Pakkohoito

Mielenterveyslaki käsittelee potilaan oikeuksia esimerkiksi tahdonvastaisen hoidon osalta

Tahdonvastainen hoito tarkoittaa lääkärin kirjoittamaa M1 –lähetettä eli potilaan määräämistä psykiatriseen sairaalahoitoon, vaikka hän ei itse kokisi olevansa hoidon tarpeessa. Tahdonvastaiseen hoitoon turvaudutaan erittäin harvoin ja silloin voidaan olettaa henkilön olevan vaaraksi joko itselleen tai muille.


Mielenterveyslaki sanoo tahdonvastaisesta hoidosta seuraavaa: ”Henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon vain:

jos hänen todetaan olevan mielisairas;
jos hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta; ja
jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä.”

Tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset

Mielenterveyslain 8§:n perusteella täysi-ikäinen henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon vain mikäli kaikki seuraavat kolme kohtaa täyttyvät samanaikaisesti: [2]

1. Henkilön todetaan olevan mielisairas

Todettava lääketieteellisin perustein.
Edellyttää huolellista tutkimusta.
Tarkoitetaan sellaista vakavaa mielenterveyden häiriötä, jossa todellisuudentaju on merkittävästi alentunut:
Skitsofrenian eri muodot
Delirium
Masennustila
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Elimelliset ja muut harhaluuloisuushäiriöt
Vaikea dementian ilmenemismuoto
Muu psykoosi (esimerkiksi amfetamiinin käytön aiheuttama)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tahdosta_riippumaton_psykiatrinen_sairaalahoito

Sovellettavat mielenterveyslain säännökset

Mielenterveyslain 8 §:n 1 momentin mukaan henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon vain: 1) jos hänen todetaan olevan mielisairas; 2) jos hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta; ja 3) jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä.

Henkilö on mielisairautensa vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen:

joko
Olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan.
Esimerkiksi ei käytä soveltuvaa lääkitystään.
ja/tai
Vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan
Itsemurhavaarassa
Taloudellinen turvallisuus uhattuna
Jättää fyysisen sairautensa (esimerkiksi diabetes) hoitamattalähde?.
Kyky huolehtia itsestään alentunut.
ja/tai
Vakavasti vaarantaisi muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta
Laajempi kuin pelkkä väkivallan uhka. Voi sisältää esimerkiksi lapsen kasvun ja kehityksen vaarantumisen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tahdosta_riippumaton_psykiatrinen_sairaalahoito

Pakkohoidon kriteerit

Perustilan määrittelyn jälkeen laeissa eritellään lisäkriteerit, joiden on täytyttävä, ennen kuin pakkoa saa käyttää. Lisäkriteerit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: hoidon tarve, vaarallisuus itselle ja vaarallisuus muille. Näistä hoidon tarve ja vaarallisuus itselle ovat perusteluita, joiden motiivina on potilaan oma paras, hänen suojelemisensa omalta toiminnaltaan. Potilaan parhaaksi tapahtuvaa pakon käyttöä kutsutaan paternalistiseksi pakon käytöksi. Kolmas kriteeri pakkohoidolle potilaan vaarallisuus muille toimii toisella logiikalla: edunsaajana ovat muut. Yhteiskunnalla ajatellaan olevan oikeus puuttua potilaan toimintaan ennen kuin mahdollisesti odotettavissa oleva vahinko tapahtuu, koska mielisairaan ei ajatella kykenevän tekojensa seurausten rationaaliseen tarkasteluun, jolloin hänen toimintansa kontrolloimiseksi eivät riitä yhteiskunnassa vallitsevat lait ja kansalaisten oletettu aikomus noudattaa lakeja, jotka suojelevat myös heitä itseään.

http://netn.fi/297/netn_297_kalt.html

Liittyykö tämä jotenkin hirvoskaan ja kirviskään.