Lahti on jo nyt Päijät-Hämeen työssäkäyntikeskus, jossa mytös erittäin monet heinolalaiset käyvät työssä, kun Heinolassa ei ole työtä tarjolla.
Lahden kaupunki tiedotti kuntien yhdistämisestä 08.08.2013 ja tiukasta aikataulusta.
"Lahden kaupunkiseudun kuntien yhdistymisselvityksellä on tiukka aikataulu
Iitin, Kärkölän ja Nastolan kunnanvaltuustot ja Lahden kaupunginvaltuusto esittivät kesäkuussa valtiovarainministeriölle kuntajakoselvityksen käynnistämistä alueella ja selvittäjän nimeämistä tehtävään.
Lahden Sibeliustalossa järjestetyssä neuvottelu- ja keskustelutilaisuudessa kunnanhallitusten ja kaupunginhallituksen lisäksi mukana olivat valtiosihteeri Sari Raassina ja ylijohtaja Päivi Laajala valtiovarainministeriöstä. Neuvottelussa kiirehdittiin selvityksen käynnistämistä. Valtiovarainministeriö pyytää ensi vaiheessa esityksen tehneiltä kunnilta ja muilta perustelluksi harkitsemiltaan kunnilta lausuntoa selvitykseen osallistumisesta ja ministeriön ehdottamasta selvittäjästä. Neuvottelussa toivottiin, että ministeriö toimisi ripeästi ja lausuntokerros saataisiin toteutetuksi syyskuun loppuun mennessä, mielellään jo aiemminkin. Lausuntokierroksen jälkeen ministeriö tekee päätöksen selvityksen käynnistämisestä, selvitysalueesta ja selvittäjästä. Neuvottelussa todettiin, että voimassaolevan kuntarakennelain kriteerit edellyttänevät Hollolan mukanaoloa selvityksessä. Muulta osin neuvottelussa pidettiin toivottavana suhteellisen suppeaa selvitysaluetta.
Yhdistymisselvityksessä etsitään nykyistä elinvoimaisempaa ja paremmin alueen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaavaa kuntarakennetta. Selvityksen pohjalta tehtävät ratkaisut perustuvat kuntarakennelain mukaisesti kuntien omiin päätöksiin. Kunnat ottavat virallisesti kantaa mahdollisiin yhdistymisesityksiin selvityksen valmistuttua. Selvityksessä tarkastellaan laajasti palveluiden järjestämistä ja paikallisdemokratian toteuttamista selvitysalueella. Monilta osin, mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa tarkastelu välttämättä ulottuu selvitysaluetta laajemmalle alueelle. Selvitystyön yhteydessä käsitellään myös valtion mahdollisuuksia tukea kuntarakennemuutoksia.
Kunnanhallitusten tapaamisessa nousi mahdollisena selvittäjänä esille Kärkölän kunnanjohtaja Seppo Huldén. Kuntien ja valtiovarainministeriön kesken jatketaan kuitenkin vielä keskustelua myös mahdollisista muista, käytännössä alueen ulkopuolisista selvittäjistä."
Toisin sanoen
Päijät-Hämeen työssäkäyntikeskusta ja kuntaliitosta suunnittelevat siis
Iitin, Kärkölän, Nastolan kunnanvaltuustot ja Lahden kaupunginvaltuusto.
Hallitus päätti, että kuntia tullaan pakkoliittämään ja että etelä-Suomen kaupungeista muodostetaan metropoli-alue. Pohditaanko Heinolassa sitä, miten käy Päijät-Hämeen kuntien, jotka eivät yhdisty LAHDEN TYÖSSÄKÄYNTIKESKUKSEEN?
Tai miten Heinolassa lähidemokratiaa ja kunnanosademokratiaa kehitetään jos Heinola Lahteen liitetään?
Kun siis Iitti, Kärkölä, Nastoa ja Lahti liitetään yhteiseksi työssäkäyntikeskukseksi, joka järjestää yritystoimintaa, sote-palveluja sekä hallinnoivat uutta kuntayhtymää, miten käy kriisikunta Heinolan, jossa työttömyysaste on 16 % ja velkaa on otettu
3 100 euroa/asukas eikä lakisääteisiä peruspaveluja pystytä hoitamaan?
Heinolassa on kaupungin talous, työllisyys, lakisääteiset peruspalvelut, investoinnit, hankkeet ym niin huonosti hoidetut, että Lahteen liittyminen on parasta kehitystä Heinolassa.
Lahden kaupunki tiedotti kuntien yhdistämisestä 08.08.2013 ja tiukasta aikataulusta.
"Lahden kaupunkiseudun kuntien yhdistymisselvityksellä on tiukka aikataulu
Iitin, Kärkölän ja Nastolan kunnanvaltuustot ja Lahden kaupunginvaltuusto esittivät kesäkuussa valtiovarainministeriölle kuntajakoselvityksen käynnistämistä alueella ja selvittäjän nimeämistä tehtävään.
