Esim.
12 vuotias on lähtenyt omalla pihamopollaan ( ei vakuutusta ) liikenteeseen, ja törmännyt esimerkiksi Harley Davidson moottoripyörään, poika loukkaantuu, moottoripyöräkuski ei, mutta harley on sen verran säpäleinä, että noin 9k arvioidaan korjauksien maksavan, miten noin kohtuuttoman iso summa voidaan lätkäistä 12 vuotiaalle, koska vanhemmat ei ole pakollisia maksamaan yhtään. Voidaanko kyseinen asia sovitella pienemmäksi, jos esim. perheen rahatilanne on huono?
12 vuotias on lähtenyt omalla pihamopollaan ( ei vakuutusta ) liikenteeseen, ja törmännyt esimerkiksi Harley Davidson moottoripyörään, poika loukkaantuu, moottoripyöräkuski ei, mutta harley on sen verran säpäleinä, että noin 9k arvioidaan korjauksien maksavan, miten noin kohtuuttoman iso summa voidaan lätkäistä 12 vuotiaalle, koska vanhemmat ei ole pakollisia maksamaan yhtään. Voidaanko kyseinen asia sovitella pienemmäksi, jos esim. perheen rahatilanne on huono?
Vastaukset 36
Vanhimmat
10 000 euroa ei ole sellainen korvaussumma että sitä alettaisiin mitenkään sovittelemaan. Noita sovitteluja on tehty esim. silloin kun lapset ovat tulitikkuleikkien tuloksena polttaneet 500 000 euron teollisuusrakennuksen.
Kuten sanoit vanhemmat eivät ole korvausvelvollisia ellei heidän katsota laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. Tuossa tapauksessa tietysti voi kysyä miksi vanhemmat ovat hankkineet 12-vuotiaalle "pihamopon" eivätkä ole kunnolla huolehtineet siitä että hän ei pääse sillä ajelemaan yleisille teille.
12-vuotiaan kuitenkin voi jo katsoa ymmärtävän että tuolla mopolla ei saa ajaa muuta kuin omalla pihalla.
Summa jää siis odottamaan (ja kasvamaan korkoa) sitä että 12-vuotias varttuu täysi-ikäiseksi ja menee töihin.
Miksi sitä pitäisi sovitella? Harrikkakuskilla voi olla vielä huonompi rahatilanne.
Miksi perheen rahatilanne pitäisi ottaa huomioon, jos ja kun "vanhemmat ei ole pakollisia maksamaan yhtään".
Alaikäisen aiheuttamissa vahingoissa korvauksen sovittelu/kohtuullistaminen on pääsääntö. Näin siitä säädetään vahingonkorvauslain 2 luvun 2 §:ssä
"Jos vahingon on aiheuttanut kahdeksaatoista vuotta nuorempi, on hän velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi."
Nimenomaan. "vahingon kärsineen varallisuusoloihin".
Juuri tuosta syystä ei 500 000 euron teollisuuslaitoksen polttaineiden lasten tarvitse maksaa 500 000 euroa korvauksia. Se olisi kohtuutonta heidän varallisuusoloihinsa nähden kun vastapuolella on iso yritys jolle 500 000 euroa heidän varallisuusoloihinsa nähden on pieni raha.
Mutta kun vastapuolella on yksityishenkilö, eli harrikkakuski, joka on kärsinyt 10 000 euron vahingon, on vaikea nähdä miksi korvausta soviteltaisiin yhtään mihinkään. No jaa jos harrikkakuski on vaikka Nalle Wahlroos niin sitten ehkä.
***Nimenomaan. "vahingon kärsineen varallisuusoloihin"***
Luehan se pykälä uudelleen. Ja huomaa, että siinä ensinnäkin luovutaan täyden korvauksen periaatteesta ("...velvollinen korvaamaan siitä - siis vahingosta - määrän, joka ... harkitaan kohtuulliseksi." ) Lähtökohtana ei siis ole vahingon koko määrän korvaaminen, vaan "kohtuullisen" määrän korvaaminen. Kohtuullisuusarvionti puolestaan perustuu pykälän mukaan kokonaisharkintaan, jossa huomioon otettavia seikkoja on pykälässä nimenomaisesti lueteltu viisi (ikä, kehitystaso, teon laatu, vahingon auhettajan varallisuusolot sekä vahingon kärsineen varallisuusolot). Harkinta ei missään nimessä perustu vain tuohon yksinomaan mainitsemaasi seikkaan eli osapuolten varallisuusoloihin. Lisäksi on pykälän mukaan vielä otettava huomioon "muut olosuhteet".
