Miksi jälki-istunnot poistettu käytöstä?

No ei se jälki-istuntokaan mikään ratkaisu ole, jos ei muuten kuria saa oppilaisiin. Käytännössä ne pahimmat tyypit saisivat jälki-istuntoa monta kertaa eikä se heitä paljon liikuttaisi. Ehkä istuisivat, ehkä eivät. Kakekin (=kasvatuskeskustelu) pelottaa enemmän, koska siinä joutuu keskustelemaan, ei vain olemaan hiljaa.

Opettajana ja avustajanakin oleminen vaatii uskottavuutta ja ennen kaikkea uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä. Oppilaat huomaavat kyllä heti, jos et hanskaa hommia vaan epäröit vähänkään. Erityisesti ne häiriköt. Ja jokaista uutta opettajaa / avustajaa / sijaista koetellaan. Kun ensimmäisen päivän selviää kunnialla niin sen jälkeen on helpompaa. Maine leviää oppilaiden keskuudessa heti.

ps. Mikä on avustajasijaisuus? Oletko siis sijainen avustajalle vai avustaja, joka tekee joskus opettajan sijaisuuksia?

Kyllä mulla ihan on auktoriteettia, tiettyyn rajaan. Musta se vaan just syö sitä auktoriteettia, jos ei ole tietoa, millä uhata häirikköä. Jos sekäoppilas että avustaja tietävät, että mitään rangaistusta ei ole luvassa, niin paha siinä on mennä mitään auktoriteettia ottamaan. Kyllä auktoriteetti osaltaan perustuu todellisen rangaistuksen pelolle. Tyttöihin varsinkin tehoaa useimmiten se jämäkämpi sanominen, mutta pahimmat häirikköpojat tarvitsevat kyllä jonkin todellisen uhan.

Eikä niillä vakiopettajillakaan usein sen ihmeempää auktoriteettia ole, vaan sama oppilas jatkaa häiriköintiään päivästä toiseen, jos ehkä joskus välillä keskeyttääkin.

Itse sijaistan sairaanaolevia avustajia.

Et siis ole ollenkaan varma itsestäsi kun tarvitset uhkailukeinoja? Auktoriteetti EI perustu pelolle vaan asemaan ja asetelmaan oppilas - aikuinen. Toisaalta, milloin avustaja on alkanut määrätä jälki-istuntoja/rangaistuksia? Siis siinä tilanteessa, että hän on tunnilla opettajan kanssa avustajana, ei open sijaisena.

Itse teen työtä avustajan kanssa niin kyllä minä siitä tunnista vastaan ja avustaja toimii ohjeeni mukaan. Jos oppilas ei noudata antamiani ohjeita niin avustaja kertoo asiasta minulle ellen ole itse huomannut (käytännössähän he ovat samassa tilassa kun ei muuta vaihtoehtoa ole) ja minä sen rangaistuksen sitten päätän. Jos joku pitää tätä avustajan aliarvioimisena niin pitäkööt. Näkyyhän se palkassakin, että avustajalla on vähemmän vastuuta kuin opettajalla.

Enpä itse kyllä niitä jälki-istuntoja juuri anna (paitsi pakolliset myöhästymisestä kertyvät), sillä niiden teho on mitätön. Erottaminen porukasta eli härikön siirtäminen pois luokasta on kaikkein tehokkainta. Silloin ei häiriköinnille ei ole yleisöä. Huom! Ei voi jättää valvomatta.

Jos teillä on täysi auktoriteetti ilman rangaistuksia, niin miksi on tilanteita, joissa oppilaasi ei tottele avustajaa, ja miksi oppilaita täytyy poistaa käytävään? Rangaistushan sekin on.

En tietty määrää jälkkäriä, mutta esim. välitunnilla tai yksin jossain oppilaan kanssa ollessa tai ip-kerhossa voi tulla tilanteita, joissa tarvii muistuttaa oppilasta mahdollisista häiriökäyttäytymisen seuraamuksista.

Lisäks opella on usein niin kiire, ettei hän ehdi puuttua jokaiseen avustajan ja oppilaan tilanteeseen.En mielellänipyydäopea kaikkeen apuun, koskakoen, että eihän minusta sitten apua olekaan, jos opea tarvitaankin joka tilanteeseen...

Sijaisena tietty tilanteessa on omat haasteensa, kun ei tunne oppilaita ja usein opettaja ei juuri kerro sen kummempia, minkä toki ymmärrän kun on kiire... entä sit esim. se, kun oppilas kiroilee luokassa ja mussuttaa omalle opellekin paljon vastaan kaikkea. Tekee about mitä tahtoo, vaikkapa erityisluokassa. Jos ope ei ole auktoriteetti, niin pitääkö avustajankin sitten vaan tyytyä tilanteeseen? Vaikka

No, asia on kyllä niin, ettei jälki-istunnolla uhkaaminen ole koskaan toiminut pelotteena. Opettaja/avustaja on jo menettänyt täysin pelin, jos hän sanoo, että jos et nyt ole kunnolla, saat jälkkää.

Jos nyt jätetään kaikkein hulluimmat oppilaat laskuista, oppilaiden häiriökäyttäytyminen on yleensä vuorovaikutusongelma, jota opettaja/avustaja ei osaa ratkaista, vaikka hänen aikuisena pitäisi siihen pystyä. Ope vain jatkaa samalla linjalla ja ajaa kuin käärmettä pyssyyn ja uhkailee jälkällä. Ei toimi. Kokeile vaikka kysyä oppilaalta, mikä on pulmana ja voisitko auttaa, jotta tunti sujuisi. Ja kysy niin kuin oikeasti tarkoittaisit - ja ystävälliseen sävyyn.

Sijaiset ovat tietenkin vaikeassa asemassa, koska he eivät pätkänsä aikana pysty luomaan toimivia ihmissuhteita oppilaisiin. Omina sijaisaikoinani selviämiskeinoni oli huumori. Kun oppilaita naurattaa, he eivät halua ilkeillä. Siinä sivussa tuli sitten jonkinverran opiskeltuakin. Sijaiselle on kuitenkin pääasia, että selviää ja oppilaat pysyvät jotenkin ruodussa. Ei kukaan odota, että sijainen pystyy samaan kuin vakituinen ope/avustaja.

Kannattaa muistaa, että hunajalla saa enemmän kärpäsiä kuin etikalla. Mielistelyn oppilaat kuitenkin haistavat heti, eikä se johda hyvään. On täysin mahdollista yhdistää napakkuus ja johdonmukaisuus ja työnteko mukavaan fiilikseen, jossa kaikki kokevat olevansa arvostettuja. Kokeile hymyä ja hyväksyvää katsetta jälkällä uhkailun sijaan. Saatat yllättyä.

Mut kun mää puhun just niistä hulluimmista oppilaista. Noin ylipäätään tuun kyllä toimeen hyvin luokassa, on jo kokemuksen tuomaa varmuutta, huumorintajua jne. En yleensä ole mitenkäänpaniikissa tms. Oon saanu hyvää palautetta,että oon jämpti ja saan hommat oppilaitten kanssa sujumaan. Oon nimenomaan aidosti kiinnostunut nuorten elämästä ja olotilasta ja alan helposti jutella hyvässä fiiliksessä oppilaitten kanssa, ilman mitään varauksia tai jännitteitä. Ylipäätään en ollut hakemassa tällä aloituksella apua itselleni, ei mun oppilaanhallintakykyihin ole kukaan ollut tyytymätön.

Mutta minusta rangaistuksen uhka kyllä toimii. En oikeen ole kiinnostunut kyselemään, miksi ei voi käyttäytyä kunnolla, mikä hätänä, jos kysymys on ihan törkeästä häirinnästä, kun kyllä lähtökohta on, että tunnilla tehdään mitä ope käskee. Muuta juttelua esim. elämän vaikeuksista voi olla vaikka välitunnilla. Ja kyllähän usein auttaa, kun sanoo vaan lujasti. Ja uhkaa esim.sillä että muuten pääset käytävään tekemään tehtävät mun kanssa kahdestaan. Mut sit on niitä harvoja tyyppejä, jotka tarvitsevat vahvempaa kuria vielä...

