Haluaisin mielipiteitä koirarodulle.. ajatuksena muutama rotu, mutta haluaisin asiallisia mielipieteitänne kiitos!
Asun maalla, minulla on kotona 10 hevosta ja kissoja (jotka yöt sisällä), ei alle 10 v. lapsia enää. Haluan koiran, jota ei tarvitse koko ajan vahtia, vaan pysyy tontilla. En halua koiraa narun päähän enkä häkkiin, vaan haluan sen olevan perheenjäsen ja touhaavan muiden mukana. Asumme metsänrannassa, joten mietin, ettei kovin riistaverinen koira voi olla, tai lähtee aina jonkun "metsäneläimen" perään.
Lenkkeilen metsässä tai maantiellä, käyn päivätöissä muualla, olen paljon yksin kotona, joten turvaakin saisi olla....
Siinäpä pääasiat, joten mitä ehdotatte ?
Asun maalla, minulla on kotona 10 hevosta ja kissoja (jotka yöt sisällä), ei alle 10 v. lapsia enää. Haluan koiran, jota ei tarvitse koko ajan vahtia, vaan pysyy tontilla. En halua koiraa narun päähän enkä häkkiin, vaan haluan sen olevan perheenjäsen ja touhaavan muiden mukana. Asumme metsänrannassa, joten mietin, ettei kovin riistaverinen koira voi olla, tai lähtee aina jonkun "metsäneläimen" perään.
Lenkkeilen metsässä tai maantiellä, käyn päivätöissä muualla, olen paljon yksin kotona, joten turvaakin saisi olla....
Siinäpä pääasiat, joten mitä ehdotatte ?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Unohtui vielä mainita, että en hevosten takia ehdi harrastamaan mitään mahdotonta enää koiran kanssa, joten normaali perhekoira.
No joku tyyliin frisee...pysyy lähellä ja on perhekoira.
ainakin suosittuja tallikoiria niihin aikoihin kun itse vielä ratsastin. Ehkä asia on vielä tänäkin päivänä näin, mene ja tiedä, mutta se voisi olla yksi hyvä ehdokas.
Olisiko Bordercollie tai jokin muu paimenkoira? Paimenet pysyvät yleensä hyvin pihassa, eivätkä lähde riistan perään.
Bordercollie tarvitsee enempi aktiviteettia eikä ole hyvä pelkästään perhekoirana,mutta vois kuvitella,että vaikkapa berninpaimenkoira tai kultainen noutaja voisivat olla sopivia rotuja.
Suosittelen berninpaimenkoiraa. Meillä maatila, kissoja ja lihakarjaa sekä berni. 4 kissaa asustelee sisällä, loput navetassa. Bernille voi näyttää tarkkaan rajat, missä saa olla ja se pysyy niiden rajojen sisällä. Berni tietää myös lenkillä jo kerrasta, missä on omat maat joilla voi kirmailla ja missä alkaa naapurin pelto. Aivan älyttömän hieno koira maalle. Toisten eläinten kanssa tulee toimeen loistavasti. Meillä ei ole hevosia, mutta lenkillä monesti kävelty laitumen vierestä ja kovasti tykkää hevosista. Paimennusviettiä voi olla, mutta jo pennusta pystyy opettamaan kohdistamaan se oikein. Berni on myös siitä ihana, että se ei ole koko aikaa iholla vaan antaa tilaa ja pysyy etäänpänä makoilemassa jos ite puuhailee jotain vaikka kasvimaalla. Meillä berni ei vahti (ei ilmoita haukkumalla vieraista), mutta vartioi (ei päästä vieraita sisälle). Mutta näitä on haukkuviakin. Töitä pitää tehdä pennun kanssa ekat kuukaudet, sen jälkeen onkin huippukoira!
...kuullosti liian rankalta "ei päästä vieraita sisälle" ... tarkoittaa sitä, että jos pihalle tulee ihan outoa porukkaa niin pysäyttää ne etupihalle ja päästää vasta kun joku omasta porukasta tulee paikalle.
..riistavietistä... meillä kulkee pihan poikki kauriita, navetan takana hirvet laiduntaa, pihatiellä loikkii jänikset, kuovit pesii pellolla, kurjet käy keväisin ja syksysin myös kylässä. Ei välitä yhtään niistä, mutta olen kuullut ns. kaupunkilaisbernien olevan hulluna eläinten perään. Itse tein niin kun kävelin metsässä ja pentu lähti juoksemaan kauriin jälkeä, en huutanut perään tai muuta, kävelin vain rauhassa sinne minne olinkin menossa ja jossain vaiheessa pennulle tuli suru puseroon ja juoksi perääni ja sai välittömästi palkan. Sitten joskus lähti pikkusen matkaa jälkeä ja kääntyi äkkiä perääni ja sai taas palkan. Joskus jos jäi tuijottamaan jotain elukkaa ja heti kun käänsi pois päin katseen "hyvä" ja nakkia suuhun. Oppi näin oma-aloitteisesti jättämään eläimet rauhaan. Pennusta oli hirmu hauskaa aluksi jahdata kissoja. Siihen opetin vaihtoehtoisesti hyökkäämään lelun/risun kimppuun. Lisäksi palkkaa kun jätti kissanjahtaamisen käyttämättä. (katsoi kissaa, mutta käänsi katseen pois). Vieläkin tuolla on omaa hauskaa kun navettakissat ovat kerääntyneet syömään, tuo juoksee ja loikkaa sinne keskelle ja kaikki kissat juoksee karkuun. Sitten tuo poistuu paikalta hihitellen. Yhden kissan kanssa ovat bestiksiä ja makoilevat yhdessä mytyssä pihalla.
