Vainoharhaisuus

Harhaluuloisuushäiriö
Lääkärikirja Duodecim

Harhaluuloisuushäiriöissä ilmenevät harhaluulot liittyvät ainakin periaatteessa joihinkin tilanteisiin, kuten tunne seuratuksi, myrkytetyksi, tartutetuksi, salaa rakastetuksi tai petetyksi tulemisesta tai pelko sairastumisesta.

Harhaluuloisuushäiriöissä henkilön toimintakyky tai käyttäytyminen ei myöskään vakavammin ole heikentynyt (kuten skitsofreniassa) eikä käytös harhaluuloja lukuun ottamatta ole selkeästi outoa tai eriskummallista.

Harhaluuloisuushäiriöitä on harhaluulon luonteen mukaan eri tyyppisiä. Vainoharhaisessa eli paranoidisessa muodossa henkilö kokee, että häntä tai jotakuta hänen läheistään vainotaan tai kohdellaan jollain tavoin kaltoin.


Harhaluuloisuushäiriöt ja vastaavat lievemmät uskomukset voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia henkilön suhteissa puolisoonsa, ystäviinsä, työtovereihinsa. Harhaluuloisuushäiriöstä kärsivällä on alttius tulkita ympäristön tapahtumat ja ihmisten eleet tavalla (merkityselämykset ja suhteuttamisharhat), joka tukee heidän uskojaan. Tuloksena ovat riitaisat väittelyt ja kaikkien osapuolten ärtyneisyys.

Testaa, oletko vainoharhainen



Vaivaako sinua jokin tuntematon sairaus? Seuraako musta helikopteri sinua? Luitko kirjan, joka kertoi selvästi sinusta? Viritätkö ansoja kotiisi, että saisit selville, käykö siellä joku sillä aikaa kun olet poissa? Oletko katsonut liikaa vakoiluleffoja, vai olisiko syytä mennä lääkäriin? Tee testi!

http://ellit.fi/liikunta-ja-terveys/itsetuntemus/testaa-oletko-vainoharhainen

Tästä luettelosta puuttuu vielä tunteen kokeminen, että joku muu potee vainoharhaa ja itse on pakotettu puuttumaan asiaan yleisesti nettipalstalla.

F42 Pakko-oireinen häiriö

Lievinä ja satunnaisesti ilmenevinä erilaiset pakko-oireet ovat hyvin yleisiä. Pakko-oireiselle häiriölle ovat ominaisia pakkoajatukset tai pakkotoiminnat, jotka ovat yleensä tilanteeseen nähden ilmeisen kohtuuttomia.

Pakkoajatukset ovat toistuvia, mieleen tunkevia, epämiellyttäviä tai ahdistavia ajatuksia tai mielikuvia, jotka eivät ole luonteeltaan vain liiallista arkista huolehtimista. Pakkoajatuksista kärsivä yrittää eri tavoin torjua näitä ajatuksia, olla välittämättä niistä tai neutraloida niitä toisilla ajatuksilla, mutta ei koe siinä onnistuvansa. Tavallisia pakko-ajatuksia ovat mm. pelko tautien tarttumisesta kätellessä tai esineitä koskettaessa, itsepintainen pelko sairastumisesta, tarve pitää esineet tietyssä järjestyksessä
tai aggressiiviset pakkoajatukset.Pakkoajatukset tuottavat voimakasta ahdistusta, jota pyritään lievittämään pakkotoiminnoilla. Pakkotoiminnot ovat toistuvaa ulkoista käyttäytymistä tai mielessä toteutettavaa toimintaa. Tavallisia pakkotoimintoja ovat käsien peseminen, esineiden järjestely, kerääminen, lukitsemisen tarkastaminen, laskeminen ja sanojen toisteleminen. Joskus pakkotoiminnoilla pyritään estämään jonkin pelottavan tapahtuman toteutuminen. Ts. hoitoon on syytä hakeutua silloin, jos oireet alkavat liiaksi haitata elämää.

www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietohaku/F40-49/Pages/F42.aspx

