Uusi kannettava

Niin taitaa olla, kun itsellä on vm. 2004 Thinkpad/Business-luokan läppäri, jonka kiintolevy on käynnistetty vajaa 6000 kertaa, ja aina vaan pelittää.

Tuo vaikuttaa hyvälle. Eli siinä on myös SSD-levy 24 GB mSATA SSD.
Kiitos.

xp_vanhenee kirjoitti:

Tuo vaikuttaa hyvälle. Eli siinä on myös SSD-levy 24 GB mSATA SSD.
Kiitos.

Juu tuossa on sekä tavallinen 1 tb kovalevy ja myös tuo SSD.

"Kyllä kai ne perusasiat ovat siellä kuitenkin, tehtävienhallinta, resurssienhallinta, ohjauspaneeli ym."

Aika suurelta osin ovat niitä vanhan ajan Windowsin juttuja. Nyky Windows ei enää ole samalla tavalla tiedostokeskeinen vaan sovelluskeskeinen, kuten iOS ja Android. Näissä ei juurikaan käsitellä tiedostoja tiedostomanagerilla vaan sovelluksien kautta ja tieto on useinkin pilvessä.

Tiedostokeskeiseen käyttöön kannattaa hankkia joko Mac OS tai Ubuntu LTS, tai sitten joku vahvemmin ammattikäyttöön suunnattu käyttöjärjestelmä kuten Debian tai CentOS/Red Hat Enterprise. Sovelluskeskeiset käyttöjärjestelmät sopivat paremmin tiedon kuluttamiseen.

Käyttötarkoitukset ja mieltymykset sanelevat millä kannattaa mennä. Päätös kannattaa hahmottaa kokonaisuutena jossa keskeisenä asiana on ekosysteemi jossa valitaan käyttöjärjestelmän ohella myös se sovelluspino jotta kaikki toimii saumattomasti yhteen.

"Lisäksi minulla on muutama työohjelma joista ei tietääkseni ole versioita Ubuntulle(ainakaan ohjelman tuki ei tiennyt). "

Tarkista myös se, että saako niitä WinRT alustalle. Tai jos tuki on lastentarha tasoa niin kysy, että toimiiko Windows RT:llä ja jos ei toimi niin milloin toimii. Mikäli eivät osaa vastata, ei niillä ohjelmilla välttämättä ole järkevää jatkuvuutta Windowsillakaan.

Nykymaailmassa kuluttajapuolen käyttöjärjestelmissä ohjelmistot joilla on jatkuvuutta, on tehty seuraavilla alustoilla:

Android (Android API)
Mac OS ja iOS (Cocoa)
Ubuntu (Qt, Java, GTK tai Python. Lisäksi ohjelmat joihin saa lähdekoodin.)
Windows (WinRT)

Useissa työpöytäympäristöissä toimivat paikallisesti asennettavat sovellukset on joko Qt:llä tai Javalla (ei välttämättä lähitulevaisuudessa) ja ainoa yhdistävä standardi on web. Webbitekniikalla tehdyillä sovelluksilla on jatkuvuutta ja ne saa joka paikkaan.

Jos sovelluksen käyttämä rajapinta on jotain muuta, siihen ei oikein kannata sijoittaa sillä siihen on tiedossa valtavia muutoksia tai koko tuote voidaan lopettaa uuden korvaavan tuotteen tieltä. Vanhat alustat kun hävitetään pois ja se pistää ohjelmat remonttiin.

"Lisäksi minulla on muutama työohjelma joista ei tietääkseni ole versioita Ubuntulle..."

Ei kai kukaan muukaan tiedä kun ne ovat niin salaisia ettei edes voi mainita mitä ne ovat.

m-kar kirjoitti:

"Kyllä kai ne perusasiat ovat siellä kuitenkin, tehtävienhallinta, resurssienhallinta, ohjauspaneeli ym."

Aika suurelta osin ovat niitä vanhan ajan Windowsin juttuja. Nyky Windows ei enää ole samalla tavalla tiedostokeskeinen vaan sovelluskeskeinen, kuten iOS ja Android. Näissä ei juurikaan käsitellä tiedostoja tiedostomanagerilla vaan sovelluksien kautta ja tieto on useinkin pilvessä.

