syvästi uskovaisen suhde toimisi.
Miten ateistin ja
tuntematon aate
50250
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
aavistustakaan. mutta miksei toimis jos kumpikin antaa toiselle tilaa omassa uskossa / ei uskossa.
Jos kemiat kohtaa niin kyllä toimii.
Mulla mahtuu ystäväpiiriin niin ateisteja kuin uskoviakin ja kaikkea siltä väliltä. Itse en koe olevani uskovainen vaan ennemminkin jollain tapaa hengellinen. Hyvin on ainakin ystävyyssuhteet toimineet, mutta paljonhan riippuu ihmisistä. Kukaan ei ole omaa maailmankatsomustaan tuputtavaa tai toisia tuomitsevaa tyyppiä. Toisaalta olen ensin tutustunut "ihmisiin" ja vasta myöhemmin on tullut esiin kunkin maailmankatsomus.
Ihan rehellisesti sanottuna.. Ei mitenkään.
Voiko omolla olla heteroa ystävää?
sen lisäksi omolla voi pestä pyykkiä..
Toimii jos kummatkin kunnioittaa toisiaan.Miksei onnituis? ihan varmasti onnistuis
Ei toimi jos molemmat todellakin ovat ihan sieltä ääripäästä.
ei toimi missään asiassa. kumpikin on omassa uskossaan, vaikka ateistit eivät sitä mielestään ole, joten kummankin on tultava toisiaan vastaan, jos kerran oikeasti halutaan, tuollaisen yhtälön onnistuvan. heillähän ei siis todellisuudessa, ole mitään eroa, vaan ovat vaan ne vastakohdat. ei hyvää ilman pahaa.
Väitä mitä väität, ateismi ei ole usko. Todistustaakka on uskovaisilla ja omasta mielestäni kaikki maailman uskonnot, luonnonkansojen uskomukset mukaanlukien ovat samalla viivalla. Yksikään ei ole toista enempää oikeassa, tai sen parempi. Samaan kastiin kuuluu taikausko, horoskoopit, korteista ennustaminen jne.
Molemmat ovat teorioita, todistustaakka on molemmilla.
jotain, jota toinen todistaa vääräksi. mitä eroa heillä on? etkö itse sitten perustele nytkin jotain? en tiedä, kuuluuko mihinkään uskontoon, halu olla toista parempi. eiköhän kyse ole ihan vain siitä, että ihmisiä opetetaan itse näkemään se, mitä on ja mitä ei ole, eikä kenenkään toisen näkökulmasta. että ihminen oppisi ottamaan oman paikkansa. ei uskonnot ole mikään hyökkäys ketään kohtaan, mutta jos joku niin luulee, niin jonkunlaisessa vastakkainasettelussa on itse. on uskontoa tunnustavillakin omat oppikoulunsa käytävänä, mutta turha luulla, että niin ei olisi ateisteilla.
Mun ei tarvitse todistaa yhtään mitään, mutta hihhulin joka tulee tuputtamaan jeesusta tarvitsee. Se on myyntimiehen työ!
En usko, että toimis mitenkään.
syvästi uskovaisena sanon, että en ole valmis tekemään kompromisseja oman uskoni suhteen. Otetaan huomioon suhteen käytännön asiat: seksi, avioliitto, lastenkasvatus jne. Suhde näennäis- tai kulttuurikristityn kanssa toimii varmasti jos muut asiat natsaa. Ja voihan se syvästi uskovaisenkin kanssa hetken toimia, mutta luulen että se joko päättyy liian suureen ristiriitaan tai siihen, että jompikumpi kääntyy.
Uskova voi olla avoin ettei pidä uskonlahkoaan /suuntausta ainoana ja oikeana automaattisesti. Jos on esim. tiukka kristitty että sanasta sanaan sitä tulkitsee (tyyliin kuoleman jälkeen nukutaan ja joskus noustaan ylös - kannattaisi siinä kohtaa miettiä maalaisjärjelläkin ettei ehkä nukuta)... tai lestadiolainen. Ateisti voi myös olla avoin keskusteluun, ettei pidä ainoana näkökantana omaansa maailmassa. Vaikka onkin sitä mieltä nyt.
en ole varma, mutta molemmat yrittäisivät käännyttää toista omaan aatteeseen tai uskomusjärjestelmään, kunnes uskovainen luopuisi uskostaan näennäisesti ja odottaisi sopivaa heikkouden hetkeä kumppaniltaan.
