Olen miettinyt sitä, että heti kun Saimaalla on vähänkin kovempi tuuli, niin terävää vaahtopäätä puskee niin, että vene hyppelehtii ja tömähtelee sen verran, että sisuksiin oikeasti sattuu.
Muut liukuvat veneet näyttävät käyttäytyvän samalla tavalla. Kumina on hirmuinen on isoin busteri paukuttaa hyppien aaltoon.
Enkä tarkoita nyt siis oikeasti kovaa tuulta vaan sellaisen vaahtopään nostavaa.
Mitenkäs merellä, missä aallot ovat paljon suurempia? Voiko siellä ajaa liu'ussa lainkaan?
Muut liukuvat veneet näyttävät käyttäytyvän samalla tavalla. Kumina on hirmuinen on isoin busteri paukuttaa hyppien aaltoon.
Enkä tarkoita nyt siis oikeasti kovaa tuulta vaan sellaisen vaahtopään nostavaa.
Mitenkäs merellä, missä aallot ovat paljon suurempia? Voiko siellä ajaa liu'ussa lainkaan?
Vastaukset 56
Vanhimmat
Voi, mutta ei kovassa tuulessa. Ja sekin riippuu merialueesta. Aallokkoon tarvitaan tuulen lisäksi avointa merta.
Vedetään tuo leveä suolivyö vähän tiukemmalle.
Paljon helpommin kuin Saimalla, aallokko on huomattavasti loivempaa.
Jotain tuollaista olen mietiskellyt, koska se oikeasti sattuu, kun vene osuu pompun jälkeen sopivasti uuteen aaltoon. Isku on hirmuisen kova ja tuntuu repivän sisuskaluja.
Kun sitten katselee noita merten tuulilukemia, niin tulee tunne, että eihän siellä voi ajaa uudestaan, mutta tuo loivempi aallon väli tietenkin selittäisi tilannetta.
Ajaa ollenkaan...
"Jotain tuollaista olen mietiskellyt, koska se oikeasti sattuu, kun vene osuu pompun jälkeen sopivasti uuteen aaltoon."
Paukutus ei tunnu perässä kovana, mutta kerran istuin keskikokoisessa aallokossa kaverin nelimetrisessä veneessä, jossa oli 15 hooveen moottori. Jo tuolla yhdistelmällä tuntui keulassa istuessa siltä, että sisuskalut eivät kestä. Aivan kuin jokaista solua olisi hakattu erikseen vasaralla.
Siirryinkin sitten suosiolla perään.
Merläinen tuskin merellä paljoa on ollutkaan kun tuollaisia puhuu. Yli 30 v kokemuksella sekä mereltä että järviltä voin sanoa ettei aallokko merellä ole välttämättä yhtään sen loivempaa kuin järvilläkään. Iso merenlahti vastaa aallokoltaan täysin vastaavankokoista järvenselkää. Ainoastaan avomerellä ja vähintään 10 km päässä lähimmästä rannasta, missä on syvyttä < 30 metriä on aallokko vähän loivempaa. Yleensä järveneläjät sekoittavat aallokon ja mainingit keskenään sillä merellä on maininkia joka kyllä on loivaa mutta jos merellä tuulee vaikkapa 12 m/s niin aallokko on ihan yhtä jyrkkää ja terävää kuin järvilläkin, mahdollisesti jopa korkeampaa johtuen pitkästä muodostumismatkasta.
Kun merenselällä jossa avointa joka suuntaan on n. 10 km, alkaa näkyä satunnaisia vaahtopäitä, on aallonkorkeus n. 0,5-,08 m ja tuulen nopeus n. 7 m/s. Jos merellä on joka paikassa selviä, isoja vaahtopäitä niin merkitsevä aallonkorkeus 10m/s tuulessa alkaa lähennellä 1,5 m.
Merellä ne busterit vasta pomppivatkin, samoin kuin muutkin liukuveneet. harvoin siellä on niille sopivaa keliä paitsi saarten suojissa ja lähellä rantoja suojaisissa paikoissa.
Et taida oikein tietää mistä puhut... paljonko on kokemusta ja miltä merialueelta?
Ensinnäkin avoveneillä ajetaan pääsääntöisesti saariston suojassa/rannikon välittömässä tuntumassa jossa on IHAN yhtä korkeaa ja terävää aallokkoa kuin järvilläkin. Ei meren saaristossa ole yhtään sen "pitempää tai loivempaa" aaltoa kuin järvilläkään.