Tosiasia on, että alaikäisten ainakin tahattomasti aiheutttamien vahinkojen korvauksia kohtuullistetaan em. pykälän nojalla AINA. Sinähän ei ole edes kysymys samantyyppisestä sovittelusta kuin VaKL 2:1.2 §:n yleisessä sovittelusäännöksessä, jossa tosiaan peruskriteereinä ovat vahingon aiheuttajan ja vahinkoa kärsineen varallisuusolot (tosin erikseen mainitsemattomat muutkin olosuhteet). Kyse on yksinkertaisesti siitä, että alaikäisiä vahingon aiheuttajia kohdellaan tieten tahtoen eri tavalla kuin aikuisia.
Jep mutta vain jos ei ole vakuutusyhtiö mukana.Ne ei anna armoa ollenkaan eli saa maksaa koko summan jos ei muualle niin vakuutusyhtiölle joka maksaa harlikan.
Oikeudessa päätetään näistä vahingonkorvauksista, vakuutusyhtiö ei niistä itse päätä.
Höpöti, höpöti. Vakuuttamattoman ajoneuvon liikennevahingon syyttömälle osapuolelle korvaa Liikennevakuutuskeskus, Trafikförsäkringscentralen. Se käyttää myöhemmin regressioikeutaan, jolloin lasku syylliselle lankeaa sellaisenaan ja kasvaa korkoa.
Koska esimerkkitapauksessa syyllinen on alle 15 vuotias, niin liikennevahinko ei mene oikeuteen. Laskun saanut voi viedä sen oikeuteen Liikennevakuutuskeskusta vastaan siviiliriitana, jolloin oikeudella on sovittelumahdollisuus. Oikeudenkäynnin maksaa silloinkin laskun saanut.
Yleensä nuorena/lapsena hölmöilleet ovat muuttaneet aikuisiksi tultuaan maasta, esim. Australiaan, jolloin välttävät 20 vuotta voimassa olevan ulosoton. Suomessa kun ei ole korkojenkaan takia enää tulevaisuutta.
"Se käyttää myöhemmin regressioikeutaan, jolloin lasku syylliselle lankeaa sellaisenaan ja kasvaa korkoa.
Koska esimerkkitapauksessa syyllinen on alle 15 vuotias, niin liikennevahinko ei mene oikeuteen."
Miksei mene oikeuteen, sillä kysehän on vahingonkorvauksesta jonka perimisestä pitää päättää oikeudessa normaaliin tapaan. On erikoinen ajatus ettei asiaa voi käsitellä oikeudessa, mutta voi kuitenkin suoraan periä ala-ikäisyyden takia.
Periaatteessa riittää että alaikäinen tai hänen edustajansa vain kiistää maksuvelvollisuuden, eli silloin vakuutuskeskuksen on haettava oikeuden päätös vahingonkorvauksesta.
Sen sijaan tietenkin pakollisen liikennevakuutuksen ottamatta jättämisestä sanktiona tulevan korotetun liikennevakuutuksen voi sellaisenaan laittaa perintään.
En näe mitään syytä, miksei tuota soviteltaisi oikeudessa, sillä 12-vuotiaan maksukykyyn nähden 10 tonnia on suuri summa, ja luultavasti oikeudessa korvaussumma saattaa pudota neljäs- tai viidesosaan vaaditusta.
"jolloin välttävät 20 vuotta voimassa olevan ulosoton. "
Kuinka voi olla 20 vuoden ulosotto, jos kerran ei voida tuomita rikoksesta vapausrangaistukseen. Eli oikea velan vanhentumisaika on 15-vuotta. Eli alle 30-kymppisenä viimeistään velka olisi vanhentunut.
Höpöti, höpöti taas. Et varmaan ole koskaan kuullutkaan, että Suomessa alle 15 -vuotias on ns. syyntakeeton. Häntä ei voida syyttää, eikä rangaista rikoksesta. Esimerkkitapauksessa on kyse rikoksesta nimeltä, liikenneturvallisuuden varantaminen. Sitä eivät viranomaiset käsittele sen pidemmälle, kuin siihen saakka, että poliisitutkintapöytäkirjan kansilehteen merkataan, tekijä alle 15 vuotias, jää tutkimuksiin.