Tiedostokeskeiseen käyttöön kannattaa hankkia joko Mac OS tai Ubuntu LTS, tai sitten joku vahvemmin ammattikäyttöön suunnattu käyttöjärjestelmä kuten Debian tai CentOS/Red Hat Enterprise. Sovelluskeskeiset käyttöjärjestelmät sopivat paremmin tiedon kuluttamiseen.

Käyttötarkoitukset ja mieltymykset sanelevat millä kannattaa mennä. Päätös kannattaa hahmottaa kokonaisuutena jossa keskeisenä asiana on ekosysteemi jossa valitaan käyttöjärjestelmän ohella myös se sovelluspino jotta kaikki toimii saumattomasti yhteen.

"Lisäksi minulla on muutama työohjelma joista ei tietääkseni ole versioita Ubuntulle(ainakaan ohjelman tuki ei tiennyt). "

Tarkista myös se, että saako niitä WinRT alustalle. Tai jos tuki on lastentarha tasoa niin kysy, että toimiiko Windows RT:llä ja jos ei toimi niin milloin toimii. Mikäli eivät osaa vastata, ei niillä ohjelmilla välttämättä ole järkevää jatkuvuutta Windowsillakaan.

Nykymaailmassa kuluttajapuolen käyttöjärjestelmissä ohjelmistot joilla on jatkuvuutta, on tehty seuraavilla alustoilla:

Android (Android API)
Mac OS ja iOS (Cocoa)
Ubuntu (Qt, Java, GTK tai Python. Lisäksi ohjelmat joihin saa lähdekoodin.)
Windows (WinRT)

Useissa työpöytäympäristöissä toimivat paikallisesti asennettavat sovellukset on joko Qt:llä tai Javalla (ei välttämättä lähitulevaisuudessa) ja ainoa yhdistävä standardi on web. Webbitekniikalla tehdyillä sovelluksilla on jatkuvuutta ja ne saa joka paikkaan.

Jos sovelluksen käyttämä rajapinta on jotain muuta, siihen ei oikein kannata sijoittaa sillä siihen on tiedossa valtavia muutoksia tai koko tuote voidaan lopettaa uuden korvaavan tuotteen tieltä. Vanhat alustat kun hävitetään pois ja se pistää ohjelmat remonttiin.

"Aika suurelta osin ovat niitä vanhan ajan Windowsin juttuja. Nyky Windows ei enää ole samalla tavalla tiedostokeskeinen vaan sovelluskeskeinen, kuten iOS ja Android. Näissä ei juurikaan käsitellä tiedostoja tiedostomanagerilla vaan sovelluksien kautta ja tieto on useinkin pilvessä."