Jos haluaa mennä paikkaan jossa aallokko oikeasti on loivempaa, pitää merellä ajaa ulos saariston suojasta n. 40 metrin syvään veteen jossa aallokko muodostuu avomereltä päin ja silloin yleensä ollaan jo 20-30 kilometrin päässä rannikosta.
Ainoastaan maininki on merellä pitkää, harvoin ja vain harvoissa paikoissa itse tuulen muodostama aallokko. Maininki on yleensä kovatuulisen päivän jälkeen illaalla mereltä päin tuleva maininki vaikkei enää niin kauheasti tuulisikaan.
Olen yli 30 vuotta merellä veneillyt ja ajellut järvilläkin. Isoilla ja pienillä veneillä.
Että se siitä "aallon pituudesta"...
Kahvat pohjassa, mutta sehän on veneen pohjan mallista kiinni ja vähän painostakin. Avomerellä veneet on hiukan eri mallisia kuin sisävesillä. Syvä V-pohja ja leikkaava keula halkaisee aallon pomputtamatta.
Aallotkin ovat erilaisia, loivempia ja pitempi väli.
Monet erinomaiset järviveneet sopivat merelle huonosti, kuten vaikka Aquador tai Jeanneau.
Taas kajahtaa mamman peräkammarista nälkäman perältä typerä mölötys.
Kun teet ensimmäisen reissusi rannikolle, huomaat että Aquadorit ovat aika lailla yliedustettuina uudemmissa moottoriveneissä. Vielä kun isäsi kysyy luvan jonkun venekerhon sedältä ja menette yhdessä katsomaan telakoitujen veneiden pohjia, voit todeta että Aquadoreissa on v-pohjat jyrkemmästä päästä verrattuna usempiin muihin isompiin veneisiin.
Ja tämä "pomputtamatta" on täyttä jaskaa, kaikki liukuvat hakkaavat aallokossa, ei-syväpohjaiset aivan v*tusti ja syvä v-pohjaiset vain h*lvetisti.
http://www.funsherpa.com/jetboat-chicago.html
Esim tämä 70 jalkainen syvä-v pohajinen liukuva jossa oli yli 2000 hv dieselit yhteensä, hakkasi ihan hyin jo maltillisessa järviaallokossa. Ja parhaasta päästä oleva Valiantin 850 RIB vielä paljon enemmän, vaikka oli 1000 kilon painotankki täynnä ja porukkaa kyydissä.
Tarkennus, syvä-v vene jossa oli kyydissä kevyessä järviaallokossa ja joka hakkasi, oli tämä:
http://www.seadogcruises.com/Chicago/extreme-thrill-ride
Eli tehoa olikin 2800 heppaa.
Pitää paikkansa. Vaihdettiin AQ26HT pois kaksi kesää sitten. Oli ihan mahdoton ryskyttäjä ja melupesä muutenkin. Kaunis vene ja kivat tilat, mutta ei oikein merelle sopiva (tosin en ole koskaan ollut järvellä). En pohjan muodosta tiedä tuon taivaallista, mutta kyllä perä aika tasaiselta näytti.
Mihis vaihoit? Mikä samankokoinen liukuva matkavene on parempi tässä mielessä?
28 ja 35 näyttävät ainakin aika teräväpohjaisilta. 26 on kyllä tosi leveä pituuteensa, saattaa vaikuttaa negatiivisesti.
Toi AQ 26, onkin huono aalokossa, esim 28 jo huomattavasti parempi.
Niin JOS joku voi valita veneen aina optimaallisesti ominaisuuksiltaan
tietylle vesistölle sopivaksi. Yleensä kun ostetaan busteri tai matkavene
mikä on muutoin hyvä niin pohja voi olla sitten mitä on.
Mitä suurempi kulma pohjassa niin enemmän tarvitaan tehojakin
sitten ja valuuttaa lompakossa polttoainekuluihin.
Tasapohjainenvene kuluttaa vähiten vastuksen suhteen, näin yleisesti mutta
eihän sellaista venettä kellään ole missä olisi tasainenpohja.
Toki parhaat veneen on hyvä kompromissi kaikkeen, keulaa saadaan
jyrkkään v-kulmaan kun taas perä voi olla tasainen jotta se
kantaa tarpeeksi.
Minun on mukava ajaa aallokossa,veneessäni on kantosiivet, jotka nostavat koko veneen ylös vedestä.Ihmettelen, ettei ne ole yleistyneet.Ei ole tullut Tampereen vesillä muita vastaan.
