheessa kaikki joukolla, että Bavaria on sitä taikka tätä ??
Siihenhän täällä keskustelun taso on mennyt jo kauan aikaa sitte... Huoh!
Enpä kyllä moittinut sanallakaan Hansea veneenä, vaan totesin vettä tulevan sisälle ihan kaikkiin veneisiin. Siksi siis täällä useat ovat kaivanneet kunnon pilssejä veneisiinsä, jotta sen veden poissaanti olisi mahdollisiman helppoa. Olen nähnyt Hanseissa, Dehlereissä, Swaneissa, Bavarioissa, Finngulffeissa yms. vettä sisällä.
Hanse on ihan hyvä veneenä, Rungot jopa erinomaisia. Tosin itse enemmän purjehtimisesta, kuin satamaelämästä pitävämä, pidän Hansen teräviä kulmia huonoina. Vaikka kaikessa muusta säästettäisiin, niin mielestäni kulmissa pitää olla pyöristykset ja sisällä riittävästi tartuntakahvoja. Siinä nyt sitten alkuperäiselle kysyjälle pikkuinen negatiivinen pointti sinänsä hyvistä Hanse veneistä.
Nyt menet vertailemaan jo venemerkkejä ja siinä mennään täysin sivuraiteelle. Ei kyse ole siitä, tuleeko Bavariaan enemmän vettä kuin Balticiin tai Hanseen enemmän kuin Swaniin. Kaikkiin veneisiin tulee vettä, kun sellaisissa olosuhteissa mennään. Pienikin pykimä jossain luukun tiivisteessä tai yhtä hyvin joku roska siinä välissä tuo vettä sisään litrakaupalla. Ei kannata edes keskustella siitä, onko Lewmarin luukku parempi kuin Goiotin, molemmat vuotavat. Istumalaatikon luukut eivät missään veneessä kestä vuotamatta kuin hyvin rajallisen kerroksen vettä päälleen. En minäkään ole saanut tänä kesänä enempää kuin ne muutamat tipat, jotka mastosta tulevat ja nekin tulevat täysin harmittomaan paikkaan. Viime kesänä pari litraa löytyi pilssistä Suursaaresta paluun jälkeen, kun yö oli kryssitty 15 m/s tuulessa.
Veneille tulee kyllä eroa siinä, miten sisään tullut vesi hallitaan. Siinä on, kuten Mikakin referoi, ollut joissain Hansen malleissa sanottavaa. Mutta niin on useimmissa uudehkoissa veneissä, kuten on kovin monissa vanhemmissakin.
Luin oman veneeni suunnittelijan kirjoittaman tekstin, jossa hän pohtii avotilan tyhjennystä päälle kaatuvien aaltojen tilanteessa. Kuulemma tuolloin 60-luvulla oli yleinen ajatus, että vesi pitää päästää isoista reiistä äkkiä pilssiin, josta sen voi sitten pumpata mereen. Avotilan tyhjennysreikiä mereen pidettiin liian pieninä ja hitaina. Omassa veneessäni mahtuukin painolastin sekaan varmaan kuutio vettä ennen kuin turkkilevyt kelluvat.
Jospa 'antilla ja huoh ittelles' lukisi tekstiä ajatuksella... Kiitos
Mainitsin jo kerran, että alussa kaveri asiallisesti kysyy hansesta infoa..
Ja parin vastauksen jälkeen siellä jo joku toteaa... Että juu vesi lainehtii ja on ihan halpis... Sun muuta..
Kerroin jotta kisoja on takana itselläkin ja veneessäni eo ole vettä pilssissä....
Ja heitinpä jatkoksi, jotta miten pirussa täällä aina tarina eksyy ihan hevon peehen...
Ja totesin jotta kohta kaikki haukku bavariaa...
Niinhän täällä yleensä tehdään???
Aivan sama.. Kaatakaa te poijjaat vettä veneisiinne..