Minkämoisi seinä rakenteita on nykyään puutaloissa(eristeet,runko.yms) ja katoissa ja lattioissa...
Millaisia rakenteita?
eikka58
23232
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
maalämpökoje kellarissa niin ei edes seiniä tarvitse kun lämpöä hönkii niin pirukseen!
Katsopa noiden talotoimittajien sivuja, niissä on yleensä esitelty rakenne.
Hirveitä.
nimim. homeasuntomessut 2013.
Asuntomessualueiden homeongelmat johtuu varmaan kiireestä, joka vuosi messutaloille tulee kiire ja sen on pakko näkyä.
Joskus katselin suomi24 keskusteluja ja joku oli kerännyt hienon listan millaisia rakenteita eri valmistajilla on, vuos tais olla 2000-luvun alkupuoliskolla....
olisko silloin ollu ainakin kolmen tyyppistä ratkaisua??
Pintavervous, ilmarako, tuulensuojaus, runko jonka välissä lämmöneriste, ilman- tai höyrynsulku ja sisäverhous. Sama rakenne lattioissa, seinissä ja katoissa.
Paitsi että lattia usein betonia myös puutaloissa. Lattialämmitys muuten hankala toteuttaa toimivasti (ei mahdoton).
Ymmärsin, että tässä kysyttiin nykyään rakennettavista taloista. Harvassa enää ilmansulkua seinissä. En tiedä menisikö edes läpi asuintalossa.
Ja harkkotalot sitten asia erikseen.
Nos jos kysytään puutaloista mitään erittelemättä, niin silloin kaikki rakenteet ovat puuta ja rossipohjalla tolppien nokassa.
Lattialämmitys onnistuu puulattiassa helposti käyttämällä lämmönjakolevyjä. Ihan normitapaus.
Ilmansulkupaperi on hyväksytty ratkaisu ja useiden eristetoimittajien sertifioima.
Ja pärekatto
"Pintaverhous, ilmarako...."
Niinkuin luettelin. Kukin rakentaa puutaloon sellaisen katon kuin puutaloonsa haluaa. Vaikka puulasiset ikkunat.
Puutalo ja kevytrakenteinen talo on kaksi eri asiaa, jotka tuntuvat menevän väärin.
Miten niin hankala? Harvalaudoitus ja lämmönjakolevyt putket.. Helppoa kuin seinän teko. Onnistuu jopa vanhaan taloon.
Ja rakennemalleja löytyy muuten ainakin useilta eristevalmistajilta. Esim. Paroc, Finfoam, SPU, Ekovilla.. Tuossa on varmaankin jo aika kattava valikoima eri tyyppisistä eristeistä mitä käytetään, ja näiltä löytyy sitten omat mallirakenteensa joita ko. eristeiden kanssa käytetään.
Erikseen voisi mainita sitten myös harkot.. Olkoonkin, että nyt ei harkkotaloista puhuttu, mutta käsittääkseni aika monesti jopa rossipohjainen puutalo nousee nykyään eristettyjen harkkojen päälle.
Siis kuinka rossipohja talo tehdään?
Miksi ne perustusharkot täytyisi olla eristettyjä ???
Jospa ne vaikka vähentävät lämpövuotoa talon alta ympäristöön?
Rossipohjaisessa talossa siitä voi olla vaikkapa sellaista hyötyä, että lämpövuoto ei kuivata alapohjaa, päinvastoin, kylmää hohkaava perusmuuri kondensoi itsensään maasta haihtuvaa kosteutta. Tuuletusluukuista sitten toki haihtuu sitä lämpöäkin, mutta samalla tuulettuu ulos myös kosteutta.
---------
Ylemmälle kyselijälle vastaan, että "rossipohjaiseksi" sanotaan sellaista taloa, jossa on eristetyn alapohjan alla ryömintätila.
Perinteinen tapa sellaisen talon tekemiseen on pääpiirteittäin sellainen, että ensin tehdään tuuletusaukotettu sokkeli, jonka päälle tulee sitten lattiavasat (en nyt puhu seinistä mitään, joten ei kinata niiden rakentamisjärjestyksestä).
Lattiarakenteessa voi sitten olla paljonkin erilaisia variaatioita, ehkäpä yksinkertaisimmassa mallissa on lattiavasojen alle kiinnitetty eristekannakkeet, ja esimerkiksi vaikka harvalaudoitus. Sitten voi olla vaikka puukuitulevy ja villaeristeet vasojen välissä. Vasojen päälle sitten lattialaudat. Tosin, näin syntyvä lattiarakenne on yleensä aika ohut, ja siten ainakin näin nykymittojen perusteella aika heikosti eristetty. Mutta rakenteen paksuuttahan voi helposti kasvattaa erilaisilla koolingeilla tai jopa lyhyiden "tolppien" päälle nostetulla päällirungolla, sellaisella rakenteella ei periaatteessa jää juurikaan kylmäsiltoja, ja eristekerroksen paksuus voi olla ihan mitä vain.
Toi tämän päivän rakennusmääräykset ovat määränneet varmaan tuon eriste vahvuuden? Kuka muistaa, koska olisi ollut eriste/rungo alle 200mm?,
2000- luvun alussa noilla pärjäsi aivan hyvin.
Ja pärjää vielä aika pitkäänkin.. Vähän riippuen mitä käyttää eristeenä.
Vaikkapa SPU AL 170... U-arvo on vaivaiset 0,1.
Niin millä paksuudella?
Onko noita 80-luvulla tyypillisiä ristikoolattuja runkoja vielä tänä päivänä....
tuossa vain vähän miettinyt, että oliko ne siten
tukevia kun ne runkopuut oli ristissä, eli vaatiko ne vielä runkolevyjä?
Kun eikös nykypäivänä ole yleinen 200mm runko, johon voidaanlaittaa sisäpuolellle kakkoskakkoset puut..