Merellä liukunopeutta voi käyttää vain veneelle sopivissa olosuhteissa. Kerran katselin kun yks Yamarin Big Game tai joku sen tapanen yritti nousta liukuun n. metriseen vasta-aallokkoon. Kuului pamaus ja räsäys kun kun tippu vastapalloon seuraavaan aaltoon ja jatkoi siitä sitten kiltisti uppoamanopeudella. Räsäys oli sen kuulonen, että varmasti hajosi jotain. Avomerellä on usein sellaset olot ettei ainakaan kaikkiin suuntiin pysty liukunopeudella ajamaan.
Ja sit sä heräsit
Ei siinä suurta eroa ole järvellä ja merellä. Aina vauhti tarvitsee sovittaa kelin mukaan.
Sitten kun aallonväli on niin pitkä, että vene putoaa siihen, niin sitten höllätään kaasua niin, että ylitettävästä aallosta ei loikata seuraavan aallon etuseinään vaas ylitettävän aallon "takarinteeseen"
http://www.youtube.com/watch?v=E6VJJfSaOYw
Voi Jee! Sain e-rection...
Millaistahan toi meno oliskaan, jos siellä olis kevyt tuuli. Noihan ajoi ihan pläkässä.
30 - 40 metriä näytti olevan mainingin pituus. Sun mökkiarnnassa varmaan vielä pläkä.
http://www.youtube.com/watch?v=5BID7406gEs
Trimmaan keulan alas ja hiljennän nopeuden niin, että mennään juuri liukukynnyksen yläpuolella (17 knot). Keula halkoo aallot ja vesi lentää aallosta rajusti sivuille. Ainetta tietysti palaa. Toimii alle kymmenen metrin tuulessa merellä. Pohja veneessä muistaakseni 21´ , painoa 3000 kg ja tehoa 260 hp.
Juuri näin, trimmillä sopiva kulma aallokkoon nähden, ja antaa "menee vaan"
Coronet 21 ja 300 kaakkia potkii.
Juuri samalla kaavalla mennään. Jottei joku hukuta itteänsä on syytä samalla mainita ettei avokeulaisella ole syytä ajaa samalla tavalla.
Jos tuulta on vähänkin enemmän ja mennään pois saarten suojasta, niin siellä olevat moottoriveneet ovat vähintään kymmenmetrisiä ja menevät enintään 20 solmua, ellei kova sisäelinjumppa ole juuri tarkoituksena. Ne isommat veneet eivät hypi massansa takia niin paljon. Nauvo-Korppoo-linjan eteläpuolella ymmärretään ajaa pulpettiveneillä vain hyvällä kelillä.
1,5m aallonkorkeudella voi vielä hyvin pitää tavallisen kruisailunopeuden, joka tosin laskee solmun verran kelin takia. Koneitahan ajetaan vakiokierroksilla. Silloin liikutaan hieman alle 24 s aallon suunnasta riippuen.
Pituus ja paino rauhoittaa, mutta suurin merkitys on phjan mallilla ja painopisteellä.
Sinunko veneelläsi, höhlä? Älä enää valehtele.1,5 m merkitsevällä ovat suurimmat yksittäiset aallot 2,5 m luokkaa. Sinä ajelet mielikuvitusveneelläsi 24 solmua näitä päin?
Hekoheko! Taitaa kuusamossa olla korkeimmat aallot olleet 0,3 m ja samalla suurimmat missä olet ajaellut 24 solmua.
Oletko nähnyt veneeni?
En. kerro milä veneellä voi ajaa 24kn kruisailunopeudella 1,5 m merkitsevällä aallonkorkeudella, suurimpien yksittäisten alltojen ollessa 2,5 metrisiä, vasta-aaltoon?
Toki tuo että koneita ajetaan vakiokierroksilla viittaa laivadieseliin. Ainoa mitenkään kuviteltavissa oleva laite voisi olla nuoli-luokan tykkivene joita on joitakin siviilikäytöässä. Mutta en heti löydä ovatko sen ahdetut 53 litraiset Zvezda M50 F6-L V12 dieselit vakiokierroksisia vai ei. Luultavasti ei. Tuokin vain 33 tonninen vene olisi luultavasti aika kusessa 2,5m yksittäisissä vasta-aalloissa 24 s vauhdissa, eli puhutaan huomattavasti isommasta kalustosta.