Avustajan sijaisena sitä pääsee ehkä näkemään tätä puolta aika paljon, koska usein avustajia tarvitaan luokkiin just niiden häiriköiden takia.

Miten minulle tulee kuva, että käsityksesi oppimisesta ja oppimistilanteesta on varsin vanhanaikainen? Että opettaja puhuu luokan edessä ja oppilaat kuuntelevat kiltisti pulpetissa ja joka ei näin toimi, saa rangaistuksen? Tunnilla pääsääntöisesti tehdään mitä opettaja käskee, mutta välillä tulee tilanteita, jolloin on kysyttävä oppilaalta kesken tunnin, että missä mättää. Vastaukset ovat välillä aika mielenkiintoisia. Mutta se on vain aistittava milloin kannattaa kysyä eikä siinä tilanteessa pidä ajatella kiinnostaako sinua vai ei. Ja se tuntityöskentely on nykyään (toivottavasti ainakin) enemmän yhdessä oppimista ja erilaisia oppimistapoja kuin sitä, että opettaja yrittää kaataa tietoa oppilaiden päähän.

Jos et tarvitse apua oppilaanhallintaan niin miksi edes esitit kysymyksen jälki-istunnoista? Häiriköt ovat ihan samanlaisia lapsia ja nuoria kuin ne kiltisti käyttäytyvätkin, eivät he ole mitään erikoisia tapauksia. Koulussa ylipäätään ei ole massaa vaan yksilöitä hyvine ja pahoine puolineen.

Summa summarum, minusta sinä vain yrität keksiä keinoja päästä vähällä, näkemättä vaivaa. Onhan se helppo kirjoittaa se jälki-istuntolappu mutta hyödyllisempää on keskustella ja KUUNNELLA oppilasta myös tunnin aikana.

No, mielestäni en voi tehdä työtäni niin hyvin kuin voisin, jos olisi ne jälki-istunnot tai edes niiden uhka käytössä. En vaan jaksa uskoa, että jos vaikka viikon ajan tulisi joka päivä kahden tunnin istuminen, ettei mitään vaikutusta olisi. Jo nyt oppilaaan saa aika hyvin ruotuun kun sanoo, että täällä istut niin kauan että tuo tulee valmiiksi, ennen et koulusta lähde, taitaa tulla pitkä koulupäivä... vieläkö paljon tahdot pidentää päivääsi. (Sitten kun hommat sujuu niin jutellaa tietty sitten mukavampaan tyyliin)

Oltiinko ennen vanhaan sitten jotenkin idiootteja, kun jälkkärit oli käytössä? Miksi jo silloin ei tajuttu, että ne eivät toimi ollenkaan vaan vuosikaudet käytettiin... minä kyllä muistan, että omana kouluaikanani oppilaat kyllä pelkäsivät rangaistuksia ja ne tehosivat. Kyllä se oli kamala uhka tai edes kuulla, että joku on joutunut rehtorin puhutteluun saati sitten, että on joutunut tarkkailuluokalle... näitä vanhanajan keinoja mainitakseni...

Lapinlahden lintuja lainatakseni "Ennen oli ennen ja nyt on nyt". Eli entisajan menetelmät eivät enää toimi tänä päivänä samalla tavalla. Oppilaiden ja vanhempien asema ja asenne on muuttunut. Ympäröivä yhteiskunta on muuttunut valtavasti. Ei nykykoulua voi verrata entiseen vaikka valitettavasti koulu itsessään on muuttunut aivan liian vähän suhteessa yhteiskuntaan.

Jos kerran haluat istuttaa päivittäin sen kaksi tuntia niin kuka estää. Sinähän sen ylimääräisen ajan istut, ei opettaja. Jos on peruste jälkkärille niin anna. Huomaat, ettei se toimi. En vain enää jaksa vatvoa samoja asioita, joita et näköjään edes halua ymmärtää. :( Jos teet työsi parhaasi mukaan vain jälki-istuntoja antamalla niin voi voi...

Pitäisikö otsikon olla: "Miksi järki-istunnot....?"

Tämän päivän koulussahan ei ole mitään järkeä.

Minä istuisin oikein mielelläni jälki-istuntoja vahtimassa, jos olisi siihen valta. Siinähän olisi sitten hyvää aikaa rauhassa hoitaa niitä asioita, joita ei muuten ehdi tai vaikka lukea hyvää kirjaa... mutta kun ei sitä valtaa ole, niin täytyy vaan herättää aiheesta keskustelua. Ajattelin nyt aloittaa täältä... aihe ei kyllä näköjään useimpia kiinnosta, täytynee jatkaa keskustelua omilla työpaikoilla.

Mistä voi tietää, ettei pitkätkään ja usein toistuvat jälkkärit tehoa oppilaaseen x, jos niitä ei edes kokeilla?

Mun ymmärtääkseni vaan aika iso osa alan ihmisistä on sitä mieltä, että oppilaat ovat nykyään levottomampia kuin ennen, joten ehkä ne nykyiset luokanhallintakeinot eivät kuitenkaan ole parempia kuin entiset.

Vaikka kyllä nykyään on se paremmin, että on enemmän empatiaa oppilaita kohtaan, ennen eivät aikuiset välttämättä lasten sielunelämästä juuri piitanneet eikä ollut niitä turvallisia aikuisia. Rakkaus ja rajat, molemmat on oltava.

Ahaa alan ymmärtää. Keinotko oli sitten siinä? Vaikuttaa siltä, että oppilailla on opettajakunnasta niskalenkkiote... :/ Jos ei tuossa vaiheessa ole mahdollisuutta erottaa oppilasta koulusta, niin eihän ole mitään järkeä missään. Jos siis koulun on tarkoitus olla koulu eikä päivähoitopaikka, joka vain mahdollistaa isien ja äitien työssäkäynnin... sittenhän ne vaan villitsee niitä, jotka olisivat muuten asiallisesti, tai kiusaavat tai häiritsevät... mikä ei kai oo koulun tarkotus... otetaanko tuota edes opettajien koulutusohjelmassa huomioon mitenkään?

Opetetaanko näitä keinoja opettajaksi opiskeleville? Ja toimivatko ne todella, myös pitkällä tähtäimellä? Siis väheneekö se häiriköinti näiden keinojen avulla, kun puhutaan tosiaan niistä pahimmista tapauksista? Tästä kuulee eri tahoilta niin kovin erilaisia kokemuksia... moni vannoo tiukan kurin nimeen (siis just siellä tunnilla toteutettavan kurin) ja sanoo että se toimii, "oppivat että mun nenille ei hypitä", moni kuitenkin kertoo, että ongelmat ovat ja pysyvät... vähän pelkään, että tuloksista joudutaan tinkimään, jos entisiin keinoihin ennen aikaan verrataan.

No, kai se on sitä, että pienemmät on helpompia ja isommat vaikeempia. :/ Siis niistä asenneongelmaisista.

Minusta se vaan on auktoriteetti menetetty, jos ei oppilaita mikään koululaitoksen osa, ei jälki-istunto, ei rehtori, saa rauhoittumaan. Siis tarkoitan sitä, jos on mahdollinen sellainen tilanne, että oppilaita ei kertakaikkiaan saada vaiennettua. Eihän ne silloin kunnioita tai silleen terveesti pelkää aikuisia (vrt. pomon ja alaisten kokous työpaikalla, jokin kyllä auttaa työtekijöitä hillitsemään käytöstään).

Mielestäni koulusta erottamista pitäisi kokeilla auktoriteetin palauttamiseksi. Pistäisi ehkä vanhemmat ottamaan kasvatustehtävänsä vakavammin...

