Valdoxanin lopetus. Huh huh...

Itselleni Valdoxanista ei seurannut mitään erityistä muuta kuin että hirveä väsymys meni ohi kun sen lopetin :D. Jossain oli tutkimus ettei Valdoxania meinattu hyväksyä kelakorvattavaksi lääkkeeksi kun tutkimustulokset olivat niin heikot. Muistan kun itselläni oli kyseinen lääke silloin kun ei ollut vielä kela korvattava.

Mietityttää yleisesti ottaen tällä hetkellä tuo, että aiheuttaako psyyk lääkkeiden käyttö, vaihtaminen ym. tuolla tavoin että tulee ns. kestoahdistus?? Vai ovatko ne vain vieroitusoireita jotka poistuvat myöhemmin?

Hyvä kysymys! Itse olen käyttänyt kahta eri masennuslääkettä kahden viime vuoden aikana ja ahdistus on tullut lääkkeiden käytön myötä. Aiemmin en edes tiennyt mitä ahdistus OIKEASTI tarkoittaa. Luulin ihmisten vain käyttävän ahdistus sanaa "ketutuksen" tilalla. Alan pikku hiljaa uskoa, että nämä kaikki "hyvin siedetyt uuden polven masennuslääkkeet" ovat kaikkea muuta kuin hyviä. Sivuoireita kyllä riittää, mutta apu on olematonta.

Minä olen käyttänyt lähinnä SSRI-lääkkeitä v. 96 lähtien vuoteen 2009, jolloin Cipralex vaihdettiin Valdoxaniin. Mikään lääke ei ole parantanut masennusta tai että niillä olisi ollut vaikutusta paniikkihäiriöiden esiintymiseen. Valdoxanin kohdalla kuitenkin sivuvaikutusten määrä minulla on ollut Cipralexin jälkeen vähäinen. On kuin olisin jostain muovikelmusta kuoriuitunut pois ja väsymys kaikkosi myös. Enää en ole päiväunia ottanut.
Mutta tuosta Cipralexista vieroittauminen kesti noin kuukauden ja sinä aikana olin lähes vuodepotilas kotona. Samoin aikoinaan kävi ko. lääkkeen aloittamisen yhteydessä. Minusta Ciprelex kuitenkin toimi vähän paniikkihäiriön estäjänä paremmin, mitä taas Valdoxan ei tee, eikä siitä ole oikein apua masennukseenkaan, kuten ei oikeastaan mistään lääkkeestä siinä mielessä, etteivät ne masennusta paranna.
Aikamoisen lääkekirjon olen kuitenkin käynyt läpi. Neurolepteihin ei ole tarvinnut turvautua. Nyt kun ikää alkaa olla jo 50 niin sitä miettii, miten iän karttuessa ylipäätään kemialliset yhdisteet, kuten Valdokasan sopii. Mistään en löydä tietoa, miten sen voisi lopettaa. Onhan se kallis lääke yhäkin. Maksa-arvot ovat pysyneet hyvinä koko hoidon ajan.
Mutta palatakseni Valdoxaniin vielä, niin en koe muuta kuin sen vähentään SSRI-lääkkeiden sivuvaikutuksia. Tottakai kai, kun en syö niitä enää ja elä kuin muovissa. Suuri määrä sivuvaikutuksia katosi kuitenkin Valdoxsanin käytön aloittamisen yhteydessä ja ehkäpä se olikin se pointti, että olo koheni aika paljonkin. Siihen samaan yhteyteen tuli elämäntaparemontti painonpudotuksineen ja liikunnan aloittamisineen. Ne muuten jo yksistään auttavat ainakin jonkin verran.
Tämän jälkeen elämään tuli aika pahoja kriisejä, jotka taas veivät olotilaa alaspäin. Nyt ollaan taas nousemassa. Valdoksania menee se kaksi kpl yht. 50 mg nukkumaan mennessä. Olen silloin tällöin jättänyt ottamatta siis iltaisin otettavaa em. annosta, enkä ole huomannut mitään vaikutusta suuntaan tai toiseen.
Ehkäpä nyt tällä viisaudella en ottaisi nappia naamaan niin herkästi kuin 90-luvulla, jolloin vielä elettiin "onnellisuuspillereiden kulta-aikaa". Minulle ensisijainen indikaatio oli paniikkihäiriö ja masennuskin. Vähiten sivuvaikutuksia on ollut Valdoxanista, josta en oikeastaan huomaan siis juuri mitään haittaa tai hyötyäkään normaaliin olotilaan verrattuna. Ehkäpä sillä kuitenkin on jotain terapeuttista hyötyä, ehkä ei loppujen lopuksi...who knows...

Mikä ihmeen kiire - ei masennuslääkkeitä ole tarkoitettu lopettamaan seinään vaan pikkuhiljaa ja lääkärit osaavat neuvoa.

Valdoxan kannattaa lopettaa esim kahden vkon tipituksillä ja unet heikkenevät. Mutta palautuvat. Ei mitään lääkettä saa lopettaa seinään