Ruotsinsuomalaisten marjastus

Eipä tänne länsiruotsiin tullut tänä vuonna liiemmälti marjoja.Toivottavasti tulee edes sieniä jonkun verran.Eipä taida nuoriso paljon enää marjastaa,taidetaan olla sitä sukupolvea vielä jotka hakivat ruoan lisää metsästä.

Inhoan marjastamista koska pentuna pakotettiin sitä tekeen.

On jotain 60 litraa erilaisia marjoja pakastimessa ja purkeissa.
Ihanaa olla ulkona raittiissa ilmassa ja saa liikuntaa.

Kyllä minunkin piti kerätä marjoja lapsena ja siitäpä se tykästyminen marjojen keruuhun alkoi. Oli pakko kerätä.

Mutta ei silti oo mikään pakko inhota keruuta, ota erilainen asenne vaan!
Oman asenteen voi aina muuttaa.

Yksi lapsistani on erikoisen innokas marjojen kerääjä, mikä on hauskaa!

Entisaikaan piti kaikkien lasten auttaa marjanpoiminnassa syksyllä.
Että saataisiin perheelle talveksi ruokaa. Oli köyhät olot.

Samoin piti olla (pakko) myös perunannostossa ja heinänteossa, pilkkoa puita, kantaa vettä kaivosta ja auttaa talon töissä.

Olisi hyvä ymmärtää omien vanhempien raskasta työtä kun elättivät perheensä ja kasvaa yli "pakko"- ajatuksista. Nykyajan muoti-ilmaisu on "pakko", ainakin täällä Ruotsissa.

Nykyisin lasten ei tartte tehdä niin paljon kotihommia, vaan saavat harrastaa ja tehdä mitä tykkäävät.

Samat "pakot" oli meikäläiselläkin,mutta eipä niistä pahaa mieltä jäänyt.Nyt kun hyvän marjapaikan löytää on ihan "pakko" päästä poimimaan.Oltiin etelä-saksassa nyt kesällä ja poimin 20 l mustikoita muutamassa tunnissa.Paljon vielä jäikin, mutta ei ollut enempää astioita mihin poimia.Eikä ollut muita marjasjastajia näkösällä..

kyllähän me ruottisuomalaiset marjoja plokataan,blåbäärit,hjortronit,lingonit ja traanbäärit ja kaikki vaan fryysiin ja sitten pitkin talvea napostellaan..juuri tässä muuten paistelen kanttarelleja ja löökiä ...svamppeja meillä käsin on todella vähän joten täytyy harteuella söydä nään vähäset

Hyvä kun mikä Lapin muija, että keräät mustikoita, puolukoita, lakkoja ja karpaloita!

Täältä päin en ole löytänyt karpaloita. Suoltahan niitä löytää lakkojen vierestä.

Minne muuten mesimarjat ovat hävinneet?
Ennen niitä oli.

Huomauttaisin kuitenkin (vaikka tuleekin risuja nyt muilta), että laita aina pilkun ja pisteen jälkeen välilyönti ja aloita lause isolla kirjaimella.

Muut ruotsinsuomalaiset yrittävät kirjoittaa suomea tällä palstalla, vaikka Ruotsissa asutaankin.

Olisi harmi, jos täällä kaikki rupeaisivat ruotsittamaan sanoja.
Lapsemme eivät oppisi milloinkaan suomenkielisiä sanoja ja tulisi muutenkin huono "tapa".

Luin tuossa äsken Veikko Huovisen kirjaa "Puukansan tarina".
Miten mahtavaa lukemista, nauttii vain suomenkieltä lukiessaan. On itse keksinyt uusia sanoja.

On kertonut kirjassaan, minkälaisissa metsissä kasvaa minkinlaista marjaa. Myös miksi karhu ei syö puolukkaa, miten asettuu talvilevolle, miten toimii juurien kanssa ym ym.

Suosittelen kaikille luettavaksi!

Ehkä olet meänkielinen? Eikös he käytä paljon ruotsinkielisiä sanoja puheessaan?

Kiitos, sinulla on hyvä asenne, yleensä hermostutaan jos "ojentaa".

Meänkieli on erilaista ja ymmärrän että ei oo ollut helppoa meänkielisillä.
Nostan hattua, että olette ylläpitäneet suomenkielen taitoa kaiken "sorron" keskellä!

Terveisiä sinulle myös!
Miten kauniisti ilmaiset asian: "Aurinko paistaa ja ilma on raikas yön viileyden jälkeen".
Näinhän se on, - sinulla on muuten "kirjailijan" taitoja...

Mennään metsään marjoja ja sieniä poimimaan!

Lapsena minäkin poimin mesimarjoja,mutta viime vuosina ei enää entiseltä kotipaikkakunnalta löytynyt marjan marjaa.Hyviä ne oli,kummastuttaa vain että mihin ne on hävinneet.