Sen heikon hetken(ystävän kuolema ym. dramaattista.) löydettyään uskovainen ryöpyttäisi kaiken jumalan vihan kumppaninsa päälle ja syyttäisi tätä ystävänsä kuolemasta ym. dramaattisesta tapahtumasta ja olettaisi siinä vaiheessa ateistin kääntyneen uskoonsa.
Vuosien päästä uskovainen ihmettelisi edelleen, että miksi se jätti mut? ??
Voihan sitä aina viettää kaksoiselämää.
Elää silleen kuin kahden maan kansalaisena. :)
http://www.youtube.com/watch?v=QPA3sDH8uBY
loputtomiin etsiä, jonkun ristiriidan välillemme? ja miksi liioittelet?
Mitä lapsista tulisi ?
Kun täällä väitetään, että ateismi on usko, niin kai nämä vastakkaiset uskot kumoavat toisensa ja kakarasta tulee neutraali. Mikä kai tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, ettei se ymmärrä koko uskon käsitettä. Kaiken pitää olla kongreettista ollakseen totta, siis ihan kaiken!
Samanlaisia kuin vanhemmistaankin. =D
Ei peruna kauas kuusipuusta putoa.
Näinhän sanoin:) kertovat tarinoita yhtä hyvin myös.
Hahhahhaaa...
Mun lapsilla on ollut iana 10 vaatimattomasti äikässä ja uskonnossa kuin äidilläänkin.
Näin meidän kesken sanoen ei ne kympit siihen ole jääneet, onhan niitä paljon, paljon enemänkin.
En leveile, puhun totuuden ja toimen sanoja.
Uskovaisilla on looginen ajattelu yleensä huonompaa. Tästä on oikein tieteellistä näyttöä. Miten esim. fysiikka ja matematiikka sujuu?
kuvittelevat nyt jo tietävänsä kaiken, mitä voi tietää. he eivät oikein käsitä, kuinka kehitys jatkuu ja jatkuu, eikä maa ole mikään päämäärä. ei uskon viisauksia ihan tyhmäkään voi ymmärtää.
Kympin oppilaaksi huolimaton olet ainakin, vai onko ikä tehnyt tehtävänsä?
Sanotaan näin, että loogiselta ajattelultaan viisas ei pysty käsittämään sitä jargonia mitä raamattu on pullollaan! Sen tiedän, että vuosikausien rankka ryyppääminen, tai muu päihteiden käyttö auttaa ymmärtämään ko. opusta paremmin. Eli mitä vähemmän ymmärtää enää reaalimaailmaa, sitä enemmän ymmärtää raamattua.
lukion (2013 keväältä) kurssitoikkari: fysiikka 9, matematiikka 9, kemia 9, biologia 10, psykologia 10, äidinkieli 9... jne. :)
jargonia taas kuulee juuri heiltä, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä koko kirjasta, koska eivät ole sitä edes lukeneet, tai sitten heillä ei ole kykyä sitä ymmärtää. en tiedä mistä kehitit tuon näkemyksesi, mutta ilmeisesti sinulla on rankka päihdetausta, jos sen kerran tiedät. looginen ajatteluko sinusta pelkästään on jo viisautta? huomaa kyllä taas, että ei minkäänlaista todellisuuden tajua jollain. kai se on ne päihteet..
Luin ekan kerran jo lapsena raamatun läpi.
Ja nuorena moneen kertaan.
Sanoisin että osaan sen ulkoa lähestulkoon ja tunnen kuin omat taskuni.
Kiinnostavimpia oli lapsena lukea Eliasta, Elisasta, Hesekielistä.
Ja Samuelista, Daavidista ja Mooseksesta.