Onko oikea sukunimesi Onassis vai Buffett? Vai oletko duunissa tallinnanlaivalla hyttisiivojana, ja olet jotenkin erehtynyt laivaa omaksesi? Isoihin pikalaivoihin nuo speksisi kolahtavat aika yksi yhteen, pituutta on silloin 180 metriä ja massaa 30 000 tonnia. Niillä voidaan hyvinkin tiputtaa vauhtia solmun verran 24:stä kun isoimmat aallot kasvavat 2,5 metriin.
Tarkennus, merkitsevän aallonkorkeuden ollessa 1,5, korkeimmat yksittäiset aallot näyttävät olevan 2,8 metrisiä. Että niitäpäin menee kuusamonpoeka kaarnapurrellaan 24 solmua. Näitä isoimpiakin ehtii kohdata aika nipun kun vaikka roikaisee Hki -Tallinna.
En ole mielestäni niin väittänytkään :D
Enkä ole edes Kuusamosta :D
Runko on partioveneen runko eli olet jäljillä.
Koko ei itsessään ole kaikkein kriittisin vaan runko vaikuttaa enemmän. Keula halkaisee meren aallon vielä mukavasti 1,5 metrissä ja vähän yli mutta 2 metrinen nousee päälle ja isommissa mainingeissa keula puskee 2m aallon sisään edelliseltä aallolta laskeuduttaessa, kuten varmasti kokeneena veneilijänä tiedät.
Mielestäni olen kirjoittanut, että 1,5m aalloissa voi ajaa normaalisti, se voisi olla 1,7 metriäkin, mutta 2 m aallokkoon vain kun aalto on tarpeeksi pitkää ja loivaa eli tyypillistä maininkia.
Näitä kun lukee, niin alkaa tuntumaan että minun vanha 9 metrinen uppoumarunkoinen ja 3 tn painava fiskari onkin aika hyvä vene meriolosuhteisiin. Minä olen pakkotilanteessa joutunut 3 kertaa ajamaan n. 12 -metrisessä tuulessa jossa isoimmat aallot olivat varmasti sen 2 metriä korkeita ja fiskarin keula vielä nipin napin jaksoi nousta päälle mutta monia aaltoja mentiin kyllä niinkin että aalto tuli "päälle" eli suoraan tuulilasille ihan kuin uimassa olisi ollut. Onneksi vene on katettu joten vesi hulahti pois kuin hanhen seljästä. Muuten olisikin oltu merenpohjassa aika pian.
Vauhti oli n. 4-6 solmua ja mentii sivuvastaiseen. Ei olisi uskaltanut ajaa suoraan sivutuuleen millään, vaikka vene olisi saattanut pysäkin pystyssä niin kuski olisi kyllä lennellyt veneen sisällä kuin leppäkeihäs.
Mutta sitä en kyllä usko että 24 solmua vauhtia tuollaissa olosuhteissa... -vaikuttaa enempi mielikuvitusasioilta!
Millaisella pien veneellä onnistuu parhaiten merellä veneily avo,tl,ht?
tai mikä on pienin mahdollinen millä vois edes ajatella menevänsä merelle
suosittelen kajakkia. Sillä selviää vielä,kun moottorivenepojilla tulee hätäpissi housuun.
Kuinka pitkäksi aikaa, kuinka kauas ja millä kelillä?
Vaikka tuo lätäkkö ei ole tuota kummempi, niin sieltä löytyy pahalla kelillä Helsingin edustalta yli viiden metrin ja lännempänä lähes 10 metrin aaltoja.
Ilman säätiedotusta ei parane mennä kovin kauaksi, mutta rannikon tuntumassa fiksu pärjää tavallisella merelle tehdyllä avoveneellä. Tärkeämpää on välineiden kunto ja terve kaupunkilasijärki.
Nuoli-luokan tykkivene oli hauska kapine, mutta Tuima-luokan ohjusvene oli ALUS. Suomenlahdella mitattiin 8 m aaltoja ja me painettiin pelastamaan tammikuussa alusta toisen jälkeen. Komentosillalla (ulkona) seistessä seuraava aalto tuli tuolta jostain korkeuksista. Tyhjäkäynnillä ohjusvene meni muistaakseni 11 solmua ja huiput oli normi/taistelupotkureista riippuen 40-50 solmua (pituus 38m ja uppouma 250 tonnia). Siinä kun vähän laitettiin "kahvaa alas" niin veronmaksajilta alkoi rahaa palaa.
Vene alle 6m nopeus yli 30solmua tuulta pikkasen vajaa 20m/s. Kenen valmistajan vene selviää tuossa kelissä?
