http://www.iltalehti.fi/laihdutus/2013082217397495_lh.shtml
Tässä todistettiin se, minkä olen jo kauan tiennyt. Laihoilla ihmisillä kalorit eivät imeydy kunnolla eli he ovat ns. läpipaskureita. Lihavien kroppa sen sijaan imee kuivimmastakin salaatista kaikki kalorit ja varastoi ne.
Tiedän paljon laihoja, jotka syövät hirveitä määriä ruokaa. Ja paljon lihavia, jotka syövät kuin pienet hiiret. Aina ei asioihin voi vaikuttaa, vaikka halutaan antaa ymmärtää, että lihavuus on ihmisten oma vika!
Tässä todistettiin se, minkä olen jo kauan tiennyt. Laihoilla ihmisillä kalorit eivät imeydy kunnolla eli he ovat ns. läpipaskureita. Lihavien kroppa sen sijaan imee kuivimmastakin salaatista kaikki kalorit ja varastoi ne.
Tiedän paljon laihoja, jotka syövät hirveitä määriä ruokaa. Ja paljon lihavia, jotka syövät kuin pienet hiiret. Aina ei asioihin voi vaikuttaa, vaikka halutaan antaa ymmärtää, että lihavuus on ihmisten oma vika!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ihan itsestään selvä asia tämä. Silti joillakin ihmisillä pitää aina olla joku jota voi potkia. Koko ikäni lihavana elettyäni olen huomannut että ei se laihuuskaan onnea tuo. Niin nyrpeää ja vihamielistä porukkaa hoikat usein ovat. Onneksi löytyy normaalijärkisiä kuitenkin kaikista painoluokistakin.
Milloinkahan keksivät että laihdutusleikkauksessa vatsalaukun pienennys ei ole ratkaiseva tekijä vaan suolen lyhennys sillä juuri suolistosta ruoka imeytyy.
Taas tekosyitä olla liikalihava, "ei se oo mun vika!". Hoikat kuluttaa sen mitä ne syö, lihavat eivät. Eivät hoikat syö samoja määriä ruokaa ja energiaa kuin mitä lihavat syövät. Pieniä energian imeytymiseroja voi olla, mutta eivät ne merkitse niin ratkaisevasti miksi toinen painaa 200kg ja toinen 60kg.
Eli syö vähemmän ja salille siitä.
asiaa!!!
En tiedä missä vika...
Olin tuossa sukulaisperheen luona viettämässä pitkää viikonloppua.
He ovat kaikki hoikkia ihmisiä.
Minusta heillä syötiin koko ajan, kun oli aamupala, lounas, iltaruoka ja välipalat ja iltapalat.
Minä en pysty syömään niin usein, ihan oksetti välillä, kun just oltiin mielestäni syöty lounasta ja sitten jo kannettiinkin pöytään iltapäiväkahvia ja voileipää. Minä sitten join kahvit syömättä välipalaa...
Syön todellakin vähemmän kaloreita kuin tuon perheen ihmiset, ja olen lihava.
Enkä syö oikeastaan koskaan mitään makeaa, kun en siitä pidä.
(Ehkä 2 kertaa vuodessa voin syödä jäätelöä. Jos on itse tehtyä.)
Olen samaa mieltä, mutta miten ne laihat sitten kuluttaa sen valtavan määrän ruokaa minkä mättävät suuhunsa? Minne se katoaa? Helppo on laihojen sanoa että liiku ja kuluta, kun se ei vaan kulu. Olen tässä 10p aikana liikkunut ja kuluttanu yli 2000 kcl mutta paino ei ole silti tippunut. Syönyt olen saman verran ja samalla lailla kuin ennen.
Sukulaispiireissä oli yksi nuori mies joka veti viikossa 5 kg hilloa, siis imelää mansikkahilloa, pelkästään. Sen lisäksi hän söi normaalisti. Ei lihonut tippaakaan.
Edelleenkin erittäin hoikka. Kyllä jossain pitää olla joku geeni mikä määrittää miten kilot kertyy.
Jos 10 päivässä kuluttaa 2000 Kcal on se hyvin vähän päivää kohden. Tuo 2000 kaloria on se mitä päivässä syödään, ja sinä et siis vähentänyt syömistä, vaikka et edes kuluta ja märiset kun et laihdu ? Toimistossa istujalle riittää 1500 kcal/vrk.
