Dokumenttiprojekti: kummisetäni thaimorsian

Suomalaisilla naisilla tuntuu olevan kahtalainen käsitys thainaisista; joko nämä ovat Uhreja tai Huoria. Uhreja he ovat, kun heidät on naitu Suomeen – tietenkin joku peräkammarin poika jostain peräkylästä on ostanut itselleen itseään puolet nuoremman thaityttösen koti- ja seksiorjaksi -, huoria taas silloin, kun he ovat töissä hieromapaikoissa. Onhan selvää, että ”thaihieronta” on pelkästään peitenimi bordellitoiminnalle. Tosin, tällöinkin naiset ovat uhreja, sillä onhan prostituoitu aina uhri, miesten uhri.

Minusta thainaisten uhriuttaminen on hyvin loukkaavaa monessakin mielessä. Ensinnäkin se on heidän yläpuolelleen asettumista; se kertoo, että uhriuttaja on se, joka tietää, mikä on thainaisille parhaaksi, eivät nämä itse. Jos ja kun nämä tekevät valintoja, joita uhriuttaja ei pidä hyvinä, he ovat Uhreja. Tähän liittyen uhriuttaminen tekee thainaisista passiivisia objekteja, joilla ei ole juuri mitään vaikutusta omaan kohtaloonsa ja elämäänsä. Sitähän uhrius on, jonkin pahan teon kohteena olemista.

Thainaiset tuskin ovat niin kyvyttömiä ohjailemaan omaa elämäänsä ja tekemään omia valintoja kuin suomalaiset uhriuttajanaiset antavat ymmärtää. Köyhällä thainaisella ei ehkä elämässään ole paljoakaan vaihtoehtoja. Jos hän voi valita elämän Thaimaassa köyhyydessä ison lapsikatraan kera tai elämän jossain kaukana, missä hänellä on vakaa toimeentulo, rajallinen määrä lapsia, joiden tulevaisuus on turvattu ja todennäköisesti ihan kelvollinen aviomieskin, millä ihmeen meriiteillä tällaisen elämän valitseva nainen on uhri? Millä perusteella thainaisen naiva mies tekee väärin puolisoaan kohtaan? Uhriuttajanaiset pitävät tapahtumaa ”ostona”, mutta eikö se tarkoittaisi, että AINA, kun varakas henkilö nai hyvin vähävaraisen henkilön, kyseessä on ostotapahtuma? On mahdotonta, että mies lomamatkallaan ihastui thainaiseen ja halusi tämän vaimokseen, koska kyseessä on lähes kertaluontoinen tapahtuma hänen elämässään, siis se, että hän saa myös vastakaikua tunteilleen.

Osa thainaisten miehistä todella on niitä, joiden naismenestys Suomessa on ollut olematon; joko he asuvat kaukana kaikesta, minne suomalaisnaiset eivät halua tai ovat liian rumia/köyhiä (suomalaisittain)/outoja tai jotain muuta vastaavaa. Mutta thainaisillepa he kelpaavat! Jokin koira siihen on oltava haudattuna. Koska suomalaisnaiset eivät heitä ole halunneet, ei kukaan muukaan nainen voi haluta. Ainoa syy, miksi kukaan voisi sellaisen miehen haluta on puhtaasti taloudellinen. Siispä mies on ostaja, hyväksikäyttäjä ja thainainen onneton uhri, joka oman ja sukunsa toimeentulon vuoksi nai itselleen vastenmielisen miehen ja suostuu hirmuisen raskaaseen maatilatyöhön. Sillä eihän Thaimaassa köyhänä eläminen ole lainkaan raskasta.

Uhriuttajanaiset arvelevat suureen ääneen, että Suomeen naidut thainaiset eivät voi olla onnellisempia. Paljon onnellisempia he olisivat vaikkapa tanssahdellessaan Thaimaassa etsiskelemässä sopivaa puolisoa (jollainen ei suomimies tietenkään ole). Mikähän oikeus suomalaisella naisella on määritellä, mikä tekee thainaisen onnelliseksi? He ovat kasvaneet erilaisessa kulttuurissa kuin me, heidän arvonsa, toiveensa ja odotuksensa elämältä saattavat jossain määrin poiketa siitä, mitä me arvostamme, toivomme ja odotamme. Epäilemättä on raskasta olla kaukana kotoa, erossa omasta suvusta, keskellä kylmää, johon ei ole tottunut, mutta thainaisilla voi hyvinkin olla monia syitä myös onneen. Ei ole uhriuttajanaisten asia kertoa ja määritellä, mikä tekee muut onnelliseksi tai onnettomaksi........................

