Tässä yksi entinen teroristi.
(viittaa päivämiehen juttuun....)
Olen syntyntyt 60 luvun puolivälissä.
Naimisissa n. 15 vuotta vajaa 10 lasta. MIES.
Ystäviä (oikeita) yksi. vaimo (on tosellinen sydän ystävä siis RRakas.!)
Miten jaksetaan... nyt hyvin välillä ei mitenkään.
Omat vanhempani: Asuvat 40km. päässä. Ei terorisoida heitä(olla esim yötä tai syödä). Käydään korkeintaan 2 tuntia kerralla jotta talo ei kulu / tule sotkua (lelut ja tavarat aina kerätty.) Annettu ymärtää että koko porukalla ei tarvi tulla. Muistutettu jokaisesta päivämiehessä olleesta vastaavasta jutusta että luitko. Joskus takavuosina kun ei ollut koululaisia pyysimme apua lastenhoitoon viikonlopuksi että lähdemme ranualle kasvattajakursille. Tulos ei saatu. Muistutetiin vaan että eikö sitä varoitettu kun menne nuorena naimisiin että lapsia tulee. ei pyydetty sen jälkeen. Taloudelista tukea en ole pyytäny vanhemiltani koskaan vaikka välillä on ollut tiukkaa. Niin vanhempani ovat aina koululaisten hiitolomaviikon saariselällä vaikka ovat eläkeellä. No kukaan ei pääse kuluttamaan latiota mummolassa. Samoin kesäloman he yleensä vaunuilevat kotimaassa. Ymmärrän kyllä miksi.
Lapset he kiertelevät asuntoautolla koululaisten koulunkäyntiaikaan.(nukkuvat siellä vaikka talossakin olisi tilaa)
Anoppilani on 500km päässä sieltä ei yleensä kuule muuta kuin että milloin ne on kanarialla tai jossain muualla. Kun on käyty on aina menty kaupan kautta.
Noo kyllä ainakin meilläpäin mummot ja vaarit jaksaa kun ei lastenlapset ole pyörimässä jaloissa.
Tässä pari vuotta siten kävi sellainen episodi. Meilla kun olen vaihtanut isäni autoon renkaat ainakin 10v. Lapsillamme oli mahatautia yms. isäni soitti minulle että hällä olisi uudet renkaat että tuletko laittamaan alle. sanoin että tulen joku toinen ilta nyt on hankaluuksia lasten kanssa ja yritin selittää tilanteen... vastaukseksi sanin että onse kumma että eikö vaimosi voi hoitaa lapsia...jne.. ja muistutetiin vanhempien kunioittamisesta...kun on huono selkä... no kävin vaitamassa rattaat sitten kello 02 yöllä... parnin päivän päästä tuli kortti ylläkseltä että on niin rentouttavaa...
Kun tässä muuan vuosi sitten oli kaikista raskainta meillä eikä uutta lasta tullut melkein kolmeen vuoteen. Niin kyllä molemista vanhempien perheistä muistuteltiin että ehkäsy on väärin jne.
Vaikka mitään ehkäsyä ei käytettykään mutta ei paljon homma kyllä kiinostanutkaan. Välillä ei pystynyt nukumaan edes vaimon vieressä...(oli riitoja , lapsia sai hysyttää 02...04 asti. toinen nukku takkahuoneessa...älytöntä aikaa tehä siinä taloa ja käydä töissä...
Kukaan ei kysynyt miten jaksetaan tai olisi tarjonut apua. Päinvastoin masennetiin että sitä on saatu mitä on tilattu.
Kaiken tämän jälkeen tuntuu katkeralta käsky.
kunioita isääsi ja äitiäsi.
Jos joku on tehnyt elämämme vielä raskaamaksi niin he komenteilaan. Ai niin tarkennus: molemmat vanhempamme ovat uskovaisia.
Onneksi jaksamisemme on taas aivan toisella tasolla ja vanheista lapsistamme on hurjasti apua. Kiitos siitä heille.