Ja joo vaikka päivässä olisit kuluttanut tuon 2000 kcal, et tarvitse enempää ruoastakaan kaloreita koska et laihdu. Joten laskepa joka suupala ja mieti sitten uudestaan. Jos siis ennen olisit syönyt tuon keskimäärän, et olisi koskaan laihdutuksen tarpeessa, joten söisitkö liikaa ?
Olen niitä pula-ajan -30 luvun alussa syntyneitä. Silloin sitä ruokaa ei saanut yli tarpeen ja töitäkin piti tehdä jo lapsena. Ehkä siitä on jäänyt hyvä tunne siitä, milloin on kylläinen tai milloin on oikea nälkä, jolloin pitää syödä tarpeeseen ja sellainen ylensyöminen on ikäänkuin vieras asia. Olen aikuiseksi tultuani painanut koko elämäni ajan noin 73 kg, pituus 177. Ainoastaan varusmiespalveluksen aikana paino nousi, mikä johtui liian runsaasta ravinnosta.
Painon saan helposti nousemaan, jos alkaisin syödä silmilläni,niin kuin tavataan sanoa, liikasyönnin kysymyksessä ollen. Iän karttuessa paino vähenee ja pitääkin vähetä, koska lihasmassaa häviää vanhetessa. Eli, minä k yllä liputan sen puolesta, että mikäli houkuttelevien ruokapöytien takia ei voi syömistään hillitä, niin pitää käyttää sitä ihmiselle annettua tietokonetta, eli päätä, ja motivoida itsensä käyttämään energiaa vain tarpeellinen määrä.
"Viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että esimerkiksi manteliannoksen 170 kalorista imeytyy vain 129 kaloria. Sen sijaan jalostettujen elintarvikkeiden, kuten sokeroitujen murojen kohdalla kaloreita saa usein tietämättään pakkauksessa ilmoitettua enemmän.
Tutkijoiden mielestä painostaan huolehtivan ei kannata tuijottaa pakkausselosteiden kalorimääriä vaan keskittyä syömään raakaa ravintoa ja lisäaineettomia elintarvikkeita, jota elimistön on vaikeampi sulattaa. Esimerkiksi vaalean leivän vaihtaminen kokojyväleipään vähentää kalorimäärää 10 prosentilla. "
Eli siis kommentoit ja puhut p*skaa, tuossahan on selvää tekstiä, hoikat ei syö sokeroituja muroja, toisin kuin läskit jotka eivät jaksa kolmen minuutin puuroa aamulla keitellä.
En tiedä aloittajasta, mutta minä en syö mitään muroja tai muutakaa vastaavaa raffinoitua ruokaa. En syö edes eineksiä, koska en pidä niistä.
En ole makean ruoan ystävä ollenkaan. Että ei mene alas edes karkit tai muukaan sellainen. En pidä edes maustetuista jukurteista.
Olen silti lihava nykyään. En toki ole koko elämääni ollut paksukainen.
Tämä väittelyn aihehan on periaatteessa turha. Kiistämätön matemaattinen laki on vastaus, ja sitä on aika vaikea kumota.
Jos syö enemmän kuin kuluttaa, lihoo. Jos syö vähemmän kuin kuluttaa, laihtuu. Jos syö yhtä paljon kuin kuluttaa, paino pysyy samassa.
Aineenvaihdunnassa voi olla eroja ja omat ominaisuutensa on vain opittava tuntemaan ja elettävä niiden mukaan. Jos kalorit näyttävän tarttuvan, on syötävä vähemmän ja kenties liikuttava enemmän - vaikka se laiha tuttu silmien alla kiskoisikin sitä hilloa.
ja suklaata.
Sen olen kyllä huomannut, että lihavat harvemmin ovat niitä levottomia sieluja. He ottavat elämän rauhallisemmin, istuvat aina kun tilaisuus, eivät tyhjää höyryä. Sitten on minun kaltaiset levottomat touhuajat, jotka eivät istuessaankaan pysähdy :). Ylipainoa ei ole (nainen 41v, 178/65) eikä koskaan ole ollut. Ruokavaliota tarkkailen kyllä myös.