Nykylapset eivät edes tiedä mikä marja mesimarja on. Vieläkö lienee mesimarjalikööriä myynnissä?

Ovatko kuolleet sukupuuttoon? Pitäisi ruveta uudelleen-elvyttämään sitä marjalajia!

Nyt tuli karhunvatukoita poimittua 10 litraa.Olivat vain niin piikikkäitä puskia että käsivarret on naarmuilla.Ilma on mitä ihanin ja kävinpä vielä meressä uimassakin marjareissun päätteksi.

Karhunvatukoita? Onko sillä jotain muuta nimeä. En osaa yhdistää sitä mihinkään tuntemaani marjaan.

Olisko ne sitten niitä "björnbär"?

Sitten on vielä lillukat, niitä voi syödä. Jotain kolme pyöreää palloa aina nupun päässä.

Jotkut ovat kuulemma syöneet tuomenmarjojakin, minä en.

Sitten on vielä pehkossa kasvavat slånbär, niitä olen joskus kerännyt. Oratuomimarjoja. Paitsi että niitä ei pitäisi kaikkia kerätä, että jää linnuille.

Pihlajanmarjat, niistä saa hyvää hyytelöä.

Juolukat, vetisempiä kuin mustikat.

Karhunmarja on, hyviä, pieniä pyöreitä mustia marjoja.

Björnbär on ainakin täällä käytetty nimi,ovat kuin isoja mustia vattuja ja makeita.tulee hyvää hilloa.

Kasvaako niitä luonnossa vai onko se sitä viljeltyä boysenbär marjaa...ollaanko samassa marjassa? Me syötiin lapsena paljon tuomen marjoja, kieli tuli vihreeks ja kuivaks. Tiiettiin missä puussa oli isommat ja paremmat marjat. Jotkut sanoneet että tuomen marja olis vaarallista mutt ei me vaan kukaan kipeeksi tultu, Ehkä kurkku joskus tuli karvaaksi.

Täällä länsirannikolla kasvaa villinä,muistuttaa jonkunverran boysenbäriä ulkonäöltään.Kävin koiran kanssa aamulenkillä ja poimin jonkun verran kanttarelleja.Tehdään suussasulavia lämpimiä voileipiä tänä iltana.

Karhunmarjat (ruotsiksi olis björnbär) on ihan eri lajikuin nää vatukkamaiset "björnbär", ihan eri sukua. Suomal. karhunmarjat kasvaa metsässä, samoilla paikoilla kuin puolukat ja mustikat/juolukat.
Nää vatukkaiset mustat marjat kasvaa pehkoissa teitten ym varsilla.

Mitä lie sitten ne "boysenmarjat"?

Tästähän tulikin nyt selvitettävää!
Pitänee tarkastaa jostain kirjasta.

Tarkistin Toivo Rautavaaran kirjasta nimet.

Ne mitä kutsuin karhunmarjaksi (ne mustat marjat) olivatkin "variksenmarjoja", ne "björnbär" olivatkin "karhunvatukoita".

Mitä lie boysenbär, en tiedä.

Kirjan nimi on Toivo Rautavaara/Pekka Knuuttila: "Mihin marjamme kelpaava".
Siellä on esitetty kaikki marjat.

Nyt tuli selkoo, niitä karhunvatukoita ei ilmeisesti kasva täällä pohjisessa, mutta variksen marjoja kylläkin. Boysenbär on minun tietämän mukaan jalostettu vaaarain(hallon). Huh, huh, tämäpä oli rankkaa, nyt maata...............

Mitä muuten teet variksenmarjoilla?
Voiko niitä säilöä?
Pakastaa? Tehdä hilloa?

Onko sinulla siellä jänniä vihjeitä, joita me täällä etelämmässä ei ole koskaan kuultukaan?

Luin Rautavaaran kirjasta että Lapissa on tehty jopa jäätelöä: survottiin poronmaitoon, säilöttiin poronmahoihin ja annettiin jäätyä.
Riekonmarjamehuun on myös kuulemma sekoitettu.
Siperiassa tehtyjen tutkimusten mukaan variksenmarjoissa on runsaasti C-vitamiinia (Alaskan tutkimusten mukaan ei).

Eipä oo tullu käytettyä noita variksenmarjoja kun on ollu muita kylläksi. Pihlajanmarjasta on tehnyt hyytölöä, sopii erittäin hyvin poron ja hirvenlihan kanssa.
Ei mulla oo mitään erityisiin reseptejä, tavallisii kotiruokii teen, lappapuuroo, kaurapuuroo, kuivalihavellii, lihakeittoo, kalasoppaa, ja marjoja syön päivittäin aivan tavallisen kaupasta ostetun jäätelön kans tai ilman. En oo mikään mahtava kokki ykkönen, joten ei oo tullu kokeituu mitään erikoisuuksia..