Chronin tauti

Siis oletko pitänyt ruokapäiväkirjaa? Jostakin se nyt ärtyy ja jos et itse sitä syytä löydä, ei sitä lääkärikään löydä. Katsos:
http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?p=1778274&sid=13edc280cc0f44859eb9c3583b66e6da#p1778274

Viljat ja/tai maitotuotteet pois 4-8 viikoksi. Kokeile kumpi oireet aiheuttaa. Voi olla, että kumpikaan ei sovi.

Jos jopa kolmasosa suomalaisista kärsii vatsa- ja suolisto-oireista tai muista ongelmista joissa viljojen välttäminen auttaa, niin sinä voit olla niistä yksi. Lisäksi viljojen gluteiini (vehnä, ruis ja ohra), peruna sekä maito tuottavat limaa elimistöön, joka pahentaa allergioita, astmaa, infektioita, lasten korvatulehduksia ja reuman oireita.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm

Maitotuotteet ovat monella yksi keskeisistä syistä suolisto-oireisiin, allergioihin, astmaoireisiin sekä erilaisiin iho-ongelmiin. Maitotuotteiden eliminointi helpottaa usein näitä oireita, ja moni vuosia oireista kärsinyt pääsee pysyvästi eroon sekä ongelmasta että lääkityksestä. Lisäksi maitotuotteet keräävät limaa ja ovat usein merkittävänä tekijänä kroonisissa ylähengitystieinfektioissa.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm

Kannattaa huomioida, että mitään koetta ei ole olemassa, joka näyttäisin yliherkkyyden viljoille.

Ainoa koe on oma välttämiskoe, jolla saa selville, jos viljat ja/tai maito ei sovi.

Itse kärsin 30 vuotta.

Luin ja kuuntelin Antti Heikkilää ja kas vaivat hävisi viljojen myötä.

Lääkärit eivät mitään löytäneet. Lääkkeitä oikein tuputettiin, jotka vain pahensivat oireita.

50 gluteenin (intoleranssin) sävyä
http://www.magneettimedia.com/50-gluteenin-intoleranssin-savya/

Mihin perustuu THL:n kuidun saantisuositus? Maksimaaliseen leivän/viljan syömiseen vai mihin? Miksi suurimmassa osassa maapalloa ihmiset eivät kuole paksu- ja peräsuolen syöpään tai saa II-tyypin diabetesta, vaikka eivät edes tiedä, mitä ruis, kaura ja ohra ovat? Syövät valkoista vehnää. Mutta meitä täällä pelotellaan, että jos ei syö 6-9 palaa ruisleipää joka päivä, niin noutaja saapuu takapuolisyövän ja vaikka minkä taudin takia. II-tyypin diabetesta on Euroopassa eniten Suomessa. Lukuisat suomalaiset pääsevät vaikka mistä oireistaan, kun jättävät viljat kokonaan ruokavaliosta. Miksi?

THL:n virallinen suositus leipää tai viljaa on 6-9 annosta päivässä margariinia rasvatonta maitoa.

Tuota jos noudattaa, niin viimeistään viisikymppisenä on lihava ja sairas. Lääkkeinä menee verenpainelääke, kolesterolilääke, osteoporoosilääke, närästyslääke, masennuslääke, särkylääke, unilääke ja diabeteslääke.

Mutta, jos sairaudet ja lääkkeiden haittavaikutukset ei haittaa elämääsi, niin siitä vaan. Oma terveys on ihan itsestä kiinni.

Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.

C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.

C-vitamiinia 500-1000mg / vrk (10–20% läntisestä väestöstä kärsii uusienkin tietojen mukaan yhä C-vitamiinin puutteesta, Suomessa luultavasti vielä useampi). C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa lukuisille eri sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin.

D-vitamiinia 50-125µg / vrk

Magnesium (sitraattimuodossa) 200-400mg/vrk (tutkimusten mukaan lähes 90 % ihmisistä kärsii magnesiumin puutteesta)

Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta vähintään 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.

Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä ja lähimarketistakin n. 50€:lla.

Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.

Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia.

Kaikkein huonoin tilanne on maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho (suomen UVB 3-6 on liian alhainen tuottamaan lainkaan D-vitamiinia iholla) ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
http://www.prweb.com/releases/2013/6/prweb10851751.htm

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.

Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
https://www.vitamindcouncil.org/blog/proceed-at-your-peril/

Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247