Mutta ilman rakastavaista,ymärtäväista ja onnelista vaimoa minä en jaksaisi vähäänkään.
NIMImerkki
Oikeasti nyt onnellinen ja tyytyväinen.
(viittaa päivämiehen juttuun....)
Olen syntyntyt 60 luvun puolivälissä.
Naimisissa n. 15 vuotta vajaa 10 lasta. MIES.
Ystäviä (oikeita) yksi. vaimo (on tosellinen sydän ystävä siis RRakas.!)
Miten jaksetaan... nyt hyvin välillä ei mitenkään.
Omat vanhempani: Asuvat 40km. päässä. Ei terorisoida heitä(olla esim yötä tai syödä). Käydään korkeintaan 2 tuntia kerralla jotta talo ei kulu / tule sotkua (lelut ja tavarat aina kerätty.) Annettu ymärtää että koko porukalla ei tarvi tulla. Muistutettu jokaisesta päivämiehessä olleesta vastaavasta jutusta että luitko. Joskus takavuosina kun ei ollut koululaisia pyysimme apua lastenhoitoon viikonlopuksi että lähdemme ranualle kasvattajakursille. Tulos ei saatu. Muistutetiin vaan että eikö sitä varoitettu kun menne nuorena naimisiin että lapsia tulee. ei pyydetty sen jälkeen. Taloudelista tukea en ole pyytäny vanhemiltani koskaan vaikka välillä on ollut tiukkaa. Niin vanhempani ovat aina koululaisten hiitolomaviikon saariselällä vaikka ovat eläkeellä. No kukaan ei pääse kuluttamaan latiota mummolassa. Samoin kesäloman he yleensä vaunuilevat kotimaassa. Ymmärrän kyllä miksi.
Lapset he kiertelevät asuntoautolla koululaisten koulunkäyntiaikaan.(nukkuvat siellä vaikka talossakin olisi tilaa)
Anoppilani on 500km päässä sieltä ei yleensä kuule muuta kuin että milloin ne on kanarialla tai jossain muualla. Kun on käyty on aina menty kaupan kautta.
Noo kyllä ainakin meilläpäin mummot ja vaarit jaksaa kun ei lastenlapset ole pyörimässä jaloissa.
Tässä pari vuotta siten kävi sellainen episodi. Meilla kun olen vaihtanut isäni autoon renkaat ainakin 10v. Lapsillamme oli mahatautia yms. isäni soitti minulle että hällä olisi uudet renkaat että tuletko laittamaan alle. sanoin että tulen joku toinen ilta nyt on hankaluuksia lasten kanssa ja yritin selittää tilanteen... vastaukseksi sanin että onse kumma että eikö vaimosi voi hoitaa lapsia...jne.. ja muistutetiin vanhempien kunioittamisesta...kun on huono selkä... no kävin vaitamassa rattaat sitten kello 02 yöllä... parnin päivän päästä tuli kortti ylläkseltä että on niin rentouttavaa...
Kun tässä muuan vuosi sitten oli kaikista raskainta meillä eikä uutta lasta tullut melkein kolmeen vuoteen. Niin kyllä molemista vanhempien perheistä muistuteltiin että ehkäsy on väärin jne.
Vaikka mitään ehkäsyä ei käytettykään mutta ei paljon homma kyllä kiinostanutkaan. Välillä ei pystynyt nukumaan edes vaimon vieressä...(oli riitoja , lapsia sai hysyttää 02...04 asti. toinen nukku takkahuoneessa...älytöntä aikaa tehä siinä taloa ja käydä töissä...
Kukaan ei kysynyt miten jaksetaan tai olisi tarjonut apua. Päinvastoin masennetiin että sitä on saatu mitä on tilattu.
Kaiken tämän jälkeen tuntuu katkeralta käsky.
kunioita isääsi ja äitiäsi.
Jos joku on tehnyt elämämme vielä raskaamaksi niin he komenteilaan. Ai niin tarkennus: molemmat vanhempamme ovat uskovaisia.