Suomalaisilla naisil kirjoitti:

Suomalaisilla naisilla tuntuu olevan kahtalainen käsitys thainaisista; joko nämä ovat Uhreja tai Huoria. Uhreja he ovat, kun heidät on naitu Suomeen – tietenkin joku peräkammarin poika jostain peräkylästä on ostanut itselleen itseään puolet nuoremman thaityttösen koti- ja seksiorjaksi -, huoria taas silloin, kun he ovat töissä hieromapaikoissa. Onhan selvää, että ”thaihieronta” on pelkästään peitenimi bordellitoiminnalle. Tosin, tällöinkin naiset ovat uhreja, sillä onhan prostituoitu aina uhri, miesten uhri.

Minusta thainaisten uhriuttaminen on hyvin loukkaavaa monessakin mielessä. Ensinnäkin se on heidän yläpuolelleen asettumista; se kertoo, että uhriuttaja on se, joka tietää, mikä on thainaisille parhaaksi, eivät nämä itse. Jos ja kun nämä tekevät valintoja, joita uhriuttaja ei pidä hyvinä, he ovat Uhreja. Tähän liittyen uhriuttaminen tekee thainaisista passiivisia objekteja, joilla ei ole juuri mitään vaikutusta omaan kohtaloonsa ja elämäänsä. Sitähän uhrius on, jonkin pahan teon kohteena olemista.

Thainaiset tuskin ovat niin kyvyttömiä ohjailemaan omaa elämäänsä ja tekemään omia valintoja kuin suomalaiset uhriuttajanaiset antavat ymmärtää. Köyhällä thainaisella ei ehkä elämässään ole paljoakaan vaihtoehtoja. Jos hän voi valita elämän Thaimaassa köyhyydessä ison lapsikatraan kera tai elämän jossain kaukana, missä hänellä on vakaa toimeentulo, rajallinen määrä lapsia, joiden tulevaisuus on turvattu ja todennäköisesti ihan kelvollinen aviomieskin, millä ihmeen meriiteillä tällaisen elämän valitseva nainen on uhri? Millä perusteella thainaisen naiva mies tekee väärin puolisoaan kohtaan? Uhriuttajanaiset pitävät tapahtumaa ”ostona”, mutta eikö se tarkoittaisi, että AINA, kun varakas henkilö nai hyvin vähävaraisen henkilön, kyseessä on ostotapahtuma? On mahdotonta, että mies lomamatkallaan ihastui thainaiseen ja halusi tämän vaimokseen, koska kyseessä on lähes kertaluontoinen tapahtuma hänen elämässään, siis se, että hän saa myös vastakaikua tunteilleen.

Osa thainaisten miehistä todella on niitä, joiden naismenestys Suomessa on ollut olematon; joko he asuvat kaukana kaikesta, minne suomalaisnaiset eivät halua tai ovat liian rumia/köyhiä (suomalaisittain)/outoja tai jotain muuta vastaavaa. Mutta thainaisillepa he kelpaavat! Jokin koira siihen on oltava haudattuna. Koska suomalaisnaiset eivät heitä ole halunneet, ei kukaan muukaan nainen voi haluta. Ainoa syy, miksi kukaan voisi sellaisen miehen haluta on puhtaasti taloudellinen. Siispä mies on ostaja, hyväksikäyttäjä ja thainainen onneton uhri, joka oman ja sukunsa toimeentulon vuoksi nai itselleen vastenmielisen miehen ja suostuu hirmuisen raskaaseen maatilatyöhön. Sillä eihän Thaimaassa köyhänä eläminen ole lainkaan raskasta.