Laumanvartijakoira, ehkäpä tiibetinmastiffi. Rauhallinen löntystelijä, kuitenkin turvakoira tarpeen vaatiessa. Tykkää lapsista ja antaa niiden roikkua poskissa suuttumatta, etsiytyy vain silloin kauemmaksi. Pysyy omalla tontilla. Kaikenlisäksi on kaunis koira. Mulla on ollut sellainen joten tiedän.
Älä helvetissä susosittele laumanvartijaa kenellekään.
Ei pysy pihassa.
Lähtee kaiken perään.
Hyökkää vieraiden ja ohikulkijoiden päälle.
Tappaa kissat ja muut lemmikit.
Laumanvartija ei ole koira, se on ilmestyskirjan peto. Susi ja karhu sopivat lemmikiksi paremmin.
Laumanvartijakoirat ovat monissa maissa kiellettyjä, eikä syyttä.
Ottamatta sen enempää kantaa sopiiko laumanvartija, tai onko se paras vaihtoehto (taitaa olla overkill?), niin täältä hieman lisätietoa tappajakommentin vastapainoksi:
https://sites.google.com/site/prokoirat/kayttojahyodyt#TOC-Laumanvartija
Itselleni rotuehdotukseksi tuli mieleen saksanpaimenkoira, ilm. vartiovietti on yleensä kohdillaan ja on hyvä perhekoiriakin. Tottelevaiseksi mainittu eli pitäisi oppia pysymään tontilla. Hollanninpaimenkoira tuli toisena mieleen.
SPK:n kohdalla vain pitäisi löytää terve koira, eli selkä ja lonkat, kyynärät kunnossa. Mitä vietteihin tulee, niin pitäisi katsoa millaiset on olleet pennun vanhemmat? Aikuisen ottamalla tietysti pitäisi nämä jo olla tiedossa.
Saksanpaimenkoirasta voi edellä siteeraten todeta että vaatii enemmän omaa tekemistä, liikuntaa jne. Aloittaja tietää, voiko koira seurata hevosten reenilenkeillä mukana jne. , mahdollisesti voisi jopa koota ja siirtää omistajan avuksi heppoja, siis paimentaa? Jokin sakemannin tyylinen mutta softimpi versio, esim. länsigöötanmaanpystykorva, ns. jöötti, collie joko sk tai pk versiona maun mukaan, schapendoes josta tulee aikamoinen mutapehko pitkässä turkissa, tai kunnon lapinkoira. Viimeksimainittu kuten myös mainio sukulaisensa lapinporokoira saattavat varsinkin nuorena hilpasta riistan perään, muuten erittäin sopivia ulko- ja jokasäänkoiria.
Bordercolliekin saattaisi viihtyä hyvin jos hevosten kanssa puuhailtaessa päivittäin hyötyliikuntaa ja työtehtäviä keksitään. Corgi ja Lancashire heeler olisivat sikäli göötin kanssa hyviä, että mahdollinen potku menee yli koiran eikä käy hullusti.
Ei ehkä ainakaan käyttöpuolen sakemanni, jos ei ole kiinnostusta kouluttaa. Näyttelylinjaisesta ei taida kodin turvaa ollaa... Belggaritkin vaatisivat jotain muutakin tekemistä kuin lenkkeily, ainakin malit...
Miten olisi howavard, beauceron tai rotikka? Myös tiibetinmastiffi saattaisi sopia...
Onko väliä onko iso vai pieni rotu? Suht pieneksi suosittelisin ehdottomasti tanskalais-ruotsalaista pihakoiraa. Se on alunperin ollut maatilakoira (danish-swedish farmdog) ja pitänyt muunmuassa pihapiirin rotat ja muut jyrsijät kurissa. On todella viisas ja pitää ihmisistä paljon. Pitää myös itsensä aktiivisena eli jos on aidatulla pihalla niin ei joka päivä tarvitse käydä millään tunnin lenkillä. Itsellä on sellainen kerrostalossa kettuterrierin kaverina ja hyvin tulevat toimeen.
Aloittaja ei tarvitse laumanvartijaa eikä aktiivista bordercollieta näpsimään hevosia kintereistä. Eikä muutakaan kovaa, aktiivista palveluskoiraa vaan ihan peruskoiran. Belgianpaimenkoirat, hofft ja muut paveluskoirat tarvitsevat aktiivisemman kodin!
Aloittajalle sopii hyvin jo mainittu berninpaimenkoira (narttu) ja näyttelylinjainen kultainennoutaja. Järkeviä peruskoiria luonteeltaan.
Kiitos vastauksista :) Sakemanni on yksi niistä mitä olin kuvitellut.... mutta tiedän sen tarvitsevan virikkeitä enemmän kuin mitä minulla on ehkä sille antaa. Labbis on yksi mitä olen miettinyt..... mutta pysyykö se tontilla... siinäpä kysymys :)
Berni kuulosti todella kivalta, iso kiitos vastaajalle :)
Mittelspitz, collie shetlanninlammaskoira!:) Kaikki aivan ihania rotuja. Kaikista on kokemusta! Kaikki on todella lempeitä ja ystävälliwiä! Colliella ja sheltillä on pienipaimennusvietti. Mutta se on niin pieni että ei haittaa!:)
ota mies.