-"Sovelluskeskeinen" on hyvä sana ja sehän tarkoittaa käytännössä samaa kuin "kulutuskeskeinen" eli kulutukseen tähtäävä, eikä tuottamiseen tähtäävä. Tiedostokeskeisyydestä sanoisin, että tälläkin hetkellä monelle on suurin osa peruskäsitteistä täysin epäselviä. Mikäli käsitys tiedostoista katoaa käyttäjältä tai sitä käsitystä ei ole koskaan ollutkaan eli jos käyttäjä ei tiedä, mikä on tiedosto tai minkälaisia tiedostoja on koneella olemassa ja mitä ne tekevät (esim. ero .dll:ien ja .exe:n välillä), niin sehän on selvä juttu, että pitkällä tähtäimellä tietotaso koneesta yleensäkin tulee olemaan sitä luokkaa, että käyttö kostuu lähinnä vain näistä asioista: facebook, youtube, sähköposti, lehtien lukeminen, nettipankki muuta selaamista. Tämä skaala ei ole järin avara, mutta totuutta tälläkin hetkellä suurelle osalle varsinkin vanhemmasta käyttäjäkunnasta. Ei tuossa mitään tiedostojen halintaa tehdä, vaan käytetään konetta vähän kuin TV:tä tosin interaktiivisuus lisääntyy. Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että luetaan/katsotaan uutiset, kulutetaan sitä, mitä "ylemmiltä tahoilta" tarjotaan ehkä upataan kuvia facebookiin ja instagramiin ja kissa- ja fail-videoita youtubeen. Jokapäiväiseen hyötykäyttöön tuo kuitenkin soveltuu vallan mainiosti eli onnistuuhan alustalla kuin alustalla lukuisat elämää helpottavat asiat kuten nettipankissa käynti, matkojen tilailu, karttapalvelut sun muut. Tähän riittää vallan mainiosti joku Chromebookikin, joka on varsin turvallinen. Mietin, että on paljon väkeä, jolle Chromebookin antama toiminnallisuustaso riittää vallan mainiosti. Kokeneemmat käyttäjätkin hyödyntävät Chromebookia, mutta arsenaalista löytyy paljon muutakin. (Loppujen lopuksi käy niin, että maailma tietokoneistuu entisestään ja joka paikassa on jonkinlainen laite, mutta eivähän nämä laitteet sovellu tiedostojen hallintaan yms. vaan tuohon käyttötarkoitukseen on omat härpäkkeet.)

Pitkällä tähtäimellä homma voi polarisoitua entisestään. Ne, joiden tietotaso oli heikko, saattaa olla tulevaisuudessa ehkä vieläkin heikompi. Vähän kuin 8-bit Nintendolla hankit pelin, etkä tiennyt, mitä "cartridgen" sisällä oli, koska sitä ei kuulunut tarkastella alunperinkään millään filemanagerilla. Vähän sama kuin aikoinaan Amigalla disketit, joiden sisällöstä et tiennyt tuon taivaallista, koska todellisuus oli lähinnä sitä, että kickstart sen käynnisti automaattisesti. Disketti tuolloin = ohjelma. Ainoa asia, minkä teit, oli se, että laitoit disketin asemaan. Nyt kulutuskeskeisillä alustoilla vähän sama juttu vaikkakin rajoituksien kanssa eli ostat sen ohjelman jostakin app-storesta, joka päättää, mitä ohjelmia kauppaan hyväksytään. Jos ohjelma ei kauppaa miellytä jostakin syystä, niin sitähän ei kaupasta saa koska se ei ensinnäkään läpäissyt tarkastusseulaa. Heitänkin lonkalta sen arvion, että esim. sentyyppiset sovellukset, jotka tekevät jotakin vähemmän sovinnaista kuten esim. raportoivat suuryritysten tai sotilasalan contractoreiden väärintekemisistä olisivat luultavasti "too controversial for our app store" (tai sitten hylkäämisperusteeksi annettaisiin jokin mielenkiintoinen tekosyy).

Eli kulutusalusta! kirjoitti:

"Aika suurelta osin ovat niitä vanhan ajan Windowsin juttuja. Nyky Windows ei enää ole samalla tavalla tiedostokeskeinen vaan sovelluskeskeinen, kuten iOS ja Android. Näissä ei juurikaan käsitellä tiedostoja tiedostomanagerilla vaan sovelluksien kautta ja tieto on useinkin pilvessä."

