Moikka. Mulla on pieni probleeman tapanen, se etten 'saa' meikata, vaikka olen jo melkein 16-vuotias.
En siis ole mikään kinuaja, valittajakersa, vaan keräsin useita kuukausia aikaa, että voisin kysyä äidiltäni meikkauslupaa. Kun sitten vähän vihjasin siskojeni kanssa sinnepäin, äiti oli vähän hämillään ja sanoi suurinpiirtein näin 'tehän ootte kaikki kauniita ihan luonnostaan, ettehän te mitää meikkiä tartte'. Ei se ole tarvitsemisesta kiinni, vaan haluaisin edes joskus tuntee itteni nätiks ja korostaa omia kasvojenpiirteitä! Mua nolotti ja harmitti ihan hirveesti, kun vastaus oli hieman kielteinen, vaikka olin jo pitkään tasapainotellut, että kehtaanko kysyä vai en.
Äiti itse siis meikkaa melkeinpä joka päivä, aika paljonkin. Hän kuitenkin jaksaa saarnata siitä, kuinka 'monet tytöt peittelee huonoa itsetuntoaan meikkaamalla ja peittämällä naamansa'.. en ymmärrä, sittenhän se tarkoittaa että äitillänikin olisi huono itsetunto kun meikkaa niin pirusti. kaiken huippuna hän vielä kehuskeli, kuinka meikkasi minunikäisenä todella hurjasti ja aina oli luomiväriä ja ripsaria nassussa, koska kaikilla PITI OLLA.
Minua ärsyttää suunnattomasti, kun meikkaaminen on automaattisesti huonon itsetunnon merkki, että meikata pitää koska niinhän ne muutkin tekee. Ei, ei olisi ainakaan minu kohdallani. Haluaisin vaan kokeilla, miltä tuntuu olla hieman 'naisellisempi' ja ehkä vähän nätimpi, vaikka tunnenkin oloni ihan sieväksi toisinaan.
Ja eikös se meikkaaminen ole sitä itsensä visuaalista ilmaisua, eikä itsensä peittelemistä? nyt kyllä ottaa kaaliin! sielunsiskot, tulkaa ihmeessä kertomaan vinkkejä yms! ;))
En siis ole mikään kinuaja, valittajakersa, vaan keräsin useita kuukausia aikaa, että voisin kysyä äidiltäni meikkauslupaa. Kun sitten vähän vihjasin siskojeni kanssa sinnepäin, äiti oli vähän hämillään ja sanoi suurinpiirtein näin 'tehän ootte kaikki kauniita ihan luonnostaan, ettehän te mitää meikkiä tartte'. Ei se ole tarvitsemisesta kiinni, vaan haluaisin edes joskus tuntee itteni nätiks ja korostaa omia kasvojenpiirteitä! Mua nolotti ja harmitti ihan hirveesti, kun vastaus oli hieman kielteinen, vaikka olin jo pitkään tasapainotellut, että kehtaanko kysyä vai en.
Äiti itse siis meikkaa melkeinpä joka päivä, aika paljonkin. Hän kuitenkin jaksaa saarnata siitä, kuinka 'monet tytöt peittelee huonoa itsetuntoaan meikkaamalla ja peittämällä naamansa'.. en ymmärrä, sittenhän se tarkoittaa että äitillänikin olisi huono itsetunto kun meikkaa niin pirusti. kaiken huippuna hän vielä kehuskeli, kuinka meikkasi minunikäisenä todella hurjasti ja aina oli luomiväriä ja ripsaria nassussa, koska kaikilla PITI OLLA.
Minua ärsyttää suunnattomasti, kun meikkaaminen on automaattisesti huonon itsetunnon merkki, että meikata pitää koska niinhän ne muutkin tekee. Ei, ei olisi ainakaan minu kohdallani. Haluaisin vaan kokeilla, miltä tuntuu olla hieman 'naisellisempi' ja ehkä vähän nätimpi, vaikka tunnenkin oloni ihan sieväksi toisinaan.
Ja eikös se meikkaaminen ole sitä itsensä visuaalista ilmaisua, eikä itsensä peittelemistä? nyt kyllä ottaa kaaliin! sielunsiskot, tulkaa ihmeessä kertomaan vinkkejä yms! ;))
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itselläni oli sama juttu. Äiti sanoi samalla tavalla että "sinähän olet kaunis ilman meikkiä" ja sitten vain aloin leikkaamaan ja äitini ei siitä kovin paljoa pitänyt mutta itsepäisesti vain jatkoin meikkaamista ja parin kuukauden kuluttua äiti ei enää jaksanut välittää oliko minulla meikkiä vai ei. :)
Kiitos suuresti kun vastasit! voisinkin yrittää tuota, jos kehtaisin, mutta en oikeen tiedä:/
mun mutsi on aina sillee: laitahha ees jottai meikkiä vähä naamaa et näytät ihmisemmältä...:D.... reilua:)
Jos Jumala ja sun synnyttäjäsi ovat luonneet ja synnyttäneet sinut niin rumaksi ettet kehtaa olla yhteisössäsi,niin täytyy kai sinulla olla jokin keino parantaa itseäsi oman olotilasi kuin muidenkin päänvaivan takia yrittää meikata jos se siitä auttaisi?
Tee näin, että seuraavan kerran, kun äitisi ryhtyy meikkaamaan, menet äitisi seuraan. Katselet miten hän meikkaa (opit samalla tekniikan) ja pyydät saada lupaa katsoa hänen meikkejään. Hypistele rasioita ja putkiloita käsissäsi ja ihastele ääneen. Älä mene sotajalalle, äläkä kysy meikkaamislupaa. Homman juju on se, että osoitat luottavasi äitisi arvostelukykyyn päätöksenteossa. Kun luotat, äitisikin luottaa sinuun. Sitä paitsi, meikkaus vaatii hygieniasta ja puhtaudesta huolehtimista. Meikkaukseen liittyy myös ihonhoito.
Kiitos kaikille paljon kommenteista! Hyviä vinkkejä, voisin kokeilla sitten kun uskallusta riittää! :)
Häh?? Eihän äitisi kieltänyt mitään?
Hän vain surkuttelee kuinka lapset kasvaa niin nopeasti, alkaa meikkaan liikaa, liian nuorena.
Tulkitsit koko asian täysin väärin. Luulin otsikosta että äitisi olisi joku tyranni mutta eihän hän kieltänyt, mikset vaan ala meikata?
No ei hän varsinaisesti kieltänyt, mutta viittasi siihen että se ei olisi hyvä asia. Sen takia sain semmosen kuvan, että se olisi jotenkin väärin meikata.
Muuten, samana päivänä hän itseasiassa lisäksi rupesi jaarittelemaan sukulaisillemme, kuinka on ylpeä meistä tytöistä kun olemme 'niin erilaisia emmekä meikkaa', juuri kun olimme ehtineet kysäistä häneltä lupaa meikkaamiseen.. eli oikeastaan vähän tuli semmonen olo, että ei sitten väkisin.
Ymmärräthän, siis hän ei suoranaisesti kieltänyt, mutta viittasi puheillaan vähän siihen suuntaan?
älä kysy. meikkaa
Voi kun oliskin niin helppoa! Mutta sitten kyllä nolottaisi, kun äiskä huomais myöhemmin.. mikä tästä tekee niin vaikean? ;__:
mitä väliä sillä on? ei äitisi elä sinun kropassasi