Jos katsoo tällaisia poliisin matkassa -ohjelmia, niin poliisit harvoin aloittavat vetoamalla pakkokeinoihin. Ennemmin he keskustelevat rakentavasti niiden asiakkaiden kanssa.

Ehkä josjus 1960-luvulla Suomessa poliisit heitti kaikki suoraan putkaan eikä siinä paljon muuta mietitty.

Vähän huono juttu aina mielestäni vedota menneisiin aikoihin. Mennyt aika ei ole tässä ja siksi siitä voi sanoa mitä tahansa, ja päässään kuvitella että silloin oli paremmin. Ja vaikka olisi ollutkin, niin ei siihen voi palata.

Olen kuullut että monet PISA-retkiä tänne tehneet ovat pettyneet juurikin suomalaisten peruskoululaisten käytökseen. Mutta se Keski-Eurooppalaisesta näkökulmasta huono käytös on osa suomalaista tasa-arvoista kulttuuria. Kun täällä meillä ei voi luontevasti sanoa edes herra/rouva X kun korkeintaan presidentille. Siinä mielessä se auktoriteettiasema itsessään ei enää kuulu kulttuuriimme. Eikä sitä ole opettajillakaan.

Mielestäni opettajankoulutuslaitos ei voi opettaa opiskelijalle eräällä tavalla yhtään mitään. Ei poliisikoulukaan voi muuttaa siellä opiskelevan persoonallisuutta. Jos se henkilö on kuspiä se on poliisinakin kuspiä. Och så vidare. Eli jotkut soveltuvat opettajiksi paremmin kuin toiset, mutta sellaisiakin ihmisiä opiskelee opettajiksi, joille koko homma ei ehkä loppujen lopuksi sitten sovikaan.

Mielestäni opex-nimimerkillä oli hyviä ajatuksia. Itse opettajana käyttäydyn huonosti sikäli, että muutun aika penseäksi oppilaita kohtaan jotka häiriköivät. Vaikka tiedostan että tämä on väärin, minua joinakin päivinä vituttaa äärettömästi kuunnella sitä mölinää. Ongelma on kuitenkin minun eikä oppilaiden. Koska he ovat lapsia/nuoria, pitäisi ymmärtää että heitä ei voi todella syyllistää. Vaan minun pitäisi muuttaa käytöstäni toimivammaksi. Alan kuitenkin henkilökohtaisessa tilanteessani olla pikku hiljaa sitä mieltä, että persoonallisuusrakenteeni ja tapani käyttäytyä ihmisten kanssa ei sovi opetustyöhön.

En kuitenkaan kannata jälki-istuntoja ja koulusta erottamisia, koska ne kuuluvat mielestäni menneeseen maailmaan.

Auktoriteettia ei voi menettää, koska esim. 8-luokkalaiset ovat jo 15 vuotta omaksuneet yhteiskuntaa jossa auktoriteetteja ei oikeastaan ole.

Opex kirjoitti: "On täysin mahdollista yhdistää napakkuus ja johdonmukaisuus ja työnteko mukavaan fiilikseen, jossa kaikki kokevat olevansa arvostettuja. Kokeile hymyä ja hyväksyvää katsetta jälkällä uhkailun sijaan. Saatat yllättyä."
-->Tämä on varmasti totta, mutta itse minun on vaikea pystyä tällaiseen, koska en muutenkaan tule hyvin toimeen ihmisten kanssa. Siis en edes aikuisten.

Myrsky: Eihän ne silloin kunnioita tai silleen terveesti pelkää aikuisia (vrt. pomon ja alaisten kokous työpaikalla, jokin kyllä auttaa työtekijöitä hillitsemään käytöstään).
--> Työntekijät ovat kuitenkin aikuisia, joten tilanne on sikäli eri. Myrsky toivoo lähinnä jälki-istuntoja/erottamisia, mutta ne eivät varmaan nykyään tehoa. Eikä auktoriteettiakaan nykyään ole, eikä sitä saa takaisin kuin ehkä sillä että tuhotaan koko maa jossain sodassa, ja sitten sen jälkeen 40 vuotta on taas karumpi kulttuuri jossa kuri ja auktoriteetti ovat olemassa.

Robuat: "Jos katsoo tällaisia poliisin matkassa -ohjelmia, niin poliisit harvoin aloittavat vetoamalla pakkokeinoihin. Ennemmin he keskustelevat rakentavasti niiden asiakkaiden kanssa."

Ei minustakaan niistä pidä _aloittaa_. Poliisin kohdallaon kuitenkin selvä, että jos keskustelu ei tehoa, niin on tehoaviakin konsteja. Miksi ei sama olisi hyvä kouluissa?

"Ja vaikka olisi ollutkin, niin ei siihen voi palata."
Miksi ei? Miksi on keksitty sana "palata", jos sitä ei voi käyttää? ;)

"Olen kuullut että monet PISA-retkiä tänne tehneet ovat pettyneet juurikin suomalaisten peruskoululaisten käytökseen. Mutta se Keski-Eurooppalaisesta näkökulmasta huono käytös on osa suomalaista tasa-arvoista kulttuuria."
Tässäpä olikin tärkeä kohta. :) Olemmeko me tasa-arvoisempia kuin Keski-Eurooppa? Entäpä Ruotsi? Ymmärtääkseni siellä on kouluviihtyvyys huippuluokkaa vaikka maa on tasa-arvon mekka, on käytöstapoja ja niin edelleen. Miksi Suomen olisi oltava poikkeus?

"Eli jotkut soveltuvat opettajiksi paremmin kuin toiset, mutta sellaisiakin ihmisiä opiskelee opettajiksi, joille koko homma ei ehkä loppujen lopuksi sitten sovikaan."
Aika iso rahallinen menetys yhteiskunnalle. :/ Entä jos vaan luotas sellanen koulukulttuuri, jossa opettajalla eitarvi olla mitään lähes yliluonnollisia kykyjä työtään varten, vaan jossa hänen vaan pitää osata opettaa. Opiskelurauha luokassa olisi opiskelun lähtökohta. Se voitaisiin toteuttaa jo siten, että kouluun otetaan vain ne oppilaat, joita oppiminen kiinnostaa siinä määrin, että ovat valmiit sitoutumaan opiskelurauhan mahdollistamiseen koko luokalle. Ja jos tämä ei onnistu, oppilas voi lopettaa opiskelunsa (ko. koulussa). Näinhän on varmaan kaikissa harrastuksissakin, ei sinne mennä muita häiritsemään.

"Myrsky toivoo lähinnä jälki-istuntoja/erottamisia, mutta ne eivät varmaan nykyään tehoa."
Miksi häirikköoppilaan erottaminen koulusta ei tehoaisi? Saisihan se sitten siellä jossain ojan pohjalla häiriköidä niin paljon kuin laki sallii, mutta se ei enää häiritsisi luokkaa.

"Eikä auktoriteettiakaan nykyään ole, eikä sitä saa takaisin kuin ehkä sillä että tuhotaan koko maa jossain sodassa, ja sitten sen jälkeen 40 vuotta on taas karumpi kulttuuri jossa kuri ja auktoriteetti ovat olemassa."
Onneksi on helpompiakin keinoja muuttaa maailmaa kuin sota... esim. lainsäädäntö. :)

Mutta. Eikö ole hieman nolo juttu, jos meidän maannuoriso on jotenkin poikkeuksellisen huonosti käyttäytyvää? Ei kai tasa-arvon tarvitse tarkoittaa tätä?

Mielestäni 30 vuoden takaiseen aikaan ei voida palata lainsäädännön kautta. Lainsäädäntö ei muuta ihmisiä. Vaikka tulisi se koulustaerottaminen mahdolliseksi, niin tämä on vain yksi äärimmäinen keino, johon kuitenkin näytät luottavan yllättävän paljon. En nyt kyllä tiedä, ehkä se voisikin auttaa. Mutta koko yhteiskuntamme on sellainen, että tuollaista lakia ei voisi säätää.

