jotain vialla?

Kyllä taitaa nyt jotakin pahasti olla vialla, jos kategorisoit ihmiset pelkän (yli) painon perusteella. Muovaat ilmeisesti omankin minäkuvasi sen kautta paljonko painat. Harmi, sillä ihmisissä on pajon muutakin mielenkiintoista ja persoonallista. Kerrot olevasi normaalipainoinen muttet silti ole tyytyväinen itseesi ja että sinua oksettaa läskit ihmiset. Mitä heissä pelkäät? Kannattaisi nyt miettiä ihan pohjanmaan kautta mihin suuntaan ajatuksesi ja itsetuntosi on menossa, sillä tuollainen itse- ja muiden inho alkaa kyllä kuullostaa vakavalta. Olen jonkin verran ylipainoinen, itseeni tyytyväinen ihminen. Elämä on ihanaa ja jos kiloni jotakin häiritsevtä se on heidän ongelmansa..eikä ilmeisesti ihan pieni ongelma olekkaan.

PELKO! Pelkäät lihovasi samanlaiseksi kuin ylipainoisetkin. Ihmisethän usein inhoavat sitä, mitä pelkäävät. Tiedän kyllä mitä tarkoitat siinä mielessä, että minutkin SAIRAALLOISEN lihavat ihmiset saavat ehkä hieman kauhistuneeksi, lähinnä sen takia, että olen aina ennen ollut normaali- tai alipainoinen, ja nyt olen ensimmäistä kertaa elämässäni jo ylipainoinen.

Se, että joku voi lihoa niin lihavaksi, saa minut levottomaksi, koska silloin se olisi aina mahdollista joutua itsekin samaan tilanteeseen. Mutta samalla lailla myös luurangonlaihat ihmiset saavat minut kauhistuneeksi ja pelkäämään myös laihtumista. Sairaalloinen ali- tai ylipaino ovat merkkejä sairaudesta, eikä kukaan kai halua näyttää sairaalta.

Olen toisaalta onnellinen, että olen lihonut, koska nyt tajuan kuinka se minkä painoinen hän on, ei kerro ihmisestä MITÄÄN. Sama ihminen olen kuin ennenkin. Olen "kokeillut" nyt melkein kaikkia mahdollisia painoja 172-senttisenä (40-90), enkä ole siitä miksikään muuttunut. Nyt koetan saada tasapainoa siihen keskelle :)

Ennenkin olen pitänyt ns. pullukoita ihmisiä usein sympaattisina, mutta nyt olen opetellut suvaitsevaisuutta kaikkea erilaisuutta kohtaan. Kannattaa asettua toisen asemaan. Miltä itsestäsi tuntuisi muuttua reilusti ylipainoiseksi aineenvaihduntasairauden takia, ja sitten kaikki tuijottaisivat ja nauraisivat sinulle kadulla, ja kirjoittelisivat nettiin, kuinka oksettava olet? Eli siis ulkokuoren taakse kätkeytyy oikeasti mahtavia tyyppejä, oli kyseessä sitten mikä tahansa ns. leima.

Kehoittaisin hakeutumaan psykologin vastaanotolle, jotta saisit apua kehonkuvan häiriöösi, mikä sinulla luultavasti on (=eli näet itsesi ja muut vain rasvaprosentteina ja painoindekseinä). Jos et nyt ole tyytyväinen itseesi, et luultavasti ole sittenkään, jos laihtuisit kymmenen kiloa tai kaksikymmentä tai...

Tsemppiä, ja muistathan, että ulkokuori ei ole se, mikä on tärkeintä! JA, vaikka nyt olet normaalipainoinen ei tarkoita, ettet joskus lihoisi ylipainoon saakka. Kannattaa opetella suvaitsevaisuutta kaikkea erilaisuutta kohtaan jo nyt, koska koskaan et tiedä mihin elämä sinua heittelee tai mitä vastaasi vielä ilmaantuu.

T: ex-anorektikko, nykyinen buliimikko.