Veikkaan Oy Suoli24 Ab:n venettä! Se selviää 34 metrisestä allokosta 190 solmun nopeudella, ja on vain 23 cm pitkä!
Finmar DC 19
Vuonna 1967 Vene lehti testaili venettä välillä Helsinki-Lontoo värikkäin seurauksin. Tulla reissulla kaverit ajeli yli 30solmua lähes 20m/s tuulessa.
Juttua voi lukea
Venelehden numeroista 7 ja 8 vuodelta 1967
http://www.turvallisuustutkinta.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline; filename=s74gchdn12dem5p.pdf&SSURIsscontext=Satellite Server&blobwhere=1330439888017&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf
Mutta Kotkan saaristossa sillä ei selvitty vaan vaati 2 ihmisen hengen.
Onnettomuus tutkinta kertoo veneestä joka on Finmar Sportman
Finmar DC 19 ja Finmar sportman on kaksi eri venettä.
Finmar Sportman on 5,1 metriä pitkä ja 2,05 leveä
Finmar DC 19 on 5,7 metriä pitkä ja 2,2 leveä.
No niin nyt on taas unohtunut se täysin suvereeni vene koviin keleihin.
Voi ajaa liussa,kun muut jää satamaan.Tallinnassa on tullu käytyä pks.seudulta
useasti kesässä,eikä kelit juuri merenkävijää/venettä haittaa.
Ja vene on vain hilkun yli 5 metrinen ht.......Mikä ihme---
No ei mikään ihme vaan legendaarisen maineen aikanaan saanut VATOR17 ht!!!
Ei pärjää nykyveneet muussa kun ulkonäössä.
Ei se vatori mikään ihmeellinen ole. Perän kantavuus huono ja kiikkerä laiturissa. Ei tuo v- pohjakaan ole erityisen jyrkkä. Vanha konstruktio, josta aika ajanut jo kauan sitten ohi.
Keliveneellä ei ole liukukynnystä ja keula ei sukella aaltoon. Näin merikelpoisissa avoveneissä. Kannelliset paatit voivat sitten sukella aallon läpi ja oieta takaisin ylös jos aalto paiskaa ne nurin. Mikä tahansa huviveneen ylähökkeli ei tuollaista kyllä kestäkään.
2 perusohjetta aloittajalle: pohja alaspäin ja keula eteenpäin.
Anytec väittää sivuillaan, että 622 mallilla on ajettu Huippuvuorilla 28 m/s kelissä. Jos pitää paikkansa voi veneelle nostaa hattua
Anytec 622 todettiin muistaakseni vaaralliseksi Vene lehdessä rungon leikkaustaipumuksen johdosta.
Ihan samalla tavoin kuin järvelläkin?!?!?
Mikähän mahtaa olla todellinen ns. marssinopeus kuuden metrin liukuvilla, puoliliukuvilla ja uppoumarunkoisilla veneillä, kun puhutaan 1,5-2 metrin aallokosta ?
Hyvällä kelillä on selvää, että vaaka kallistuu liukuvan puolelle, mutta miten on kelin kovetessa ?
Ette te kirjoittajat ole näköjään nähneetkään edes oikeita merenkulkuun soveltuvia Veneitä. Menkääs tuonne kanaaliin (Englannin) katsomaan millaisilla veneillä siellä (ilmeisesti luotsit) ajavat lähes millaisessa kelissä vaan ja lujaa, n.20....40 solmua.
Veneet on teräväkeulaisia kohtuullisen painavia metalliveneitä, kahdella riittävän kokoisella moottorilla varustettuja (joiden molemmat pakoputketkin on n.200mm
halkaisijaltaan) tehoja en tiedä mutta riittävästi jos Veneet painaa 20...40 tonniin.
Eivät kovinkaan paljon pomputa eikä paukuta, vain moottorien murina on "miehekkään" vahvaa ja kuuluu kilometrien päähän kovemmassakin kelissä ja nämä veneet katoaa näköpiiristä todella pian muutamassa minuutissa, käyvät reissunsa ja taas takaisin satamaansa hetken kuluttua. En ole kuullut että heillä olisi mitään tuulirajaa?
Ostin Etolasta 50 mm solukumimattoa jonka liimasin veneen pohjaan koko vesilinjan ala-osaan.
Pehmentää huomattavasti aallokon iskuja ja lisäksi myös ääni on pehmeämpi ja miellyttävämmän kuuloinen.