Onneksi jaksamisemme on taas aivan toisella tasolla ja vanheista lapsistamme on hurjasti apua. Kiitos siitä heille.
Mutta ilman rakastavaista,ymärtäväista ja onnelista vaimoa minä en jaksaisi vähäänkään.
NIMImerkki
Oikeasti nyt onnellinen ja tyytyväinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kunnioittaminen ole kiinni siitä totteletko naimisissa olevana kaikkia isäsi käskyjä se on lähinnä isän pelkäämista ryhdistäydy mies
Olen itse nähnyt tapauksia, joissa vanhemmat vievät lapsensa säännöllisesti mummolaan monta kertaa viikossa... tällöin isovanhemmat ovat palkattomia hoitajia, eivät mitään muuta. Sitten on juuri kuvailemasi kaltaisia tapauksia, joissa hoitoapua ei tarjota edes hätätilanteissa.
Nuo ovat ääritapauksia. Onneksi suuri enemmistö toimii tässäkin järkevästi. Isovanhempia ei rasiteta jatkuvilla hoitopyynnöillä, mutta joskus nämä itse tarjoutuvat päästämään vanhemmat kahdenkeskiselle lomalle, ja hätäilanteissa myöskin auttavat mielellään.
Monilla perheillä on myöskin ystäväpiiriä, joiden kanssa lastenvaihdot toimivat vastavuoroisuusperiaatteella. Omassa perheessäni tämä toimii hyvin useampien tuttavaperheiden kanssa. Osaan silti myös kuvitella, että näin ei välttämättä ole.
Tässä meillä on myöskin yhteiskunnallinen ongelma, johon mielestäni jonkin puolueen pitäisi tarttua. On subjektiivinen oikeus päivähoitoon (joka on johtanut siihen, että joissakin perheissä lapset ovat hoidossa ja ainakin toinen vanhempi kotona). Mutta missä ovat yhteiskunnan tukimuodot niille perheille, joissa toinen vanhempi haluaa hoitaa lapsensa kotona (ja samalla säästää yhteiskunnan varoja näin) ja lähistöllä ei ole yhtään sukulaista/ystävää jonka puoleen voisi kääntyä tilapäisessä lastenhoitotarpeessa? Suurimmassa osassa kunnista on kodinhoito ajettu alas.
Niin uskon että valtaosassa uskovaisissa perheissä tilanne on juuri niin että isovanhemmat oma-aloitteisti auttavat ja järjestävät jokusen vapaan viikonlopun pienten lasten perheille.
Tämä on nimen omaan yhteiskunalinen ilmiö että kaikki pitää olla 100% itsenäisiä tai laitoshoidossa (päiväkoti / vanhainkoti).
Olen ihmetellyt itsekin kun aina puhutaan ja ylistellään, että suuressa suvussa ei ole lapsenhoito-ongelmia kun aina löytyy hoitajia lähipiiristä. Ei se näin toimi, vaan sisaruksilla on omat perheet ja vanhemmat ovat väsyneet kasvatettuaan itse suuren katraan, etteivät jaksa toimia lastenlasten hoitajina. Sen kyllä ymmärtääkin, sillä jos hoitaa yhden lapsen lapsia, on tasapuolisuuden vuoksi hoidettava kaikkia ja työmäärä on kohtuuton. Minullakin on se kokemus, että suurten perheiden vanhemmat eivät jaksa sitten aikoinaan olla isovanhempia sillä tavalla kuin pienten perheiden vanhemmat, jotka eivät ole itse väsyneet lasten hoitoon. On tietysti poikkeuksiakin, mutta mulla siis samat kokemusket kuin sinulla, ettei kummankaan vanhemmat halua ottaa lapsiamme hoitoon eikä sen vuoksi ole heitä enää pyydettykään.
Muistan, että pienenä ollessani -70 luvulla mummot kävivät kilvan hoitamassa minua ja lukuisia sisaruksiani...