Lahden Sibeliustalossa järjestetyssä neuvottelu- ja keskustelutilaisuudessa kunnanhallitusten ja kaupunginhallituksen lisäksi mukana olivat valtiosihteeri Sari Raassina ja ylijohtaja Päivi Laajala valtiovarainministeriöstä. Neuvottelussa kiirehdittiin selvityksen käynnistämistä. Valtiovarainministeriö pyytää ensi vaiheessa esityksen tehneiltä kunnilta ja muilta perustelluksi harkitsemiltaan kunnilta lausuntoa selvitykseen osallistumisesta ja ministeriön ehdottamasta selvittäjästä. Neuvottelussa toivottiin, että ministeriö toimisi ripeästi ja lausuntokerros saataisiin toteutetuksi syyskuun loppuun mennessä, mielellään jo aiemminkin. Lausuntokierroksen jälkeen ministeriö tekee päätöksen selvityksen käynnistämisestä, selvitysalueesta ja selvittäjästä. Neuvottelussa todettiin, että voimassaolevan kuntarakennelain kriteerit edellyttänevät Hollolan mukanaoloa selvityksessä. Muulta osin neuvottelussa pidettiin toivottavana suhteellisen suppeaa selvitysaluetta.
Yhdistymisselvityksessä etsitään nykyistä elinvoimaisempaa ja paremmin alueen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaavaa kuntarakennetta. Selvityksen pohjalta tehtävät ratkaisut perustuvat kuntarakennelain mukaisesti kuntien omiin päätöksiin. Kunnat ottavat virallisesti kantaa mahdollisiin yhdistymisesityksiin selvityksen valmistuttua. Selvityksessä tarkastellaan laajasti palveluiden järjestämistä ja paikallisdemokratian toteuttamista selvitysalueella. Monilta osin, mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa tarkastelu välttämättä ulottuu selvitysaluetta laajemmalle alueelle. Selvitystyön yhteydessä käsitellään myös valtion mahdollisuuksia tukea kuntarakennemuutoksia.
Kunnanhallitusten tapaamisessa nousi mahdollisena selvittäjänä esille Kärkölän kunnanjohtaja Seppo Huldén. Kuntien ja valtiovarainministeriön kesken jatketaan kuitenkin vielä keskustelua myös mahdollisista muista, käytännössä alueen ulkopuolisista selvittäjistä."
Toisin sanoen
Päijät-Hämeen työssäkäyntikeskusta ja kuntaliitosta suunnittelevat siis
Iitin, Kärkölän, Nastolan kunnanvaltuustot ja Lahden kaupunginvaltuusto.
Hallitus päätti, että kuntia tullaan pakkoliittämään ja että etelä-Suomen kaupungeista muodostetaan metropoli-alue. Pohditaanko Heinolassa sitä, miten käy Päijät-Hämeen kuntien, jotka eivät yhdisty LAHDEN TYÖSSÄKÄYNTIKESKUKSEEN?
Tai miten Heinolassa lähidemokratiaa ja kunnanosademokratiaa kehitetään jos Heinola Lahteen liitetään?
Kun siis Iitti, Kärkölä, Nastoa ja Lahti liitetään yhteiseksi työssäkäyntikeskukseksi, joka järjestää yritystoimintaa, sote-palveluja sekä hallinnoivat uutta kuntayhtymää, miten käy kriisikunta Heinolan, jossa työttömyysaste on 16 % ja velkaa on otettu
3 100 euroa/asukas eikä lakisääteisiä peruspaveluja pystytä hoitamaan?
Heinolassa on kaupungin talous, työllisyys, lakisääteiset peruspalvelut, investoinnit, hankkeet ym niin huonosti hoidetut, että Lahteen liittyminen on parasta kehitystä Heinolassa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oikea ratkaisu
Hei, maanantaina 2.9. yritetään tehdä Heinolasta "työssäkäyntikeskusta".
Ideariihtä pukkaa valtuustotalolla kahvitarjoilun kera. Heinolalaisilta kysytään, miten lisätä Heinolan asukaslukua. No perustetaan työryhmä, ai mutta sehän on jo perustettu. No perustetaan "työssäkäyntikeskus", jota johtaa Saija Jäppinen kuten johtaa Heinolan info-toimistoa, kulttuuritointa, pian lintutarhaa ja ennen kaikkea KESÄTEATTERIA. Sitä Suomen suurinta ja suosituinta. Jäppinen mainostaa Heinolaa matkamessuilla ynnä muualla, ehkäpä Lontoossakin, jos uusi kaupunginjohtaja suo. Niin mikä ettei myös mainostaisi Heinolan perustettavaa "työssäkäyntikeskusta" siinä sivussa. Työssäkäyntikeskuksia kun ei tulla liittämään työssäkäyntikeskuksiin kuten esimerkiksi Lahteen.
Vieläkö lisää ideoita, tässähän näitä jo olikin, niin heinolalaisia, niitä perinteisiä.
Viidesosa Heinolan työllisistä käy Lahdessa töissä. Neljä viidesosaa työskentelee siis Heinolassa tai muualla kuin Lahdessa, käytännössä melkein kaikki heistä Heinolassa. Runsaat 600 lahtelaista käy myös töissä Heinolassa. Työssäkäyntikeskus (heh!) ja työssäkäyntialue ovat keinotekoisia käsitteitä, jotka eivät kuvaa oikein työssäkäynnin yhä erittäin paikallista luonnetta. Se, että hallitus voi ratsastaa sillä vuodesta toiseen johtuu keskiverron suomalaisen välinpitämättömyydestä ja tietämättömyydestä.