-"Sovelluskeskeinen" on hyvä sana ja sehän tarkoittaa käytännössä samaa kuin "kulutuskeskeinen" eli kulutukseen tähtäävä, eikä tuottamiseen tähtäävä. Tiedostokeskeisyydestä sanoisin, että tälläkin hetkellä monelle on suurin osa peruskäsitteistä täysin epäselviä. Mikäli käsitys tiedostoista katoaa käyttäjältä tai sitä käsitystä ei ole koskaan ollutkaan eli jos käyttäjä ei tiedä, mikä on tiedosto tai minkälaisia tiedostoja on koneella olemassa ja mitä ne tekevät (esim. ero .dll:ien ja .exe:n välillä), niin sehän on selvä juttu, että pitkällä tähtäimellä tietotaso koneesta yleensäkin tulee olemaan sitä luokkaa, että käyttö kostuu lähinnä vain näistä asioista: facebook, youtube, sähköposti, lehtien lukeminen, nettipankki muuta selaamista. Tämä skaala ei ole järin avara, mutta totuutta tälläkin hetkellä suurelle osalle varsinkin vanhemmasta käyttäjäkunnasta. Ei tuossa mitään tiedostojen halintaa tehdä, vaan käytetään konetta vähän kuin TV:tä tosin interaktiivisuus lisääntyy. Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että luetaan/katsotaan uutiset, kulutetaan sitä, mitä "ylemmiltä tahoilta" tarjotaan ehkä upataan kuvia facebookiin ja instagramiin ja kissa- ja fail-videoita youtubeen. Jokapäiväiseen hyötykäyttöön tuo kuitenkin soveltuu vallan mainiosti eli onnistuuhan alustalla kuin alustalla lukuisat elämää helpottavat asiat kuten nettipankissa käynti, matkojen tilailu, karttapalvelut sun muut. Tähän riittää vallan mainiosti joku Chromebookikin, joka on varsin turvallinen. Mietin, että on paljon väkeä, jolle Chromebookin antama toiminnallisuustaso riittää vallan mainiosti. Kokeneemmat käyttäjätkin hyödyntävät Chromebookia, mutta arsenaalista löytyy paljon muutakin. (Loppujen lopuksi käy niin, että maailma tietokoneistuu entisestään ja joka paikassa on jonkinlainen laite, mutta eivähän nämä laitteet sovellu tiedostojen hallintaan yms. vaan tuohon käyttötarkoitukseen on omat härpäkkeet.)

Pitkällä tähtäimellä homma voi polarisoitua entisestään. Ne, joiden tietotaso oli heikko, saattaa olla tulevaisuudessa ehkä vieläkin heikompi. Vähän kuin 8-bit Nintendolla hankit pelin, etkä tiennyt, mitä "cartridgen" sisällä oli, koska sitä ei kuulunut tarkastella alunperinkään millään filemanagerilla. Vähän sama kuin aikoinaan Amigalla disketit, joiden sisällöstä et tiennyt tuon taivaallista, koska todellisuus oli lähinnä sitä, että kickstart sen käynnisti automaattisesti. Disketti tuolloin = ohjelma. Ainoa asia, minkä teit, oli se, että laitoit disketin asemaan. Nyt kulutuskeskeisillä alustoilla vähän sama juttu vaikkakin rajoituksien kanssa eli ostat sen ohjelman jostakin app-storesta, joka päättää, mitä ohjelmia kauppaan hyväksytään. Jos ohjelma ei kauppaa miellytä jostakin syystä, niin sitähän ei kaupasta saa koska se ei ensinnäkään läpäissyt tarkastusseulaa. Heitänkin lonkalta sen arvion, että esim. sentyyppiset sovellukset, jotka tekevät jotakin vähemmän sovinnaista kuten esim. raportoivat suuryritysten tai sotilasalan contractoreiden väärintekemisistä olisivat luultavasti "too controversial for our app store" (tai sitten hylkäämisperusteeksi annettaisiin jokin mielenkiintoinen tekosyy).

" -"Sovelluskeskeinen" on hyvä sana ja sehän tarkoittaa käytännössä samaa kuin "kulutuskeskeinen" eli kulutukseen tähtäävä, eikä tuottamiseen tähtäävä. "

Kyllä. Tänä päivänä kulutuskeskeisiä on Android, iOS ja Windows.

Tuottamiseen tähtääviä on sitten CentOS/Red Hat Enterprise ja Debian. Myös Suse on sellainen mutta edellisestä julkaisusta jotain 4v tms. niin en nyt hirveästi sen puolesta liputa.

Mac OS ja Ubuntu LTS on sitten sellaista välimallia, että tukeva kulutuskäyttöä mutta soveltuvat myös tuottavaan työhön.

Sitten on lisäksi varta vasten kehittäjille suunnattuja järjestelmiä yms. mutta en nyt niitä huomioi.

Yhdistävänä standardina on sitten web.