Eipä käy omien lasteni isovanhemmat vaikka pyydetään, tosin enää pyydetään vain äärimmäisessä hädässä...
Nykyaikana eivät isovanhemmat istu mökissään, vaan ovat jatkuvasti keksimässä itselleen virikkeitä ja lasten hoitohan ei kuvioihin sovi.
Nykyaikana eivät tällaisten isovanhempien lapset tule saamaan niin paljon lastenlapsia, kuin ennen.
Syitä jos halutaan hakea, niin isovanhemmat peilin eteen rohkeasti vaan! (Oikeasti ovat vain tyytyväisiä tilanteeseen)
Toki syitä löytyy paljon muualtakin, mutta osuit jutullasi hyvin lähelle omia kokemuksiani.
>Muistan, että pienenä ollessani -70 luvulla mummot kävivät kilvan hoitamassa minua ja lukuisia sisaruksiani...
Niin meilläkin kunnes aika jätti.
>Nykyaikana eivät tällaisten isovanhempien lapset tule saamaan niin paljon lastenlapsia, kuin ennen.
Rankasti sanottu mutta olen aivan samaa mieltä.
>Syitä jos halutaan hakea, niin isovanhemmat peilin eteen rohkeasti vaan! (Oikeasti ovat vain tyytyväisiä tilanteeseen)
En ymmärrä????Mihin tilanteeseen???
Mutta isovanhemmat haluavat elää vain omaa elämää. Mutta on heillä siihen myös oikeus.
Onx isovanhemmat olleet niin kurkkuaan myöten täynnä omien lasten hoitoa, että kiintiö on täynnä ? Voisiko teini-ikäisiä palkata ? Siirtyen rahasysteemiin ?
Näissä kirjoituksissa tuli eteen sydämen kovuus ja kylmyys väsynyttä kohtaan.
>>Syitä jos halutaan hakea, niin isovanhemmat peilin eteen rohkeasti vaan! (Oikeasti ovat vain tyytyväisiä tilanteeseen)
>En ymmärrä????Mihin tilanteeseen???
Mutta isovanhemmat haluavat elää vain omaa elämää. Mutta on heillä siihen myös oikeus.
Niin tarkoitin sitä, että jos isovanhemmat ihmettelevät/harmittelevat lastenlapsien vähyyttä, niin voivat miettiä sitä, että olisiko heidän panoksensa lastenhoitoavun merkeissä ollut riittävä.
Itse en omien lasten vähyyteen koe tarpeelliseksi mitään syytä kertoa, jos ei sitä ihmetellä.
Jos ihmettelevä henkilö on itse vl, niin en voi kertoa ehkäisystä, koska silloin he itse tuomitsevat, eikä se muutenkaan pitäisi kenellekään kuulua.
Lapsia on annettu enempi kuin riittävästi ja toistaiseksi emme jaksa enempää.
Sitähän sanotaan, että sen verran annetaan kuin jaksaa...paitsi että nyt on jaksamisen yläraja meillä ohitettu, jonne asti ei olisi tarvinnut mennä.
Harmittaa, ettei aikaisemmin tajuttu asiaa.
Sanotaan myös, että voimia annetaan lisää sitä mukaa kun lapsia syntyy...paitsi, että kolmen viimeisen synnytyksen jälkeen tuo kohta ei ole toiminut. Päin vastoin.
Harmittaa, ettei aikaisemmin tajuttu tuotakaan asiaa.
Omat vanhempani (molemmat) hoitavat mielellään lastenlapsiaan ja kaikenlainen mainitsemasi ilkeys puuttuu kokonaan. Ei elämä silti liian helppoa ole ja työtä on paljon, mutta mummola on hyvä paikka. Täytyy olla kiitollinen. Voimia sinulle ja vaimollesi. Tukekaa toisianne eteenpäin. Hienoa myös, että isommat lapsenne ovat avuksi. Huominen voi olla aina parempi!:-)