Uhriuttajanaiset arvelevat suureen ääneen, että Suomeen naidut thainaiset eivät voi olla onnellisempia. Paljon onnellisempia he olisivat vaikkapa tanssahdellessaan Thaimaassa etsiskelemässä sopivaa puolisoa (jollainen ei suomimies tietenkään ole). Mikähän oikeus suomalaisella naisella on määritellä, mikä tekee thainaisen onnelliseksi? He ovat kasvaneet erilaisessa kulttuurissa kuin me, heidän arvonsa, toiveensa ja odotuksensa elämältä saattavat jossain määrin poiketa siitä, mitä me arvostamme, toivomme ja odotamme. Epäilemättä on raskasta olla kaukana kotoa, erossa omasta suvusta, keskellä kylmää, johon ei ole tottunut, mutta thainaisilla voi hyvinkin olla monia syitä myös onneen. Ei ole uhriuttajanaisten asia kertoa ja määritellä, mikä tekee muut onnelliseksi tai onnettomaksi........................

............Sitä paitsi, osa thainaisista saattaa olla liikkeellä hyvinkin tietoisena omasta tilanteestaan. He ovat niitä, jotka etsimällä etsivät varakasta länsimaalaista elättämään heidät ja heidän sukunsa ja josta he voivat hyvinkin hankkiutua eroon saatuaan jalkansa uuden kotimaansa kansalaisuusjonon oven väliin. Olen nähnyt tällaisia pareja paljon, joskin kyseessä ovat olleet ukrainalaiset tai venäläiset naiset. Nämä naiset hurmaavat miehen uskomaan omaan rakkauteensa ja sitten viskaavat yli laidan, kun tämä on tarkoituksensa täyttänyt. Ja tästä huolimatta uhriuttajanaisten mielestä nämä naiset ovat yhä uhreja, kun taas miehet ovat hyväksikäyttäviä ostajia! Tietenkään miehet eivät oikeasti usko, että naiset olisivat rakastuneita vaan ostavat sänkyynsä nuorta lihaa.

Itse en niele tuollaista ollenkaan. Kyllä, onhan se useimmiten itsepetosta iäkkäältä, epäsuositulta mieheltä uskoa, että nuori, kaunis ja virkeä nainen olisi todella rakastunut häneen eikä hänen tarjoamiinsa mahdollisuuksiin edetä sosioekonomisilla tikapuilla. Mutta kun naiset tekevät kaikkensa saadakseen miehen uskomaan tähän petokseen, onko se todella niin suuri rikos ja ihme, että mies nielee syötin siimoineen? Meillä kaikilla on tarve rakastaa ja olla rakastettuja, ja on ihmisiä, jotka ovat valmiita hyväksikäyttämään tätä tarvetta omien etujensa nimissä.

Ketään ei ehkä yllätä, että naiset ovat tietysti uhreja myös silloin,
kun asetelma on toisin päin; kun suomalainen nainen nai ulkomaalaisen miehen.
Ei tietenkään siinä tapauksessa, kun avioliitto sujuu. Silloin nainen on rohkea,
itsenäinen ja monikulttuuria kannattava olento, jota on syytä ihailla.
Mutta jos käykin niin, että mies on ollut liikkeellä Suomen passi mielessään ja vaimo lentää akkunasta,
kun oleskelulupa pilkottaa taskusta (mahdollisesti miehellä on sitä paitsi vaimo tai pari jo kotimaassa!),
naisparka on onneton uhri, jota on vedätetty.
Vaikka tilanne olisi se, että suomalaisvaimo on paljon nuorta ulkomaalaismiestään vanhempi
tai että kyseessä on jo toinen/kolmas/jopa neljäs ulkomaalaismies peräkkäin kyseisellä naisella.
Ei nainen voinut tietää! Häntä huijattiin!

Ihan yhtä lailla voitaisiin ajatella, että siinäpä vanhempi ja
kurppaisempi nainen on nyt ostamassa itselleen nuorta lihaa. Sitä paitsi,
vanhemman naisen itsepetos nuoren miehen rakkausesta on vielä suurempi kuin vanhemman miehen.
Vaikka ei ole hirveän yleistä se, että nuori nainen rakastaa vanhaa miestä,
toisin päin se on suorastaan äärimmäisen harvinaista. Ei mahdotonta,
mutta poikkeuksellista ja ihan biologisista syistä.
Miehiä kun viehättävät eniten naisen ulkonäkö ja nuoruus,
joista jälkimmäistä ei iäkkäällä naisella ole tarjolla lainkaan ja edellistäkään ei hirveän usein niin paljon,
että hän voisi kilpailla nuorten naisten kanssa.