Luulin että Ruotsissa asiat ovat samalla tavalla kuin Suomessa. Että oppilaat ovat koko Euroopan mittapuulla huonokäytöksisiä. Ruotsissa ei urbaanien legendojen mukaan ainakaan ole mitään kurinpitokeinoja, siellä ei edes yläkoulussa anneta numeroarviointeja, koska niitä pidetään liian julmina. Jos siellä on käytöstapoja, niin ihmettelen minkä takia, mutta ehkä se on totta. Oletan kuitenkin ennen kuin toisin todistetaan, että nimenomaan tasa-arvo on luonut tämän ns. huonon käytöksen ja jossain Keski-Euroopassa vielä oppilaat ovat hiljaa kun opettaja puhuu.

Ja tämän takia en usko että lainsäädäntö voisi muuttaa tätä kulttuurin syvärakennetta - tasa-arvoa. Mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan.

Tasa-arvo on omituinen termi. Koska jos kysytään että kannatatko tasa-arvoa, niin ainut oikea vastaus olisi kyllä. Se tarkoittaa mitä tarkoittaa, mutta ei kylläkään sitä miltä kuulostaa. Mikä on tasa-arvon vastakohta? Se tuntuisi olevan epätasa-arvo. Mutta ehkä tasa-arvon vastakohta oikeasti on vapaus. Jos on tasa-arvoa, ei ole vapautta. Tasa-arvo tarkoittaa että kaikki ovat yhtä _huonoja_.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että Myrskyn kuria lisää -ratkaisumalli ei ole mahdollista toteuttaa. Siinä haikaillaan mennyttä jota ei ehkä koskaan ollutkaan. Lisäksi siinä haikaillaan tulevaisuuttaa jota ei voida saavuttaa. Olennaista olisi toimia nykyisessä maailmassa ilman että muuttaa sitä. Itsehän en siihen kuitenkaan pysty, joten harkitsen uutta uraa esimerkiksi pehmustetun huoneen potilaana tms.

Siperia opettaa.

Jälki-istunto on ihan hyvä kurinpitokeino, jos muuta ei ole. Oppilaalle pitää vaan tehdä selväksi, mistä se on annettu, jotta hän tietää korjata tapojaan. Sillä sovitetaan väärä teko.

En usko että jälki-istunnot auttavat. Ylä-asteella pojilla oli niin paljon istuttavaa että joutuivat sitä tekemään vielä kesälläkin kun ei kouluaika siihen riittänyt. Ja lisää ja lisää vain hankkivat, vaikka eivät olleet entisistäkään päässeet eroon. Tietysti joihinkin se voi auttaa, mutta uskon että nämä hankalimmat tapaukset eivät välitä kuinka monta tuntia jälki-istuntoa heille rätkäistään. Jotkut ovat vain julmasti sanottuna menetettyjä tapauksia. Jos he eivät itse älyä ryhdistäytyä siihen ei auta istumiset, puhuttelut tai vanhempien saarnat.

Jaa,a. Siis jälkkärit on poistuneet! Harmi, niissä oli niin mukava aikanaan istua ja tuijottaa ruksia taululla. Kunnes keksin, kuinka sieltä pääsee alta aikayksikön pois - milloin näyttelin pahoinvoivaa, milloin nousin päätäni pidellen tuolista ja "pyörryin" samointein pulpetin viereen, joskus riitti, että pyysi hiekolla äänellä "vettä". Käyttäytyminen, kun riippui äärettömän paljon (nais)opesta. Kerran yks miesope tuli luokkaan ja sano samointein meille "sankareille", että hän istuukin sitten tuolilla tuossa oven edessa ulkopuolella ja lukee tän Hesarin ja Viikko-lehden, jotta olkaahan rauhassa täällä sisällä. Nukkukaa vaikka. Pahus silloin, joutu olemaan koko ajan, ikkunastakaan ei voinut paeta, ku oltiin 3 tai 4:ssa kerroksessa.
Mutta tuo jälkkäri olis ennenvanhaankin tehonnut jos sitä olisi seurannut tuollainen "kasvatuskeskustelu", eli ensin rangaistus ja sitten syiden etsintä - olis ollut kamalaa!
Siis yhdistelmä: jälkkäri ja kasvatuskeskustelu, se voisi tehota! Ehdottomasti täytyy olla rangaistus ja sitten syiden etsintä.

Ottaisin vanhan karttakepillä käsille rangaistuksen takaisin. Mut jälki istunto olisi tähän päivään sopivampi. Itse lähettäisin 3 suullisen varoituksen jälkeen oppilaan ulos luokasta. Kun kolmannen kerran puolenvuoden aikana poistuisi luokasta en enää kyseistä oppilasta ottaisi luokkaan enää sinä lukuvuotena.

Jestas, en tiennytkään ettei nykyään saa antaa jälkkäriä. Totta kai se pitäisi sallia ja siitä pitää silloin ilmoittaa myös kotiin. Ja se jälkkäri sais olla kyl sit just sitä että tuijotetaan tunti sitä rastia ruudulla ja ollaan hiljaa. Siinä tulee vähän väkisinkin ajateltua.

Sain kerran kaupassa tosi ison Ahaa-elämyksen, kun näin miten väsynyt äiti yritti selittää huutavalle ja lattialla makaavalle kiukkulapselle (noin 6v joka ymmärtää jo ihan hyvin mitä tekee), miksi lapsi toimii väärin. Äiti joutui korottamaan ääntään yhtä paljon kuin lapsi, ja se meteli oli kamala. Itse olisin tuossa tapauksessa käynyt kantamassa lapsen autoon ja jättänyt huutamaan sinne, yksin. Eli kun se tekoporu olis loppunut ja lapsi huomaa oikeasti olevansa yksin, niin sitten hän jää miettimään tekosiaan.


Nykyään vikana on se että lapsen ei enää anneta ajatella ja miettiä tekosiaan itse, vaan kaikki tilanteet pedataan hänelle valmiiksi. Kaikesta pitäisi KESKUSTELLA. Ja lapsen ei siinä tapauksessa yleensä tarvitse kuin vähän nyökytellä päätään ja saarna on ohi. Ei se lapsi siinä tilanteessa mitään opi. Ei se siinä tilanteessa käytä omia aivojaan, jos vanhemmat ihmiset heti selittää mikä on väärin ja että niin ei enää saa tehdä. Sen lapsen pitää honata se väärä asia ITSE. Älkää ajatelko lastenne puolesta.

Lisäksi, tosi moni auktoriteetista mussuttaja täällä ei oikeasti tiedä millaista se touhu voi nykyään koulussa luokissa olla suljettujen ovien takana, kun nykyajan nuoret oikein hyppivät silmille eivätkä tunnu enää kunnioittavan niitä auktoriteetteja.

Nykyajan pullamössökakarat ei tarviis mitää jälki-istuntoo, vaa vanhan kunnon karttakepin sormilleen. Mutta eipä lapsia enää voi millään tavalla rangaista, ei kotona, eikä koulussa, kun tulee sosiaalitantta ja ottaa lapset muualle riehumaan. Lasta ei saa lyödä, sillä liika on toki liikaa, mutta pikku luunappi tai tukistus ei pahaa tee.

MITÄ ???
Eikö piruilevia pentuja saa enää edes jälki-istunnossa pitää ??!!!
Siis kuka näitä sääntöjä laatii Suomessa ... aivan sairasta paskaa.
Hyysätään nyt kaikkia väärintekijöitä ja rikollisia oikein urakalla. että varmasti saadaan koko yhteiskunta lopullisesti sekaisin!
Voi opettaja raukkoja ...

Aloitetaanko siitä, että häiriköt ja sopeutumattomat laitettaisiin takaisin niihin sopeutumattomien ryhmiin, niin sillä päästäisiin tosi pitkälle!!