Pakko-oireinen häiriö (myös OCD, lyhenteenä sanoista obsessive-compulsive disorder) on psykiatrinen häiriö, joka luokitellaan ICD-10 tautiluokituksessa ahdistuneisuushäiriöihin. Pakko-oireita voi liittyä myös muihin psyykkisiin häiriöihin kuten masennukseen. Pakko-oireinen häiriö ilmenee monissa muodoissa, mutta useimmiten se esiintyy potilaan pakonomaisina ajatusmalleina ja/tai tapana tehdä joitakin rituaalinomaisia tehtäviä eli pakkotoimintoja, joiden tarkoituksena on suojella ihmistä oletetulta uhkalta tai katastrofilta. Potilas yrittää varmistaa, ettei itse aiheuta muille tai itselle peruuttamatonta vahinkoa. Useimmilla ihmisillä on pakonomaisia tai ahdistavia ajatuksia ja impulsseja. Pakko-oireesta kärsivä ahdistuu näistä ajatuksista ja pakkotoimintojen avulla hän yrittää poistaa tai vähentää huolta ja siitä seuraavaa ahdistusta.

Pakko-oireisen häiriön erottaminen muista ahdistuneisuuden muodoista, kuten tavallisesta jännityksestä ja stressistä, on tärkeää. Henkilöllä, joka vaikuttaa tiettyyn aiheeseen fiksoituneelta tai on täydellisyyttä tavoitteleva, ei välttämättä ole pakko-oireista häiriötä. Pakko-oireiseksi potilas voidaan määritellä silloin, kun pakonomaiseen ajatuksiin tai toimintoihin menee aikaa yli kaksi tuntia päivässä tai oireista on muuten merkittävää haittaa ihmisen toimintakyvylle.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakko-oireinen_häiriö

Kuka kusi kännissä eteiseen

Isä näytti sillalta kuinka kustaan
Veli oli kännissä jossakin
Äiti kysyi isältä kuinka kustaan
sen kusi tuli kai päästänsä jostakin

Tyttö pissi hetken ja katsoi taakseen
Villinä soi hurraus kaupungin
Kuinka tämän tuntisi omaksi kusekseen
Kusi oli mustaa kuin aikakin

Ja isä meni vessaan, äiti lensi turvalleen
Ja appikin sai sahtia juodakseen
Ja isä oli kännissä kuinkas muutenkaan
Joku vaihtoi mattoja eteiseen

Toiset kusee pönttöön ja toiset mattoon
Toisilla vain pienempi slaikka on
Isä lähti viis vuotta sitten hoitoon
Äiti oli silloin jo rahaton

Minä panin ikkunaan pahvisuojan
Että edes vessakin lämmin ois
Naapurissa naurettiin - kiitos juojan
Sunnuntaina äitikin sammui pois

Ja isä meni vessaan, äiti lensi turvalleen
Ja appi sai taas sahtia juodakseen
Ja veli oli kännissä, näin sen litkineen
Kuka kusi kännissä eteiseen

Foorumia lukevat omaiset, herätys!

Meditoi illalla ennen nukkumaan menoa. Istu sängyssä tyynyn päällä risti-istunnassa. Sulje silmät. Aseta kädet polville kämmenet auki. Hengittele rauhallisesti vatsahengitystä. Jos ajatuksia tulee anna niiden tulla ja mennä, älä takerru ajatuksiin. Kun tunnet, että hartioittesi jännitys poistuu ja pystyt olemaan hetken ilman ajatuksia, voit paneutua nukkumaan.

Vainoharhainen paranoia lienee yleisin muoto. Siinä potilas kokee olevansa jonkin ulkopuolisen henkilön tai järjestön tarkkailun ja vainon kohde. Vainoaja on yleensä joku potilaan tuntema tai julkisuudessa tunnettu henkilö, ja järjestöt vaihtelevat yleisen poliittisen ilmaston mukaan (suojelupoliisi, CIA, KGB, kommunistit...). Vainoamisharhainen paranoidikko voi olla vaarallinen näille "vihollisilleen".

Grandioottinen eli suuruusharhainen paranoia ilmenee kuvitelmana, että potilas on joku tärkeä tai tunnettu henkilö, joka tekee suuren keksinnön tai pelastaa ihmiskunnan tuholta. Tämä muoto on melko harvinainen.

Kverulatiivista paranoiaa poteva henkilö uskoo, että hänelle on tehty vääryyttä ja aloittelee jatkuvasti oikeudenkäyntejä. Lievemmissä tapauksissa nämä henkilöt vain pyrkivät riitelemään esim. taloyhtiössä tehdyistä päätöksistä tai kirjoittelevat lehtien yleisönosastoon erilaisista vääryyksistä, joiden kohteeksi ovat joutuneet.

http://www.kakspy.com/kakspy/kirj_kn_5.html