Tämä viesti tulee herättämään suurta määrää peppukipeyttä, kun varkauden köyhät luuserit ja muut metsäläisjuntit tulevat tänne ulisemaan.
Olen varakkaampi ja kaikin puolin menestyksekkäämpi ihminen kuin te olette tai tulette edes olemaan koko surkean elämänne aikana. Seuraavaksi listaan asioita, jotka nostavat minut ylempään kastiin kuin muut ihmiset, jotka valitettavasti ovat roskasakkia.
Olen erittäin varakkaasta suvusta, joka on täynnä arvostettuja sekä korkeassa asemassa olevia henkilöitä. Isäni toimii kirurgina, äitini on taas konsultantti suuressa, kansainvälisessä firmassa jonka liikevaihto on noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Veljeni opiskelee tällä hetkellä lääkäriksi Helsingissä. Minä opiskelen kolmatta vuotta Ressun lukiossa, ja viime jakson kurssikokeiden keskiarvo oli 9,9. Tavoitteenani on kirjoittaa kokonaisuudessaan äidinkieli, englanti, ruotsi, filosofia, pitkä matematiikka, fysiikka, kemia, ja biologia 3. vuoden kevääseen mennessä. Olen kirjoittanut jo kemian (L) ja filosofian (L), ja äidinkielen (L). Kirjoitusten ja armeijan jälkeen suuntanani on lääkis, seuraan isäni jalanjälkiä.
Minulla on loistava sosiaalinen elämä, ihana tyttöystävä ja kaikin puolin asiat kunnossa. Kuten aiemmin sanoin, perheeni on varakas joten täytettyäni 18 vuotta sain isältäni syntymäpäivälahjaksi upouuden C-sarjan mersun suoraan maahantuojalta, mallia Coupé. Kyllä tuolla autolla kelpaa tyttöystävää viedä ajelulle ja ravintoloihin syömään. Kaikki päiväni ovat täyteen buukatut, teen tunnollisesti kaikki läksyt heti kotiin päästyäni ja sitten menenkin tapamaan ystäviäni ellei minulla ole joitain tiettyjä perhevelvollisuuksia kuten perheillallinen klo 18.00 kuten meillä on joka perjantai tapana.
Armeijaan tarkoitukseni on mennä heti ylioppilaskirjoituksien jälkeen. Intti ei kauheasti ole henkilökohtaisesti mielenkiintoinen, mutta käynpähän sen kuten miehen pitää vähintään sen kuusi kuukautta. En voi arvostaa näitä ylilaudalla monesti vastaantulleita luusereita jotka oikein yrittämällä yrittävät keplotella itsensä vapaaksi asepalveluksesta. Sivari tai c-papereiden hankkiminen varsinkaan eivät todellakaan ole minulle ainakaan mikään vaihtoehto, luusereiden hommaa.
Ootkonää vihanen?
Olen varakkaampi ja kaikin puolin menestyksekkäämpi ihminen kuin te olette tai tulette edes olemaan koko surkean elämänne aikana. Seuraavaksi listaan asioita, jotka nostavat minut ylempään kastiin kuin muut ihmiset, jotka valitettavasti ovat roskasakkia.
Olen erittäin varakkaasta suvusta, joka on täynnä arvostettuja sekä korkeassa asemassa olevia henkilöitä. Isäni toimii kirurgina, äitini on taas konsultantti suuressa, kansainvälisessä firmassa jonka liikevaihto on noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Veljeni opiskelee tällä hetkellä lääkäriksi Helsingissä. Minä opiskelen kolmatta vuotta Ressun lukiossa, ja viime jakson kurssikokeiden keskiarvo oli 9,9. Tavoitteenani on kirjoittaa kokonaisuudessaan äidinkieli, englanti, ruotsi, filosofia, pitkä matematiikka, fysiikka, kemia, ja biologia 3. vuoden kevääseen mennessä. Olen kirjoittanut jo kemian (L) ja filosofian (L), ja äidinkielen (L). Kirjoitusten ja armeijan jälkeen suuntanani on lääkis, seuraan isäni jalanjälkiä.