Olen kanssasi samaa mieltä, että vähintäänkin jälki- istunnot takas käyttöön kouluun, ja lisäx lappu kotiin missä vaaditaan vanhempien allekirjoitus!

Kyllä vielä pari vuotta taaksepäin sai jälki-istuntoa... Onko se muka jo muuttunut? Jokatapauksessa opettajien on turha valittaa, ettei ole keinoja. Muistattekos kenties kuka päättää pääsekö oppilas kyseiseltä luokalta pois? Kyllähän se taitaa opettaja olla, joka saa antaa arvosanaksi 4. Siitä voi nykypäivänä valittaa, mutta eipä se auta, mikäli oppilas todella ollut häirikkö. Että ihan turhaa valittaa ettei ole keinoja.

Eikö ne muka ole enää käytössä? Jos ei niin aika hiljattain on täytynyt muuttua.

Itse pääsin yläasteelta 2006 keväällä, ja kyllä minun aikana jälki-istuntoja oli. Niitä sai mm. aina 6:esta myöhästymisestä 1 tunti. Ja sai niitä muutenkin jos häiriköi.

Ala-asteella oli laiskanläksyjä . . .

jÄLKI -ISTUNTOIHIN VAAN OMAT PENSKOJEN VANHEMMAT VALVOMAAN,EIKÖHÄN KOTONA OSATA KASVATTAA SITÄ JÄLKIKSAVUA SITTEN PAREMMIN.

Nykyinen kasvatustieteellinen koulutus antaa kyllä muitakin toimivia malleja kuin behaviorismiin perustuvan rangaistus-pakkio keinon. Kasvatuskeskustelu on yksi esimerkki. Myös koulun hyvät käytänteet, ennaltaehkäisy pitää olla kunnossa. Lähtökohtaisesti oppilaan tulee etukäteen tietää mitä häneltä vaaditaan käytöksen suhteen. Opettajan tulee aloittaa tunti kertomalla rauhallisesti, mitä häneltä edellytetään ja mihin pyritään. Opettajalta vaaditaan hyviä ryhmänhallintataitoja, joita hän on oppinut omassa opettajakoulutuksessaan ja täydennyskoulutuksessa. On todella ikävää, jos lyhytaikaiseksi sijaiseksi otetaan ihmisiä, joilla ei ole tätä koulutusta. Ei hyvä opettaminen ole sitä, että jaetaan jälki-istuntoja, niihin joudutaan vain ääriimmäisen harvoin. Nykyisen näkemyksen mukaan muilla keinoin saadaan parempia tuloksia.

Kurinpito- ongelmiin auttaa jos opettajalla on auktoriteettia ja kaiken maailman pillipiipareilla sitä harvoin on. Joku väsynyt piipittäjä korkkareissa ei ole uskottava opettaja.

Ulos koko koulusta häirikkö sen häiriköinnistä riipuen määräajaksi olisi kaikkein paras keino. Häirikön vanhemmat määrättäisiin sinne jälki- istuntoon oppimaan lastensa kasvatusta niin ettei yhteiskunnalle sysätä sitä häirikkökakaraa pilaamaan normaalien opiskelijoiden elämää. Kyllähän siellä näkisi vaikka minkälaista vanhempaa useimmiten 5- vuotiaan tasolla olevaa eikä olisi yhtään yllätys heidän jälkikasvunsa käytöshäiriöt.

Toinen ongelma on nuorten uusavuttomuus niin että kaikille vahinko tai ei vahinko raskaana oleville naisille pitäisi olla pakollinen talouskoulu missä mentäisiin läpi, ehkäisy asioita vauvanhoidosta ruuanlaittoon tarvittavia taitoja taulouden hoitoa raha- asioita myöten kun vanhemmilta näitä taitoja ei välttämättä enään opi niin kuin isältä pojalle menneinä vuosikymmeninä. Pojille pakollinen myös ja opetettaisiin ehkäisyn käyttöä ja mitä maksaa vahinkoraskaudet jos ehkäisy on jätetty käyttämättä eikä aio ottaa vastuuta mahdollisista jälkeläisistään. Mitä se maksaa yhteiskunnalle jos ei ota mitään vastuuta mistään suojaamattomista maimisistaan. Tätä ei nykyään enään kai monissakaan kodeissa opeteta niin ettei se kuulu vanhempien tehtäviksi. Lapset ja niiden kasvatus on ulkoistettu niin että itse nostetaan ne tuet vaan muttei mitään muuta tehdä. Mitä kuuluu vanhempien tehtäviin ja mitä päiväkotin ja koulujen sillä se on hämärtynyt niin ettei kohta vanhempien tarvitse tehdä mitään kunhan vain housunsa alas laskee, nai ja kakaran pullauttaa pihalle niin alkaa se yhteiskunnan tehtävä ja yhteiskunnan elättäminen. Kyllähän me kasvatuksen saaneet ja kurissa eläneet nähdään kahdenkymmen vuoden päästä taas entistäkin järkyttävämpi nuoriso jossa opettajilla on oltava jo turvamiehet, seuraavaksi päiväkodeissa. Jos nyt ei löydy mitään keinoja pysäyttää tätä kehitystä niin kusessa ollaan.

Onneksi on elänyt jo puolet elämästä niin ettei enään ihan pahinta tuskin tulee näkemään. Auktoriteettia olevia ihmisiä on mutta mutta eivät he opiskele niin ettei ammattitaidon puuttuessa pääse alalle. Ns. kiltit ihmiset opiskelevat ja tietoa riittää mutta auktoriteetteina heidän taitonsa ovat surkeimmasta päästä. Vasta aikuinen kokenut ihminen pystyy ottamaan nuoren tunteenpurkaukset ihan vaan sellaisenaan niin ettei ota sitä itseensä. 5- vuotiaan tasolla olevalta aikuiselta tulee samanlaisia tunteenpurkauksia kuin nuorelta eikä yhtään kykene hillitsemään itseään ja laskemaan sataan. Toisen ihmisen asemaan asettuminen tuottaa suurinta vaikeutta kun on vaan se ITSE ja MINÄ ITSE.

Todellakin sais tulla jälki-istunnot takas ja enemmän muutenkin kuria sinne kouluihin ja koteihin!!!!!

mutta näille pienille kullannupuillehan voi tulla henkisiä traumoja jos heitä rangaistaan niinkin rajusti kuin jälki-istunnolla tai "kake":lla. hui... iik.... kamalaa..

Esimerkit opettavat paremmin kuin rangaistukset.Opettajatkin voisi olla jälki-istunnossa.Varsinkin juomiseen taipuvaiset ja sellaiset jotka ottavat vastaan nestemäisiä prosentteja sisältäviä virvokkeita oppilaan vanhemmilta.Ja ykkösinä sellaiset jotka ovat oksennelleet yhdessäkin juhlassa prosenttivirvokkeiden varjolla.Hekinhän voisivat kertoa kolttosensa jne.Mielestäni sellainen ihminen on jäävi rankaisemaan.Otetaan esim kuka tahansa paranoidinen ihminen joka on ihmisten kanssa tekemisissä ja käyttää vielä valtaansa jo juopuneena henkilöä väkevämpää.Tälläiset henkilöt mielestäni eivät osaa edes hävetä.

opet täällä, kun noin pitkä kirjoituksia ja vieläpä äidinkielen opet, no näin tarkkisuniversityn käyneenä, ja ei jäänyt kesken-678luokat välistä kutein joillain- niin

käyttäytymis kurssi niin kuin meillä olí , joka vikko kahdest 15 min, tiukkaa asiaa,


ylä asteella sitä ei ollut,

Hulttioita niistä lapsista tulee jos kuritta kasvaa ! Nyt on jo nähtävissä mitä siitä seurauksena on .Ei tavii kun lukee päivän sanomalehden ,tai netin uutisia niin jo selviää missä mennään. On pahoinpitelyjä ,murhia ja vaikka mitä mihin olisi voinut koulumaailmassa vaikuttaa mutta nyt se on jo myöhäistä monen kohdalla . Monta lasta on menetetty yhteiskunnan ulkopuolelle vankilaan ja hoitolaitoksiin . Monen kohdalla olisi vielä mahdollisuuksia kun nyt heti tehtäisiin suunnan muutos . Vieläkö pitää menettää yksi sukupolvi enennkuin jotain aletaan tehdä.

