Mihin hävisi huone?

> 50-luvulla lapsuuden kodissani uudiskerrostalossa oli 87m2. Siinä oli kaksi isoa makuuhuonetta, iso olohuone, I-keittiö, ruokailuhuone, palvelijan huone, halli, eteinen ja kph

Aika huono vertailukohta, koska tuo on ollut luksusasunto. Peruskämpät 50-luvulta ovat kovin, kovin ahtaita. Putkiremonttien tiimoilta on muutamaan taloon tullut tutustuttua ja asuntojen keskikoko tyyliin 40 m² eli yksiöt n. 20 m², kaksiot 40-45 m² jne. Näkyy mm. siinä, ettei kylppäriin tahdo saada mahtumaan edes päältäladattavaa pesukonetta. Hissiäkään näissä taloissa ei yleensä ole, kellarikäytävät ovat ahtaita ja monen portaan & mutkan takana, joten sinne kellariin ei ole mitään asiaa pyörätuolin tai rollaattorin kanssa.

> 70-luvulla alkoi olla ko. huoneistoissa erillinen wc ja sauna, joka pienensi ensisijaisesti keittiöitä ja olohuonetta.

Meniköhän vuosikymmen oikein? Huoneistokohtaiset saunat tulivat muotiin vasta 80-luvulla ja silloin oli muodikasta myös tehdä onnettoman pieniä keittiöitä (juppiaikakaudella puhuttiin, että kaikki syö kuitenkin ulkona....) & muutoinkin paljon pieniä huoneita.

Tyypillisessä 70-luvun kerrostalokämpässä (ajalta ennen energiakriisiä) on varsin väljät huoneet ja isot ikkunat.

Uusien suhteen olen samaa mieltä. KPH:n keskelle piirretty pyörätuoliympyrä on kasvattanut KPH:n koon 4 m² -> 6 m² ja tämän päälle "pakkopullana" sauna (jonne kanssa pitää päästä pyörätuolilla), niin pesutilakompleksi vie liki 10 m², mikä on kohtuuttoman iso osa etenkin yksiöiden ja pienten kaksioiden neliöistä. Niinpä nykypäivän 45 m² kaksio ei ole asuintiloiltaan juuri kummempi kuin vanha 35 m² yksiö, josta KPH vei vain 3 m².

Neliöiden katoaminen tähän "molokin kitaan" kalliit neliöhinnat ovat puolestaan johtaneet siihen, että vaatehuone on nykyasunnoissa erittäin harvinainen ja komerotilaakin on niukasti. Plus se normaali eli huoneet ovat aika ahtaita, joten kalustamisessa ei juuri ole vaihtoehtoja, esim. sängyn saa sopimaan makuuhuoneessa tasan tarkkaan yhteen paikkaan ja muuta ei mahdu.

Muttei tilanne ole ihan täysin toivoton... nykyäänkin tehdään taloja, missä ei kaikissa huoneistoissa ole saunaa, vaan sen vaihtoehtona on esim. vaatehuone. Etsivä löytää...

Itse arvostan huoneistosaunaa, kun uusi talo, niin saunassa viimeisen päälle hyvä ilmanvaihto, aivan eri kuin näissä 80 luvun happikopeissa, Kylppäri on tässä iso 7.7 neliötä ja sauna 3 neliötä, sauna on tervaleppää ja raitisilma tulee katosta kiukaan päältä ja kone tuo ilman, poiitoventtiilejä on kaksi, toinen katon toisessa nurkassa, toinen lauteen alla, todella hyvät löylyt.
Huoneistossa on vesikiertoinen lattialämmitys kaukolämmöllä kauttaaltaan, neliöitä on 68,5, arvostan uutta asuntoa, koska äänieristys paljon parempo, kuin vanhoissa, samoin ilmanvaihto.

Ostimme vaimon kanssa 2002 88 m2 uudisrivarin. Vielä 80-luvulla ja 90-luvulla tämän kokoinen oli tyypillisesti 4 h k s. Uusien säännösten takia meidän oli vain kolmio mutta suurilla huoneilla. Avaruutta toi nykyiset avokeittiöratkaisut joka avarsi alakerran. Totta että liikuntaesteille vaaditut neliömetrit hieman hämmästytti alussa. Suuri eteine ja vessojen ovet totuttua leveämpiä. Alakerran vessa sen verran väljä että hesarin pystyi hyvin levittämään lattialle. Samoin avara eteinen ja leveät raput yläkertaan johon hissinasennus mahdollisuus. No kolme mahtui sinne hyvin ja väljästi mutta työhuoneen ja harrastetilojen puute vaivasi ajan myöstä sen verran että ostimme toukokussa 215 m2 paritaloasunon ja huonekokoja on joka lähtöön. Jossain vaiheessa kun poika maailmalla myymme sen ja ostamme juuri näitä uusia asuntoja missä liikunta rajoitteisuus otetu huomioon.

