Kärsin ilmeisesti hypokondriasta. Elämä on ollut aivan perseestä kun jatkuvasti miettii onko nyt syöpä tai joku muu tauti.
Kaikki alkoi n. kolme viikkoa sitten. Olin juuri nukkumaan menossa kun huomasin ettei henki kulje niin kuin yleensä. Tuntui siltä kun olisi saanut vedettyä keuhkoja täyteen, enkä puhallettua yhtään ilmaa ulos. Menin paniikkiin ja rupesin hyperventiloimaan. Pyysin vanhempiani viemään minut ensiapuun. Epäilin jonkin sortin keuhkosairautta. Vanhempani sanoivat että panikoin vain, ja että hengitysvaikeudet johtuvat kuntosaliharrastuksestani, siitä että lihakset ovat jumissa. Rauhoitun, mutta nukkua en voinut kun ajattelin vain hengitystäni.
Seuraavina päivinä selkäni ja hartiani tuntuivat olevan jumissa. Rupesin selaamaan nettiä, ja diagnisoinkin itselleni rintarangan fasettilukon, jossa oireena mm. Hengitysvaikeudet. Itselleni alkoi tulla uusia oireita kuten vastavaivoja, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia ja heikotusta. Totta kai rupesin jälleen selaamaan nettiä oireitten mukaan ja rupesin pelkäämään että sairastan jotain tautia, varsinkin näin ylipainoisena pelkäsin verisuonitauteja ja syöpää. Jatkuva pelko on tehnyt normaalin elämän ja opiskelun vaikeaksi (olen siis 16-vuotias poika).
Päätin juuri lopettaa itseni diagnisoinnin netin kautta ja mennä lääkärille selkäni takia. Jos se saisi elämäni takaisin raiteille. Myös mm. Kavereiden kanssa olo on helpottanut.
Kaikki alkoi n. kolme viikkoa sitten. Olin juuri nukkumaan menossa kun huomasin ettei henki kulje niin kuin yleensä. Tuntui siltä kun olisi saanut vedettyä keuhkoja täyteen, enkä puhallettua yhtään ilmaa ulos. Menin paniikkiin ja rupesin hyperventiloimaan. Pyysin vanhempiani viemään minut ensiapuun. Epäilin jonkin sortin keuhkosairautta. Vanhempani sanoivat että panikoin vain, ja että hengitysvaikeudet johtuvat kuntosaliharrastuksestani, siitä että lihakset ovat jumissa. Rauhoitun, mutta nukkua en voinut kun ajattelin vain hengitystäni.
Seuraavina päivinä selkäni ja hartiani tuntuivat olevan jumissa. Rupesin selaamaan nettiä, ja diagnisoinkin itselleni rintarangan fasettilukon, jossa oireena mm. Hengitysvaikeudet. Itselleni alkoi tulla uusia oireita kuten vastavaivoja, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia ja heikotusta. Totta kai rupesin jälleen selaamaan nettiä oireitten mukaan ja rupesin pelkäämään että sairastan jotain tautia, varsinkin näin ylipainoisena pelkäsin verisuonitauteja ja syöpää. Jatkuva pelko on tehnyt normaalin elämän ja opiskelun vaikeaksi (olen siis 16-vuotias poika).
Päätin juuri lopettaa itseni diagnisoinnin netin kautta ja mennä lääkärille selkäni takia. Jos se saisi elämäni takaisin raiteille. Myös mm. Kavereiden kanssa olo on helpottanut.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyseessähän voi olla stressi ja sen oireet. Perheessäni oli alkuvuodesta jatkuvia riitoja ja erospekulointeja. Olin jatkuvasti ahdistunut,värtynyt ja hermostunut.
Kiitos kaikille jo etukäteen. Postauksen kirjoittaminen jo auttoi. Ahdistus väheni ja ruokahalu palasi.
Sama vika joskus mulla tuon ikäisenä mutta se liittyi ilmeisesti paniikkihäiriööni.
Nyt kannattaa lopettaa kaikista sairauksista lukeminen heti. Omalla kohdalla se auttoi paljon sillä huomasin että ihminen löytää aina itsestään sairauksia tukevia piirteitä mitä enemmän niistä lukee. Mulla nyki nuorena lihakset koko ajan vuoden verran ja luulin ihan satavarmasti että sairastan ms-tautia sillä sitä on suvussani. Noh, oireet hävisivät kun en enää tarkkaillut niitä. Johtuivat ilmeisesti kovasta stressistä. Nyt en enää etsi netistä tietoa jos saan jonkun oireen vaikka kiusaus tulisi. Kannattaa ottaa sama linja. Jos pakko on niin lääkärin puoleen kannattaa kääntyä. He yleensä huomaavat jos fyysinen oireilu johtuu "vaan" stressistä.