Koulussa pitää olla vaksi, vanha sm tason nyrkkeilijä jolla on vankilatatuointeja ja lasisilmä eikä hampaita. Mieluiten vankilassa istunutkin ja vähintään epäilty taposta, sellaisella on auktoriteettia vaikkei mitään tekisikään.

Se häiriköinti johtuu ihan siitä opettajan tai avustajan kunnioituksen puutteesta. Minä itse olin aikoinani pienin häiriön aihettaja, mutta aiheutin silti lintsailemalla ja puhumalla muiden kanssa kesken tunnin. Kerronko miksi opettajia ei kunnioiteta? Se johtuu siitä, että opettaja VAATII kunnioitusta oppilailta, mutta ei lainkaan kunnioita oppilaita. Miten voi kunnioittaa toista jos ei opettajakaan kunnioita oppilaita? Samoin oppilaat kunnioittaa paljon enemmän semmoista rentoa opettajaa, kuin jolla on aina nuttura tiukalla. Tässä esimerkkejä:

Ala-asteelta:

Luokanvalvoja (miesopettaja): rento mukava, kuunteli oppilaita, yritti estää kiusaamista kaikin keinoin. Oppilaiden kesken pidetty henkilö ja tunneilta ei kukaan lintsannut.

Englanninkielenopettaja (nainen): Tiukkapipo, epäili aina että oppilas oli väärentänyt vanhempien käsialan kokeeseen, tukisti oppilaita kuulusteluissa niin, että hyvä kun ei hiukset irronneet ja jos joku luokan oppilas oli hitaampi oppimaan niin haukkui tätä. Moni lintsasi tunneilta tai meni aina takariviin, ettei opettaja vain puhu heille.


Yläaste:

Historianopettaja (miesopettaja): Kerran viikossa katsottiin jokin historiaa käsittelevä elokuva, demonstroi mm. Suomen vanhaa junaliikennettä sähköjunaradalla, kun tuli historiankirjoissa kohta missä oli puhe kaksintaisteluista opettajalla oli 2 paukkupyssyä mukana. Hän poimi joukosta oppilaan ja näytti esimerkkiä miten kaksintaistelu tapahtui. Samoin hänellä oli kaksi metallista miekkaa joiden terät suojattu ja kaksintaisteli niillä oppilaiden kanssa. Sitten jos hän huomasi, että oppilaat eivät jostain syystä jaksaneet vaikka keskittyä esim. pitkän koeviikon takia niin heitti vitsiä ja teki kaikenlaista hauskoja temppuja. Kaikki rakastivat tätä opettajaa. (opettaa vieläkin kuulemma kyseisessä koulussa)

Äidinkielenopettaja (nainen): Hirveä pilkunviilaaja ja runohullu. Lähes aina läksynä piti keksiä oma runo ja jos et mitään keksinyt niin koko luokka sai hirveän huutosaarnan. Kovin moni ei halunnut mennä sen tunneille paitsi tytöt. (Sai potkut parinvuoden päästä)


Ammattiopisto:

Matikanopettaja (miesopettaja): Jos oppilaat eivät jaksaneet keskittyä tunnilla niin näytti noin 5min ajan hauskoja kuvia tai videoita luokalle mikä auttoi jaksamaan sitten paremmin keskittyä tunneilla. Kaikki tykkäsivät.

Ruotsinopettaja (naisopettaja): Piti luokalle huutosaarnan jos joku myöhästyi minuutinkaan, piikitti itseään luokan edessä (diabetes vissiin), lähti joskus kesken tunnin syömään, jos lausuit yhdenkään sanan väärin ruotsia niin nimitteli sinut idiootiksi jne. EI KUKAAN pitänyt tästä opettajasta.

Tästä varmaan tuli nyt joillekkin tunne, että vain naisopettajat ovat ärsyttäviä, mutta oli niitä mukavia naisopettajiakin mm. Yläasteen maantiedon ja biologian opettaja. Ne oli mielenkiintoisia tunteja. Otin vain esimerkkiin mukaan nyt ne parhaat ja pahimmat.

ee oo

Mitä helv? Eikö nykyajan kakaroille ole enää jälki-istuntoja? Koska tälläinen käytäntö on tullut?
Voi elämien karut käpyset. Haisee siltä että joku kukkahattutäti on todennut että keskustelemalla lapsen kanssa ne ongelmat ratkotaan.
Miten lapsi oppii että kättä ei laiteta kuumalle liedelle? No laittamalla käden kuumalle liedelle, sattuu, pipi, aijai, itku. Ei laita toista kertaa.
Jälki-istunnot olisi muutenkin hyvä ajoittaa aina perjantaille jolloin se tuntuu kovemmalta rankaisulta.
Ei pääsekään niin nopeasti Alepan kulmille nauttimaan käppijengin kanssa energiajuomia.

Suurin syy häirikkökäyttäytmymiseen on, että vanhemmat laiminlyövät kasvatusvelvollisuuttaan.

Suosittelisin, että häiriköivä oppilas heitettäisiin arkkuun ja kaivettaisiin maahan tunnin ajaksi. Ehkä sinne voisi hieman happea antaa.

Itse olen samanlaisessa tilanteessa kuin myrsky. Auktoriteetti on joko synnynnäisesti ja kemiat kohtaavat lasten kanssa... tai sitten ei. Ja jos ei niin silloin auktoriteetti rakennetaan. Itselläni ei luontaisesti ole auktoriteettia koska puhun hiljaa ja ystävällisesti, enkä halua tehdä äänestäni kovaa ja vahvaa.... lisäksi hymyilen paljon ja vaikutan empaattiselta. Kun auktoriteettia rakennetaan tarvitaan syy-seuraus suhteet ja siihen pitää olla niin palkintoja kuin myös rangaistuksia. Auktoriteettinen ihminen oppilaiden näkökulmasta tulisi olla luotettava, ohjaava, kuunteleva myös rajat laittava ja palkitseva. Kaiken muun pystyn toteuttamaan työssäni ohjaajana, mutta en tuota rajoja laittavaa. Opettaja määrää usein rajat ja hänellä on valta sanoa mitä kurinpidollisia toimia luokassa käytetään.. onko se jälki-istunto, puhuminen asiasta, jonkin kivan asian pois ottaminen oppilaalta, yksin istuminen jne.

Itselläni ei ole valtaa toteuttaa rangaistuksia siinä määrin minkä koen itselleni ominaiseksi kuten jälki-istunto ja asiasta jutteleminen samalla.. tai asian kieltäminen niin pitkään kunnes se sujuu niin että sen kivan asian saa uudelleen takaisin pikkuhiljaa kunnes luottamus kasvaa. Olen vähän ulkona koska ainoaksi keinoksi jää vain sanoa "ei noin saa tehdä" monella erilaisella mielikuvitusrikkaalla tavalla. Yleensä ensimmäinen asia minkä teen on selkeä käsky kuinka lapsen tulisi toimia, seuraava on kielto, kolmas on kysymys että "Kerrohan mikä on hätänä kun ei onnistu?" ja jos vastaus ei ole mitään järkevää kuten "en halua, ei kiinnosta, painu v*ttuun jne." niin sanon viimeisen eli "jos nyt ei onnistu niin siitä seuraa......., tämä on viimeinen varoitus" Ja jos tuohon ei voi laittaan uhkausta niin mitä sitten?