Taas on Seppä poikineen ja Viktooooria Suuri vauhdissaan. Lahden työttömyysprosentti Päivät-Hämeen korkein eli 17 %. Lahdessa työttömiä kaksi kertaa enemmän kuin muissa Päijät-Hämeen kunnissa ja kaupungeissa yhteensä.
Heinolan työpaikkaomavaraisuus on lähes 100. Hollolassa noin 60 %.
Heinolan talous kunnossa. Kunhan saataisin kaikenkarvaiset valittajat muuttamaan sinne suloiseen Lahden kaupunkiin. Auf Wiedersehen Seppä ja Viktooria Suuri.
Kuulepas Sidorovin poika. Käyköön kuka tahansa missä tahansa töissä, mutta Heinolan työttömyysprosentti on liian korkea eikä valoa ole näkyvissä tunnelin päässä. Eivätkä mitkään luvut todista, että Heinolan kaupungin talous on kunnossa.
Höpö höpö, Sidorov
Hämeen Ely-keskuksen mukaan Heinolan työttömyys on nopeimmin kasvanut.
http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/290465/HAM+-+Ty%C3%B6tt%C3%B6m%C3%A4t+ty%C3%B6nhakijat+ja+ty%C3%B6paikat+hein%C3%A4kuu/9bfe1ec8-f11d-4543-9d47-9ea155a2f5b6
Vuosikeskiarvo 2013 (vajaa)
- Asikkala 9,5 (8,5)
- Hollola 9,1 (8)
- Hämeenkoski 8,3 (8,2)
- Kärkölä 9,9 (8,6)
- Lahti 15,9 (14,1)
- Nastola 11,4 (10,4)
- Orimattila 11,1 (10,4)
- Padasjoki 10,3 (8,9)
- Lahden seutu 13,6 (12,1)
- Hartola 11,2 (10,4)
- HEINOLA 14,8 (13,1)
- Sysmä 10 (9,8)
- HEINOLAN SEUTU 13,7 (12,3)
(suluissa vuosikeskiarvio 2012)
Työllisyysaste on 18-64 -vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä. Työllisyysaste on noussut Päijät-Hämeen kunnissa viime vuonna Heinolaa lukuunottamatta.
Heinolan työttömyyden rakenne näkyy Tilastokeskuksen tilastosta vuodelta 2012
(keskimäärin)
Heinola
- työvoima 9008
- työttömien osuus työvoimasta 13,1 % (noussut jo noin 15 % vuodesta 2012)
- työttömiä yhteensä 1182 (nykyään 1357)
- työttömiä nuoria 113
- pitkäaikaistyöttömiä 298
Heinola on suurtyöttömyyden kunta toisin kuin esim Hollola.
Hollola
- työvoima 10547
- työttömien osuus työvoimasta 8,0 %
- työttömiä yhteensä 844
- työttömiä nuoria 78
- pitkäaikaistyöttömiä 219
Lahden luvut eivät ole vertailukelpoisia pienen Heinolan lukuihin, kun
Lahden työvoima on lähes 50 000 eli yli kaksi kertaa enemmän kuin Heinolan koko väestö
Lahti
- työvoima 48 903
- työttömien osuus työvoimasta 14,1
- työttömiä yhteensä 6891
- työttömiä nuoria 951
- pitkäaikaistyöttömiä 1970
Heinolasta Lahteen on siirtynyt sote-palveluja, verovirasto ja koko siirtyy lisää palveluja Heinolan väestön vähentyessä ja huoltosuhteen muuttuessa negatiiviseksi.
Huoltosuhde Tilastokeskuksen mukaan
Heinolassa lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohtaan
v 2020 huoltosuhde 85,3
v 2025 huoltosuhde 95,3
v 2030 huoltouhde 103,7 (eli 103,7 työikäistä sataa lasta ja vanhusta vastaavasti)
Kun luemme Tarkatuslautakunnan viime vuoden tarkastukertomusta, huomaamme, että verokertymä on vain noin 10 miljoonaa henkilöstömenoja suurempi. Pelkästään lasten huostaanotot (Suomessa neljänneksi suurimmat Heinolassa) vievät tuosta 10 miljoonasta puolet eli viisi miljoonaa. Joten maksuja korottamalla ja palveluista tinkimällä yritetään sinnitella uutta velkaa ottaen. Tänä vuonna velkaa otetaan 9,2 miljoonaa euroa, josta noin puolet menee vanhan velan maksuun, eli velkaa maksetaan velalla. Energiaharaston verran on jo otettu velkaa, joten jos velka maksettaisiin energiarahasto olisi syöty. Siitä huolimatta Heinolassa on suurtyöttömyys eli velkaraha on käytetty muuhun kuin elinkeinotoiminnan elvyttämiseen ja suurtyöttömyyden poistoon.