Minulla on loistava sosiaalinen elämä, ihana tyttöystävä ja kaikin puolin asiat kunnossa. Kuten aiemmin sanoin, perheeni on varakas joten täytettyäni 18 vuotta sain isältäni syntymäpäivälahjaksi upouuden C-sarjan mersun suoraan maahantuojalta, mallia Coupé. Kyllä tuolla autolla kelpaa tyttöystävää viedä ajelulle ja ravintoloihin syömään. Kaikki päiväni ovat täyteen buukatut, teen tunnollisesti kaikki läksyt heti kotiin päästyäni ja sitten menenkin tapamaan ystäviäni ellei minulla ole joitain tiettyjä perhevelvollisuuksia kuten perheillallinen klo 18.00 kuten meillä on joka perjantai tapana.
Armeijaan tarkoitukseni on mennä heti ylioppilaskirjoituksien jälkeen. Intti ei kauheasti ole henkilökohtaisesti mielenkiintoinen, mutta käynpähän sen kuten miehen pitää vähintään sen kuusi kuukautta. En voi arvostaa näitä ylilaudalla monesti vastaantulleita luusereita jotka oikein yrittämällä yrittävät keplotella itsensä vapaaksi asepalveluksesta. Sivari tai c-papereiden hankkiminen varsinkaan eivät todellakaan ole minulle ainakaan mikään vaihtoehto, luusereiden hommaa.
Ootkonää vihanen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tulisitko meille duuniin, palkkana oliisi nippu 300 euron tolloja.
U mad? (Jonnecity 11.1.12)
Niimpä ja monesko kerta tässäkin pääryhmässä. Joku ihmismieleen erikoistunut henkilö saisi hänestä varmasti mielenkiintoisen tutkimuskohteen.
Saatanan paha olla?
Tämäkin kopioitua:
Joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. Hoitona ovat yhä useammin lääkkeet, joita käytetään mitä moninaisempiin ongelmiin. 1980-luvulla masennuksen lääkehoidon mullisti Prozac ja muut niin kutsutut onnellisuuspillerit.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan (2011) joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. Vuonna 2010 noin 700 000 suomalaista käytti vuosittain ainakin lyhyen aikaa jotakin psyykenlääkettä. Noin joka kymmenes aikuinen käytti jotakin psyykenlääkettä säännöllisesti.
Mielenterveysongelmista yleisimpiä ovat depressio, skitsofrenia, päihderiippuvuus, dementioihin liittyvät mielenterveysongelmat ja ahdistuneisuushäiriöt. Oman aikamme tyyppioireyhtymä on työuupumus (ns. burn out), sijoittuu ahdistuneisuuden ja depressioiden välimaastoon. Lähde: Terveyskirjasto.
Yleisyytensä ja vaikutuksensa vuoksi masennus on yksi merkittävimpiä kansanterveydellisiä ongelmia. Masennuksen perimmäisistä syistä on erilaisia näkemyksiä, mutta sen on havaittu ilmenevän aivoissa biokemikaalisina muutoksina, joihin mm. masennuslääkkeillä yritetään vaikuttaa.
Vuoden 2011 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä yhä useampi voi saada Kelan korvaamaa psykoterapiaa, sillä tukipäätöksiä eivät enää rajoita määrärahat.
Ensimmäinen neurolepti (klorpromatsiini) otettiin Suomessa käyttöön 1950-luvulla, trisykliset masennuslääkkeet 1960-luvulla, atyyppinen neurolepti klotsapiini 1980-luvulla, SSRI-masennuslääkkeet (serotoniinin takaisinoton estäjät), uudet masennuslääkeryhmät 1990- ja 2000-luvulla. Lähde: Wikipedia.
Psyykenlääkkeillä hoidetaan nykyään monia eri vaivoja aina psykooseista bulimiaan. Masennuslääkkeiden lisäksi Suomessa käytetään laajalti ahdistus- ja unilääkkeitä, sillä ahdistuneisuus ja unettomuus ovat yleisiä oireita lähes kaikissa psykiatrisissa häiriöissä.