Kaikki profeetta-kertomukset ovat aina uponneet kuin voi veitseen.
Toki ns pikkuprofeetat ovat hiukan vähemmälle tutkimiselle jääneet.
Olen ollut jopa raamattupiirin vetäjänä useita vuosia, samoin rukouspiirin.
Hengellisyys on toinen luontoni.
Vapahtaja oli ja on radikaali, rikkoi sen ajan uskonnolisia rajoja, sätti kirjanoppineita ja fariseuksia.
Söi ja joi ns syntisten, puplikaanien ja porttojen ja juoppojen seurassa.
Ja sai kuulla siitä näiltä kyykäärmeen sikiöiksi nimittämiltään, valkeaksi haudaksi kuoleita luita täynnä oleviksi hautakammioiksi, siis fariseuksia ja kirjaoppineita, lain opettajia.
Sytikin on ihan muuta kuin siivosyntiset ajattelee, se on sydämen väärä olemus ja lähimmäisen rakkauden puiute, kylmyys ja koleus.
JA siunauskin on erilaista kuin että siunaa tämä päivä.
Eihän siinä mitään mutta kun Job kärsimysten mies sai rukoilla niiden taitamattomien lohduttelijoidensakin puolesta niin siitä voi jotain ajatella.
Ihmiset ajattelee usein niin pinnallisesti.
Mutta suurin on rakkaus..
Ja täällä istut koneella ikävöimässä yhdessä ateistin kanssa Hmmmm...Ja ateisti tekee samoin...hmmmm..
Niin on.
Siitä voisi pitää luennon tai raamattutunnin vaan nyt ei jaxa. :)
kuitenkaan mihinkään syntiin viitannut, vaikka tietämättömyys se vasta syntiä onkin.
se on hyvin yksinkertainen asia. Liian yksinkertainen monelle ihmiselle..
Jees.
Ja se että rakastaisi edes vähän lähimmäisiään.
En ole siitä malliesimerkki mutta haluaisin oppia rakastamaan.
Mutta kyllä mua monesti ottaa ohimoon ja pattiin, moni asia.
Kai sillekin lienee oikeutuksensa.
ja paikkansa. :)
se on inhimillistä. Ilman armoa ei yksikään säilyisi. Vain yksin armosta.
mun fyssa tais olla 8 ja kemia 10
lapsilla kai samaa luokkaa.
hostoria ja biologia oli ainakin 10
olkoot omissa porukoissaan. Vaikka pari jt kaveria onkin, seurustelemaan en alkaisi.
Rakastatko häntä ?
Häntää minä rakastan.
En häntä.
Tai no, miten senkin nyt tulkitsee. =D
Ei ole mulla häntää, ei päätä johon väsyneen ruhoni painaisin.
Hirvikämpällä taas pian paloittelevat ruhoja.
Ja hirvipeijaisissa näkee lukemattomia Juhoja.
Ei se mtn, ei siitä koidu tuhoja.
Ajatus ei pelitä, on yö.
http://www.youtube.com/watch?v=7UJG73EzEVA
Oletko Juho ?
Laitetaas tännekin hiukan Korpiklaanin tuotantoa.
http://www.youtube.com/watch?v=IM0TEyIuPZs&list=PLmsiJsi65tNiyOtmhaVrD-U15o0TqVpMl
en ole Juho.
http://www.youtube.com/watch?v=3Tbc3M45GRY
muista kun jätät tämän maailman et voi ottaa mukaan mitään, mitä olet saanut
vain sen mitä olet antanut.
Fransiskus Assisialainen
Tosi hyvä aforismi. :)
äitini tuon tyylisiä joskus on kans haastellut.
Ja vaikka kuinka pullistellaan ja ollaan pollevaa niin muutaman ajan kuluttua sitä on multaa päällä tai pienenä tuhkakasana jossain.
Elämä kannattaa elää niin että siinä on elämän ja elämisen maku ja meininki.
Asiasta sivuun, tää on musta aivan ihana biisi, älkää loukkantuko :)
http://www.youtube.com/watch?v=FTO5eBotCiU