Hirveä teiniprinsessa

Ahaa. Kuulostaapaa tutulta! Älä luovuta, kyllä tuo ohi menee. Tai ainakin meidän neidillä meni. Toisilla tuo kasvu ottaa vähän lujemmille. Kunhan muistat sen, että missään kohtaa et saa periksi tytölle. Hänellä ei myöskään ole oikeutta haistatella muita perheenjäseniä. Samoin kaikki muutkin säännöt pitää tehdä selväksi, että miten meidän kotona tehdään ja toimitaan. Meillä tuo uhma kesti parisen vuotta ja tämän jälkeen rauhoittui. Nyt neiti jo naureskelee omalle käyttäytymiselleen, että miten hän olikaan niin idiootti.

Kuinka me estetään se ettei haistatella, se tulee niin sujuvasti ulos suusta ettei mitään rajaa.
En ymmärrä että miten hän ei voi tajuta että jos paremmin käyttäytyisi niin kaikilla olis mukavampaa ja hälläkkin olis helpompi olla.
Tilanne alkaa olla räjähdysherkkä.
Tyttö on ylimielinen ja itseään täynnä.

Pistähän prinsessa maksamaan kaikki laskunsa ja menonsa itse, ellei jo tee sitä. Kummasti alkaa kunnioittamaan vanhempiaan, kun huomaa, mitä ovat tämän hyväksi tehneet.

Tyttö kaipaa hyväksyntääsi ja rakkauttasi ja sinun tehtäväsi on sitä hänelle antaa, vaikka se joskus tuntuisi vaikealta. Näytä että välität hänestä yhtä paljon kuin niistä muista "kilteistä" sisaruksista, niin uhmaikä menee nopeammin ohi. Puolisollesi sama ohje.

Ota kaikki etuudet pois ja sanot että saa takaisin heti kun kielenkäyttö on sellaista kuin sem kuuluu olla.
Toinen asia on sitten, jos hänellä on jokin asia huonosti.
Pitäkää muut lapset poissa vähän aikaa ja laittakaa perheneuvottelu siippasi ja sen tytön kanssa pystyyn.
Voipi olla vaikka että häntä kiusataan ja missäs muualla sitä purkaa kuin kotona. Sanokaa että saa kertoa mikä on vaivana/hätänä...voi olla ettei kerro heti vaan huomenna.

Se on se ihana murrosikä. Ajattele asioita positiivisesti ja ole kiitollinen siitä että nuoresi osaa olla avoin ja "antaa palaa" ulos päin. Oletettavasti hän on fiksusti ja asiallisesti käyttäytyvä nuori muiden aikuisten seurassa?
Parempi niin että uskaltaa olla sellainen kun on, kuin että vaihtoehtona on sisäänpäin kääntynyt ja sulkeutunut ja omassa mielessään asioita hautova. Sellaisen lapsen kanssa täytyy olla paljon enempi varuillaan ja huolissaan.
Tiedän että se on raskasta, mutta muista että se on vain ohimenevä elämänvaihe, toisilla se ottaa kovempaa ja toiset pääsee helpommalla. Ja muista että monet tälläiset "hirviö murkut" ovat hetken päästä mitä ihanimpia ja fiksuja aikuisia!
Jossain tilaisuudessa kuulin seuraavan lauseen tämän ikäisen vanhemmille; "kun lapsi tulee murrosikään, se on kuin putki jonne lapsesi pujahtaa ja et voi tehdä muuta kuin odottaa siellä putken toisessa päässä että hän tulee sieltä ehjin nahoin ulos" - ja tämä pitää aika hyvin paikkansa.

Annatko kielenkäytöstä rangaistuksia, esim. kolmesta haistattelusta arestia tai tietokone pois? Tai viikko/kuukausirahan alennusta, jos hän semmoista saa?

Kuulostaa melko tavalliselta murrosiältä. Ikävä sitä on tietysti katsoa, mutta paha sille on mitään tehdä... Kokeile tuota rankaisemista, ei mitään liian rankkaa ettei lähde purkamaan hormonihöyryjään muualle ja vaikka varastele, mutta kuitenkin selkeää rajojen asettamista.
Ymmärrän hyvin, että ei omassa kodissaan jaksaisi katsoa jatkuvaa mökötystä, mutta koeta olla huomioimatta turhaa kitinää, jos mahdollista. Yhden kasvatusoppaan neuvo oli kuvitella, että kohtaat teinisi joka päivä ensimmäistä kertaa: ei puututa yksityisasioihin, annetaan tilaa, mutta vastataan kiltteyteen kiltteydellä ja veemäisyyteen sopivasti mitoitetulla ja ulospäin ilmaistulla loukkaantumisella.