Tietoisena olen valosta
joka loistaa sydämen
pimeään
syvimpään suruun,
kauneimpaan iloon
Jäätäen kuumimman,
lämmittäen kylmän
sisimmän
Rakkaus kyllä löytää tien,
luo särkyneen, eheäksi mut tee,
tuskani sido hellyyteen
Päästä sydämeni vapauteen,
anna sen lentää kauas
taivaan taa!
Luokses sun salli vaeltaa,
hellästi kietoa sut syliini
nauttimaan
Suudelmiesi sulolla saa
mut taas luoksesi
elämään...
joka loistaa sydämen
pimeään
syvimpään suruun,
kauneimpaan iloon
Jäätäen kuumimman,
lämmittäen kylmän
sisimmän
Rakkaus kyllä löytää tien,
luo särkyneen, eheäksi mut tee,
tuskani sido hellyyteen
Päästä sydämeni vapauteen,
anna sen lentää kauas
taivaan taa!
Luokses sun salli vaeltaa,
hellästi kietoa sut syliini
nauttimaan
Suudelmiesi sulolla saa
mut taas luoksesi
elämään...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ehkä ajatus syksystä saa sut suruliseksi
Kaikki valo hiipuu, katoaa.
Mutta on olemassa lyhtyjä ja kynttilöitä,
joiden parissa voi pitää kivaa, hauskaa!
Arvaa vaan miltä eilen näytti täällä,
kuin rovio olisi roihunnut.
Lisäksi niistä huokuu lämpöä,
jos kylmä viima nurkissa ulvoo.
Sun runos saavat mut usein hyvälle tuulelle.
Jos luen aamulla saan arvoituksellisen hymyn huulille.
Se viidakossa muita paviaaneja harmittaa,
ovat kai elämäänsä kyllästyneitä,
kun päivät mataa aina samaa rataa.
Onni on, kun syksy talveks vaihtuu.
Mut sitä ennen saamme ihanista väreistä iloita.
Lämpöä säteilee punakeltaoranssi.
Eikä mua enää haittaa vaikka Sai Baba oli huijari.
; DD Elämä on vertauskuvaa täällä vain. Rakkaudesta sanoihin kerron mitä sydämeeni tunteet sain. Kiitos kaikille runoista, kokemuksista ja suuresta palosta pienten, mutta niin voimallisten lauseiden! ;)
miten.... :))