Miellyttämisen tarve

Olen ujo ja hiljainen. Puhumattomuuteni/vähäsanaisuuteni johtuu lähinnä ujoudesta, mutta osakseen myös siitä, että pelkään ihmisten vihaavan minua. En uskalla olla oma itseni, koska tiedän, että osa ihmisistä kokisi minut ärsyttävänä. En uskalla ilmaista omia mielipiteitäni, en uskalla ottaa osaa keskusteluihin. Pelkään, että puhuisin liikaa ja se ärsyttäisi ihmisiä.

Miten voisin alkaa olla oma itseni ja unohtaa miellyttämisen tarpeeni? Miten voisin vain hyväksyä sen, että osa ihmisistä ei joka tapauksessa pidä minusta, olisin sitten minkälainen vain. Olin jossain vaiheessa uudelle paikkakunnalle muuttaneena jo karistanut ison osan ujoudestani pois ja olin jopa suht puhelias. Sitten eräs ihminen sanoi minulle, että olen ärsyttävä. Huomasin vasta sitten, että hän selvästi ärsyyntyi puheliaisuudestani, mielipiteistäni ja luonteestani. Olin vasta vihdoin päässyt eroon suuresta osasta ujoudestani ja käännyin tuon kommentin vuoksi takaisin kuoreeni. Minua harmittaa niin paljon, että tuon ihmisen täytyi sanoa suoraan minulle käytännössä vihaavansa minua. Mielestäni tuo on asia, joka on pidetään omassa tiedossa. En minäkään tykkää kaikista ihmisistä, mutta tulen silti kaikkien kanssa toimeen, enkä koe tarvetta käydä sanomassa näille ihmisille mitään aiheesta.