Lapsuudenkotini oli Arava-asunto, vm.-52.
70-luvun talo valmistui v. 72, jolloin uudisalueen asunnoissa alkoi olla saunoja ns. isommissa asunnoissa (yli 80m2).

Vertailu ei ole järjetön, sillä siinä on kaikki uudistaloja. Toki keskineliöt olivat nimim. "järjetön vertailu" mainitsemat, mutta siitähän ei ole kysymys. Ihmettelen tätä invamitoitusta, joka sekin on järjetön, koska se koskee saniteettitloja ensisijaisesti. Eikä se niissäkään toimi: jotta se ympyrän toiminta mahdollistettaisiin, pitää usein poistaa (ei voi laittaa) suihkuseinä. Ja kuka on kokeillut pyörätolillamenoa saunaan? Ei onnistu näissä saunakopeissa.

Tupakeittiö on siksi "muotia", koska sillä saadaan mielikuva avarasta tilasta ja siellä se pyörätuolikin mahtuu pyörimään. Pieniin makuuhuoneisiin ei mahdu parisänkyä ja pyörätuolia/rollaattoria. Jommasta kummasta on luovuttava. Siksi kai tarvitaan yhden hengen makuuhuoneita, että parit voivat vanhetessa/vammautuessa opetella erillään nukkumaan, niinhän meille käy viimeistään vanhainkotiin muuttaessa.

Olen todella iloinen rakennuttajasta, joka pääkaupunkiseudulla rohkeasti jätti kaikki huoneistosaunat pois. Eikä asunnotojen myynti mitenkään takunnut. Oltaisiin ostettu ko. talosta asunto, mutta sopivan kokoista ei ollut ollenkaan, vain pieniä ja pari hulppeaa. Mutta odotamme lisää vastaavia kohteita.

Kalliit neliöhinnat saadaan alas tonttipolitiikkaa muuttamalla ja yksinkertaistamalla rakennuksia. MM. kaikenlaiset erikoistötteröt katoilla maksavat kaikki yhdessä, ei vaan sen asunnon luksuseläjä.

Minä ajattelisin että tupakeittiöt on muotia, koska on muotia kokkailla isollakin porukalla eikä keittöön haluta eristäytyä. Meillä nuoripari muutti 40 m2 kaksioon (kaksi yhtä isoa huonetta) ja heillä on 3 huonekalua, sänky toisessa huoneessa ja toisessa huoneessa iso ruokapöytä joka on tehty komeron ovista nojatuoli. Tässä huoneessa on myös kakluuni. Ei mitään muuta eivätkä he halua muuta. Ei verhoja ei telkkaria.

Itselläni on ollut saunallinen kerrostalokämppä yli 20 vuotta mutta nyt ostin 1956 rakennetusta talosta asunnon enkä usko että tulen saunaa kaipaamaan. Tien toisella puolella on uimahalli joten sinne sitten ja tietty taloyhtiössä on sauna mutta en usko että siellä tulen käymään. Tärkeä kriteeri oli että asuntoon mahtuu sujuvasti 6-8 hengen ruokapöytä. Ajattelin kutsua ruokavieraita ;)

Voi olla että tupakeittiö on "muotia", mutta kyllä se on pakon sanelema ratkaisu. Jos sen keittiön yrittää erottaa olohuoneesta, ei kummastakaan tule tarpeeksi isoa.

Voi olla myös, että ruokaa tehdään "yhdessä", mutta eiköhän se enimmäkseen ole emäntä/isäntä, joka yrittää kokkailla ja samalla seurustella. Itse "vanhanaikaisena" haluan keittää pöperöt ilman koko seurueen hälinää, tarvittaessa joku tulee seuraksi/avuksi. Kun olen itse vieraana en todellakaan nauti siitä kun ruoankäryt ja lopuksi likaiset astiat koristavat iltaa.

Kaikkein hulluinta on kun lähes poikkeksutta täyden rempan käyneet huoneistot on avarrettu "lof-tyyppisiksi" tiloiksi huomioimatta esim. asuntojen rakennusvuosia. Ihanat vanhat huoneistot on pilattu rostereilla ja ledivaloilla kylmiksi teollisuushalleiksi.

Se, että entisistä neiljän huoneen huoneistoista on tullut kolmen huoneen lukaaleja, kertoo totuuden. Keittiöitä tosin alkaa olla taas jollain lailla muodostettavissa, jos vaan ajoissa pääsee tekemään muutosehdotuksia ja avaa rahapussin suuta.