Sitä paitsi, osa tha kirjoitti:

............Sitä paitsi, osa thainaisista saattaa olla liikkeellä hyvinkin tietoisena omasta tilanteestaan. He ovat niitä, jotka etsimällä etsivät varakasta länsimaalaista elättämään heidät ja heidän sukunsa ja josta he voivat hyvinkin hankkiutua eroon saatuaan jalkansa uuden kotimaansa kansalaisuusjonon oven väliin. Olen nähnyt tällaisia pareja paljon, joskin kyseessä ovat olleet ukrainalaiset tai venäläiset naiset. Nämä naiset hurmaavat miehen uskomaan omaan rakkauteensa ja sitten viskaavat yli laidan, kun tämä on tarkoituksensa täyttänyt. Ja tästä huolimatta uhriuttajanaisten mielestä nämä naiset ovat yhä uhreja, kun taas miehet ovat hyväksikäyttäviä ostajia! Tietenkään miehet eivät oikeasti usko, että naiset olisivat rakastuneita vaan ostavat sänkyynsä nuorta lihaa.

Itse en niele tuollaista ollenkaan. Kyllä, onhan se useimmiten itsepetosta iäkkäältä, epäsuositulta mieheltä uskoa, että nuori, kaunis ja virkeä nainen olisi todella rakastunut häneen eikä hänen tarjoamiinsa mahdollisuuksiin edetä sosioekonomisilla tikapuilla. Mutta kun naiset tekevät kaikkensa saadakseen miehen uskomaan tähän petokseen, onko se todella niin suuri rikos ja ihme, että mies nielee syötin siimoineen? Meillä kaikilla on tarve rakastaa ja olla rakastettuja, ja on ihmisiä, jotka ovat valmiita hyväksikäyttämään tätä tarvetta omien etujensa nimissä.

Ketään ei ehkä yllätä, että naiset ovat tietysti uhreja myös silloin,
kun asetelma on toisin päin; kun suomalainen nainen nai ulkomaalaisen miehen.
Ei tietenkään siinä tapauksessa, kun avioliitto sujuu. Silloin nainen on rohkea,
itsenäinen ja monikulttuuria kannattava olento, jota on syytä ihailla.
Mutta jos käykin niin, että mies on ollut liikkeellä Suomen passi mielessään ja vaimo lentää akkunasta,
kun oleskelulupa pilkottaa taskusta (mahdollisesti miehellä on sitä paitsi vaimo tai pari jo kotimaassa!),
naisparka on onneton uhri, jota on vedätetty.
Vaikka tilanne olisi se, että suomalaisvaimo on paljon nuorta ulkomaalaismiestään vanhempi
tai että kyseessä on jo toinen/kolmas/jopa neljäs ulkomaalaismies peräkkäin kyseisellä naisella.
Ei nainen voinut tietää! Häntä huijattiin!

Ihan yhtä lailla voitaisiin ajatella, että siinäpä vanhempi ja
kurppaisempi nainen on nyt ostamassa itselleen nuorta lihaa. Sitä paitsi,
vanhemman naisen itsepetos nuoren miehen rakkausesta on vielä suurempi kuin vanhemman miehen.
Vaikka ei ole hirveän yleistä se, että nuori nainen rakastaa vanhaa miestä,
toisin päin se on suorastaan äärimmäisen harvinaista. Ei mahdotonta,
mutta poikkeuksellista ja ihan biologisista syistä.
Miehiä kun viehättävät eniten naisen ulkonäkö ja nuoruus,
joista jälkimmäistä ei iäkkäällä naisella ole tarjolla lainkaan ja edellistäkään ei hirveän usein niin paljon,
että hän voisi kilpailla nuorten naisten kanssa.

Täyttä asiaa, näinhän se juuri menee!

Samanlaisia opportunisti naisia kaikkialla että antaa ymmärtää jotakin toiselle omien motiiviensa takia ja yksinäinen mies ei kykene myöntämään että kyse ei ole aidosta kiintymyksestä.

Parempi yksin kuin hyväksi käytettynä.

Oletko hakenut apua vainoharhaisuuteesi? Opettele myös kirjoittamaan.