Joskus lapsella, ja varsinkin erityislapsella voi olla huono päivä ja huono mieli. Jotain voi antaa mennä niin ettei olisi kuullutkaan tai nähnytkään jos se ei ole mitään vakavaa, mutta rajansa kaikella. Joillain lapsilla sellainen käytös ettei millään aikuista uskota johtuu juuri siitä ettei heillä ole ollut tarpeeksi pitkäjänteisesti rajoja tai elämässä kasvatus on jäänyt toissijaiseksi.

Auktoriteetin menettää hyvin helposti jos ei pidä "uhkauksiaan". Olisihan se hienoa jos homma saataisiin toimimaan luokassa vain palkintojen, kehujen ja rakentavan palautteen avulla. Jotkut oppilaat vaan eivät pelkillä palkinnoilla pysy edes luokkahuoneessa. Otetaan vaikka tilanne jossa oppilas joka välitunti jää norkoilemaan käytävälle sisälle ja siellä potkii ovia ja seiniä. Hän ei tottele käskyä vaikka se sanotaan moneen kertaan että ulos pitäisi mennä. Mikä palkinto voi sen lapsen auttaa menemään ulos? Tällainen on vaikeaa keksiä hyvin luovasti ja nopeasti tilanteessa jossa lapsi häiriköi muiden tuntia luokassa. Sitä helposti sanoo lopulta varoituksien jälkeen sen "rangaistuksen". Rangaistushan ei sitten poissulje sitä että oppilasta kiitetään seuraavan kerran siitä kun hän hyvin osaa ulos mennä ja siellä olla. Oppilaille voi antaa myös haasteita seuraaville välitunneille ja jos hän siitä suoriutuu mukava palkinto on tiedossa.

Minä ainakin tarvitsen kaikkia noita keinoja ohjaajan työssäni, mutta toteuttaminen on vaikeaa koska en ole opettaja. Minulle jää vain omat sanani, hiljainen ääneni ja ilmeet ilmaisemaan tuntemuksiani, jotka ei riitä auktoriteettiin erityisoppilaiden silmissä. Ehkä joku muu siis on parempi. Se jolta löytyy se auktoriteetti syntyjään eikä sitä tarvitse rakentaa, koska koulumaailma ei sitä tue.

Älkää ihmiset valittako, tätä te olette halunneet. Antakaa nyt niiden kakaroiden riehua ja mellestää!

Riehuvat nulikat on saatava kuriin. Minä todellakin hyväksyn myös ruumiillisen kurituksen. Käytännössä ihminen oppii vain kantapään kautta.

Jos "pentu" riehuu eikä millään meinaa uskoa niin ei muuta kuin lyö vaikkapa karttakepillä kivuliaasti sormille niin viimeistään muutaman kerran jälkeen sekin nulikka oppii olemaan kunnolla.

mielestäni asia on näin että opettaja saisi antaa selkään oppilaille ku oli kouussa niin tapahtui harva se päivä . nykyajan nuoret eivät tee enään muuta kuin pelaavat sitä pleikkarilla batmaniä

mielestäni kouluissa pitäisi olla fyysinen kuritus yksi mahdollisuus kun minä olin nuori(synt.1956) ja asuin silloin virossa niin silloin vielä minuakin hakattiin kepillä niin että oli viikkoja samat arvet selässä. enkä nyt huijaa yhtään.

Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa.Ei korppi korpin silmää noki!!!

lypsin myös meidän mansikkia oli silloin joku 9 vuotias läikytin maitoa maahan äiti otti minua kädestä ja antoi koivunniemenherraa ja laittoi minut kellariin päiväksi

viitsikö iskän ja äiskän kultamussukkaa pelotella rangaistuksilla.
Heillehän voi tulla estoja...... (ei jumalauta!!!)

mutta ompa hyvä että maailmassa on vielä kohteliaita ihmisiä tänään kun menin bussiin nii koululaiset päästivät minut ensiksi annoin heille viisi senttisiä palkaksi kovasti tuntuivat ilahtuvan

Todella hyvä kommentti :))

mikä thomsku tämä on ennen kuulumatonta!!!

mitä tarkoittaa se tumputtaa?

Jälki-istunnot ovat aika turhia rangaistuksia, 99% niistä, jotka niitä saavat, eivät ota niistä opikseen. Nykyinen malli, jossa istuntojen sijasta määrätään kasvatuskeskusteluja on vielä naurettavampi. Tiedän useita hieman toisella kymmenellä olevia poikia, jotka naureskelevat suunnitelleessaan kolttosia koulussa, ja sanovat niistä tulevan vain kakea.

Ainoa oikea tapa lisätä turvallisuutta ja viihtyvyyttä koulussa on palata vanhaan tarkkailuluokkajärjestelmään ja sen lisäksi antaa mahdollisuus huomattavasti pitempiaikaiseen määräaikaiseen erottamiseen koulusta, ja muutenkin tehdä oppilaan poistaminen tunneilta ja määräaikainen erottaminen helpommaksi.

Hyvä alku olisi lopettaa injektointi epäonnistuneena kokeiluna ja palauttaa apu- ja tarkkailuluokat. Turha normaaleja lapsia ja opettajia on rangaista erityistapauksilla.

Tosi hienoltahan se kuulostaa että saa käydä koulua samalla luokalla, mutta tosiasiassa se koulutie päättyy viimeistään yläasteen jälkeen.

Tähän on tultu kun pentuja ei kasvateta kotona ollenkaan,kaikki sysätään yhteiskunnan huoleksi,ei edes käytöstapoja jakseta kotona opettaa..
Ei taida tulevaisuudessa olla paljon halukkaita opetus alalle,kun häiriköt vaan lisääntyy.
Noista saa koko luokka kärsiä kun opettajan aika menee häiriköijän rauhoittamiseen. Tuollaiset pitää saada pois luokasta,jotka terrorisoi muidenkin opiskelua.

Tuska ja kipu on niitä asioita joita ihminen tottelee!
Näitä asioita kunnioittamat olisi riisuttava alasti ja vedettävä lipputankoon.

Peili on hieno keksintö!Ja peilin paikkaa voi vaihdella kukin kaikenlaisten tarpeidensa mukaan.Esim vessassa voi laittaa peilin lattialle.

Koulu heijastaa nyky-yhteiskunnan tilaa. Hallitus koostuu riitelevistä ämmistä (osalla on jopa munat) joka ei saa mitään päätettyä, ainaista kälätystä vain. Lapsia kasvattavat lapset (60-70 luvun vapaan kasvatuksen hedelmät). Kurinpito on kauhistus niille sukupolville. Sen huomaa että julkiset paikat kuten kirjastot, ostarit, kaupat on nykyään näitten herranterttujen riehumispaikkoja, mummot kävelee peloissa seinänviertä pitkin.
Jos näille sanoo että olkaa ihmisiksi, heti heilahtaa keskari ja pahimmat alkaa uhkailemaan, jopa aivan pennut.
Ei voi sanoa kuin sanoa että sitä saa mitä pyytää eli itsepähän olette kasvattaneet. Jos luulette että ne pitää teistä huolta vanhempana turha luulo. Kysyvät korkeintaan; paljon maksat.

Kyllä me ainakin saadaan jäki-istuntoja. Viime perjantainakin mulla oli 2h jälkkää.

