Olen siis juuri 14 vuotias tyttö, ja minulla on ollu pakkomielteitä ja myös pakkoajatuksia kauan(noin 2 vuotta), ne ovat vaihdelleet kuoleman pelosta erilläisiin pakkomielteisiin. Nyt kun koulut alkoivat niin yhtäkkiä joku minun aivojen sisällä pakottaa mua ajattelemään erilläisia ns. seksuaalisia asioita liittyen naisiin. Se ajatus ahdistaa minua, koska oikeasti tykkään pojista ja ihastun poikiin todella helposti ja olen aina tykännyt pojista tarhasta lähtien. En ole ikinä ihastunut tyttöihin, vaan pitänyt heitä kavereina. Tämä pakkomielle, joka tulee kokoajan päähän oikeasti ahdistaa minua ja pelkään että muutun jossain vaiheessa bi seksuaaliksi, sillä en todellakaan halua, se ei tunnu oikealta ja teen mitä vaan, että tätä ei tapahdu. Mielialani on huomattavasti laskenut tämän pakkomielteen aikana ja häiritee normaalia elämääni. Olisiko teillä jotain neuvoja mitä minun pitäisi tehdä, koska tarvitsen pikaisesti apua :(!
Pakkomielteinen ajattelu
Kärsivälapsi
5204
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen kuullut että murrosiässä tuollaiset poikkoilevat seksuaaliajaukset ovat yleisiä ja menevät ohi ajan myötä. Jospa et kiinnitä liikaa huomiota noihin ajatuksiin, älä ahdistu liikaa. Muista ajatus ei ole vielä teko. Kyllähän ihmisen päähän pakkaa tulemaan jos jonkinlaista. Ei tietenkään kannata niitä ruveta elättelemäänkään.
Muistan sinua rukouksin että voisit elää vapaana turhista peloista kuolemaa ja seksuaalisuutta kohtaan.
Kiitos vastauksestasi!:) On hyvä kuulla että on yleistä.
Sitä minä vain en ymmärrä, että miksi koet biseksuaalisuuden näin vääräksi? En minä tuollaisia ajatuksia kutsuisi "pakkomielteisiksi".
Koska ne ajatukset tunkevat kokoajan mieleen ilman että en haluaisi ajatella niitä. Ei minulla ole bi seksuaallisia mitään vastaan, mutta koen että en itse todellakaan voisi olla bi, ja eiköhän se tarkota sitä kun en halua olla bi niin ei minun tarvitse?
omasta nuoruudestani, joten yhdyn täysin "Ihminen on sellainen"-vastaukseen. Ihan turha ahdistua, silloin vain ahdistuu lopulta ahdistumisesta. Noissa ajatuksia voi vaivata enemmänkin se, että miten MINULLE voi tulla tällaista mieleen. Ajatukset todellakin voivat poukkoilla ja harhailla, mutta se on vain niiden luonne. Tahto ratkaisee sen, mitä tekee.