Mielenterveyshoidon lääkekeskeisyydestä ollaan väännetty kättä aina lääkkeiden käytön yleistymisestä lähtien. Psykiatrian yhteyksiä kaupallisiin lääkeyhtiöihin on moitittu ja lahjontaa muistuttavat lääke-esittelyt herättäneet keskustelua.
Tuore suomalaistutkimus on löytänyt masennuslääkkeistä uusia vaikutusmekanismeja. Tutkimuksissa on havaittu lääkkeiden muovaavan hermoverkkojen toimintaa. Masennuksen hoidon onnistuminen pystytään toteamaan myös aivokuvista. Muutokset ovat samankaltaisia hoidettiinpa potilasta sitten lääkkeillä tai psykoterapiassa. Aivojen ja mielen välinen yhteys on edelleen psykiatrian suurimpia arvoituksia.
Masennuslääkkeistä haetaan apua myös mm unettomuuteen, migreeniin ja tupakkariippuvuuteen. Ylilääkäri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on sitä mieltä, että lääkkeiden käyttöä voitaisiin vielä tehostaa Suomessa.
Lääkehoito ei yksin riitä (leike 3)
Psykiatri Pekka Laine Oulun yliopistollisesta sairaalasta harmittelee psykoterapeuttisen hoidon olevan vain harvoille mahdollista. Lyhytkin terapia maksaa helposti tuhansia euroja, mutta masennuslääkkeitä voi saada viidellä eurolla useaksi kuukaudeksi. Laine kokee kuitenkin vaarallisempana rauhoittavien lääkkeiden käytön, jotka voivat säännöllisesti käytettynä jopa estää kuntoutumisen, sillä ne haittaavat uuden oppimista, muistamista ja Masentuneille tarjotaan helposti pelkkiä masennuslääkkeitä, vaikka hoidoksi tarvittaisiin ensisijaisesti psykoterapiaa. Syynä ovat heikentyneet resurssit ja puuttuva masennuksen hoito- ja kuntoutusjärjestelmä.
Mielialalääkkeiden käyttö on kymmenessä vuodessa viisinkertaistunut. Kaikille eivät mielialalääkkeet sovi, eivätkä kaikki halua niitä syödä. Vaihtoehtoisia tai rinnakkaisia hoitoja ei tarjota. Johan Mångård kertoo omasta sairastumisestaan masennukseen ja hoidosta. Lisäksi pohditaan mitä hyvä mielialan tai masennuksen hoito.
Psyykenlääkkeitä syödään Suomessa kuin leipää:Toimittaja Jouni Tervo kokeilee kuinka helppoa on saada masennuslääkkeitä. Hän käy viidellä helsinkiläisellä yleislääkärillä valittamassa unettomuutta, väsymystä ja työuupumusta. Viidestä lääkäristä neljä kirjoittaa psyykelääkereseptin heti ensimmäisen käynnin perusteella.
Psykoosia voidaan hoitaa ilman kovia psyykelääkkeitä. Keroputaan sairaalassa Torniossa ollaan vahvat lääkkeet vaihdettu menestyksekkäästi terapeuttiseen hoitoon ja potilaan ammattimaiseen tukemiseen.
Masennuslääkkeet keksittiin jo 50-luvulla, mutta 80-luvulla alettiin kehitellä ns. kolmannen sukupolven masennuslääkkeitä, joista ensimmäisenä markkinoille tuli Prozac. Suomessa näitä SSRI-lääkkeitä alettiin käyttää 90-luvulla. Ne saivat lempinimen "onnellisuuspilleri", sillä niiden luvattiin auttavan masennukseen ilman ikäviä sivuvaikutuksia. Kynnys aloittaa lääkitys madaltui huomattavasti. Ylilääkäri Antti Liikanen kertoo miten lääkkeet vaikuttavat ja mitä haittavaikutuksia niillä on.
Teksti: Heidi Sommar
kinkku