Että onko kuri vähentynyt liikaa? Ka, suattaapi tuo olla vähentyny ja suattaapi olla ettei olekaan vähentynnä, mäne ja tiijä.

jos joku pärjää nykyään lempeydellä.En usko aloittaessa työelämän 60-luvulla ja lopetin 2013.Ero on huima erityis lapset tarvitsee avustajan avustajan ei aina tarvitse olla koulutettu,hyvin perehdytetty pärjää hyvin se koulutus ei takaa aina osaamista.Ehkä olisi koulumaksut paikallaan tai jos lapsi tai nuori on uhkaava vanhemmat puhutteluun jos eivät tuu sakot ja nuori kuri luokkaan.Kuriluokka ei tarkoita hakkaamista vaan selkeää käytös opetusta.Sipulipääksi ne minua kutsui.OTIN ISON PUSSIN SIPULEITA PIDIN OPPITUNNIN SIPULIN HYÖDYISTÄ.Avustajat on todellisia helmiä,miten avustaa kun ei voi olla jämäkkä.

hei
on se järkevin ratkaisu, jälkkärit takas ja sassiin ! Tai sitten ns. pakkotyötä, esim.
siivoamista, auttavat siivoojia siivoamisessa.....tai puhdistavat tietyn ajan pojat poikien ja tytöt tyttöjen vessat....ja kunnolla, on vahti aina vahtimassa......itse sain vain kerran elämäni aikana jälkkäriä, enkä edelleenkään tiedä, miksi ! taisi olla ne pojat asialla, mutta kun kukaan ei tunnustanut asiaa, mikä se sitten liene- ekään silloin ollut, kaikki jäi....olin silloin tokaluokkalainen. Olen nyt 37-v, eli siitä tulee kohta 30-v......mutta se oli silloin 80-luvulla, jolloin ei ollut juurikaan mitään
sääntöjä.....
Menkäämme siis oikein eduskuntaan, ja vaaditaan jälkkärit takas ja ehdottomas -ti KÄYTÖSNUMERO takaisin ! Sehän on se TÄRKEIN NUMERO ! kaikissa suo- men kouluissa, ei vain joissakin.....ja olisi parempi, että joka luokkaan kaikissa suomen kouluissa hankitaan valvontakamerat ja myöskin ulos välitunneilla ja myös käytäville, kaikkialle....edes pieni kokeilu, missä on pahin asia tämä koulu- kiusaaminen yms, että nähdään, onko siitä mitään apua......ja kumpi valehtelee, kiusaaja vai kiusattu......
Joo, ei tollanen nyt missään tapauksessa toimi ! et opettaja neuvoo pysymään kaukana pahimmista häiriköistä....sehän vain pahentaa tilannetta ! Kaikki kiusaa -jat ja häiriköt erityiskouluun, eli VAMMAISTEN sekaan ! tai eri luokkaan, kuin he , ja opettajia pitää olla paljon enemmän, ja vahteja ja kouluavustajia kanssa..... miten niin sijainen....? eikö kouluilla muka ole varaa palkata ei-sijaista, vaan oi- keaa kouluavustajaa ?

Myrsky on nyt lähtenyt tietämättömänä provosointilinjalle. Korjauksia kokeneelta opettajalta:
Koulussa saa antaa jälki-istuntoa edelleen.
Rangaistuksista päättävät opettajat, ei ikinä avustajat. Avustajan tehtävä on raportoida opettajalle sääntörikkomuksesta.
Avustajalta ei ole hyvä idea lähteä kovin autoritaariselle linjalle oppilaiden kanssa. Oppilaat testaavat varmasti.
Auktoriteettia ei anneta, se ansaitaan.
Kurinpito luokassa ei ole avustajan tehtävä. Vastuu on opettajan, eikä sitä voi jakaa.

Hmmm... entisaikaan 90-luvun alussa oli ainakin tarkkailuluokka ja sitten sellainen jäähdytysluokka, minne opettaja lähetti ne levottomimmat tapaukset tunniksi, pariksi. Opettajana toimi noissa yksiköissä sellainen jämerä miesope, jolla oli sekä erityisopettajan opintoja takanaan että ihan sitä pelkkää habaa, eli auktoriteettia riitti senkin edestä.

Ikävää tuossa nykymenossa on se, että muiden oppilaiden opetus kärsii yhden känkkäränkän vuoksi. Vaikuttaa siltä, että joku jossain ylempänä opetushallinnossa olettaisi, että "yhteisö kasvattaa" tjsp. Kasvatusvastuuta jaetaan kouluorganisaatiolta opettajalle, muille oppilaille ja jopa oppilaiden perheille. Kyllähän ne normaalit oppilaat alkavat jossain vaiheessa itsekin oireilla, eli vanhemmat pääsevät hekin nauttimaan tuosta menosta ennenpitkää, kun taasen koulu pesee kätensä kaikesta vastuusta.

Sitten on tietysti tämä idea siitä, että kaikki ovat uhreja, edes se levoton ja jopa väkivaltainen tapaus ei ole syyllinen, vaan hänen elämänsä nyt vain on kurjaa. Pitää siis ymmärtää, ei saa tuomita, eikä varsinkaan eristää. Suomessa onkin tyypillistä, että kiusatut päätyvät psykiatriseen ja vaihtamaan koulua, eivät ne "levottomat tapaukset".

Mun mielestä siinä on jotain erikoista, että koulussa saa nimitellä, huoritella, homotella, käydä päälle, mukiloida, varastaa tavaroita ja jakaa karatepotkuja, eikä siitä seuraa oikeastaan mitään. Kuvitelkaapa, mitä tapahtuisi normaalilla työpaikalla? Ensin tulisi poliisi, sitten ay-liike penäisi työnantajan vastuuta työpaikan järjestyksestä ja työntekijöiden hyvinvoinnista, sitten mentäisiin rosikseen, sitten tulisivat korvaukset... Oppilaathan ovat täysin oikeudettomassa asemassa?!? Miten tuo on mahdollista maassa, joka mukamas väittää vaalivansa lasten oikeuksia?!?

Ilmeisesti tämän maan opetus- ja oikeuslaitoksessa pitäisi muuttua paljon ennen kuin muutos näkyisi koulujen arjessa. Jos mennään vielä edemmäs, muutos pitäisi tapahtua yliopistoissa, joista opettajat, hallintovirkamiehet ja sun muut tulevat ja täyttävät pienet päänsä noilla epämääräisillä ideoilla. Sieltä tuo lällynlällynlää-yltiöliberaali päänsilitys on lähtöisin. Pitäisi saada "uudet tuulet" puhaltamaan kasvatustieteen laitoksille ja uusi koulukunta ruoriin. Eivät ne kaikki maailman koulut näin "vallattomia" ole, eli ylin opetus on jonkin toisen koulukunnan halussa.

Jospa syynä on se, että tytöillä olisi aikaa lesbosuhteisiin.

Ilta-Sanomat 14.4.2009 Tyttöjä painostettu lesbosuteisiin koulussa.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288337263570.html
-------

Jos sijaisena kerta olet, niin häiriköt vain ulos luokasta. Sitten ilmoitat tästä varsinaiselle opettajalle, joka puolestaan voi käsitellä asian mieleisellään keinolla. Vahinko kiertämään ;)

90-luvun puolenvälin tietämillä ollessani aikuislukiossa minulla oli kerran mahdollisuus päästä seuraamaan englanninkielen opetusta päivälukion puolella. Opettajana toimi naispuolinen n. 60 v., joka antoi aivan asiallista opetusta. Vakavana ongelmana vain totesin, että luokan perällä oli 3:n "jehun"pulinakerho, johon opettaja ei millään tavalla puuttunut. Jotenkin surullista niitä kohtaan ketkä olisivat halunneet keskittyä opetukseen.
Minun aikana 60-luvulla tuollaisesta käytöksestä olisi välittömästi lentänyt luokasta ulos tai sitten nurkkaan häpeämään, viime tingassa karttakepillä sormille. Vaikea arvata olisiko opetuksessa/kasvatuksessa jotain tapahtunut ihan oikeasti ja mihin suuntaan ?

Olen itse yläasteella ja kyllä meillä on jälki-istuntoa joka kuukausi säännöllisesti ja ala-asteella oli kans tosin vähän lyhyempiä jälki-istunto aikoja kuin ylä-asteella, eli kyläl niitä jälki-istuntoja viel nykypäivänäkin on ainaki siellä missä mä asun.

Mitä,eikö kouluisssa anneta enään käytösnumeroakaan? Saa käyttäytyä kuin siat vatukossa.Jo on aikoihin eletty!