Mitä tapahtuu sen jälkeen on jo siviiliasiaa, ei viranomaisten verovaroin prosessoimaa.
Se, että olet noin tietämätön alle 15 vuotiaan asemasta rikoksentekijänä ei ihmetytä ja tiedetään, mutta se ihmetyttää, että kirjoittelet tänne etkä hallitse ulosottokaaren ulosottoperusteita.
Vaikka alle 15 vuotiasta ei voi rangaista rikoksesta, niin kyllä hän sellaisen voi siitä huolimatta tehdä. Tällöin rikokseen perustuva ulosotto on voimassa 15-20 vuotta.
"Et varmaan ole koskaan kuullutkaan, että Suomessa alle 15 -vuotias on ns. syyntakeeton."
Kyllä 15-vuotiaan voivat olla "syyntakeellisia", mutta rikosoikeudellisessa vastuussa he eivät ole.
Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asiaa voi viedä vahingonkorvausriitana oikeuteen, eli normaalina siviiliriitana. Tietenkin tällöin ala-ikäisellä on edustaja, eli vanhempi tai muu edunvalvoja joka edustaa häntä, ja vahingonkorvauksen vaatijan on saatava tuomio jonka perusteella voi hakea korvausta.
"Häntä ei voida syyttää, eikä rangaista rikoksesta. "
Vahingonkorvaus ei ole rangaistus, vaan korvaus aiheutetusta vahingosta. Alaikäisen kohdalla sitä lisäksi sovitellaan.
"Se, että olet noin tietämätön alle 15 vuotiaan asemasta rikoksentekijänä ei ihmetytä ja tiedetään, mutta se ihmetyttää, että kirjoittelet tänne etkä hallitse ulosottokaaren ulosottoperusteita. "
Niin, eli myönnät itsekin ettei kyse ole rikoksesta, koska alle 15-vuotias on kyseessä. Jolloin jäljelle normaali riita siitä kuka vahingon maksaa.
Näyttää että vanhemmat joutuvat maksamaan liikennevakuutuskeskukselle ilman pakollista liikennevakuutusta jääneen vakuuttamattoman ajoneuvon korotetun liikennevakuutuksen ajoneuvon omistajina.
Alaikäinen taas joutuu luultavasti maksamaan sovitellun osuuden aiheuttamastaan vahingosta, ja loput jää liikennevakuutuskeskuksen vahingoksi.
"Se, että olet noin tietämätön alle 15 vuotiaan asemasta rikoksentekijänä ei ihmetytä ja tiedetään, mutta se ihmetyttää, että kirjoittelet tänne etkä hallitse ulosottokaaren ulosottoperusteita.
Vaikka alle 15 vuotiasta ei voi rangaista rikoksesta, niin kyllä hän sellaisen voi siitä huolimatta tehdä. Tällöin rikokseen perustuva ulosotto on voimassa 15-20 vuotta."
Se on se tuomio joka ratkaisee, ja jos tekijä on alle 15-vuotias, niin tuomiota ei voi tulla eikä olla. Eli määräaika ei voi olla muu kuin 15 -vuotta.
"Määräaika on 20 vuotta, jos ulosottoperusteessa tarkoitettu velkoja on luonnollinen henkilö tai jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070705#L2P24
Nix nax pisti taas paremmaksi. `Hei, ulkona sataa vettä, -nix nax, ei siellä sada, siellä ripeksii.´
Täh!
En ole nix nax, ja toisekseen oikaisin vain pari väärää väitettä joita on ketjussa esitetty. Eli sen etteikö tapauksessa voitaisi sovitella vahingonkorvausta, ja lisäksi tämän myöhemmän väitteen, että ulosoton määräaika olisi 20 -vuotta.
Oletko jostain eri mieltä?
****Se on se tuomio joka ratkaisee, ja jos tekijä on alle 15-vuotias, niin tuomiota ei voi tulla eikä olla. Eli määräaika ei voi olla muu kuin 15 -vuotta***
Huokaus, tietysti ulosotton haltija vaatii lainvoimaisen tuomion velasta, eli velkatuomion, mutta ei sitä hae syyttäjä, eikä juttu mene hänen toimestaan oikeuteen.
Lukihäiriökö vaivaa, kun et ymmärrä mitä ns. syyntekeeton tarkoittaa. Oletkohan koskaan montaakaan prosessia vetänyt tämänkaltaisissa jutuissa, kun kirjoituksesi on yhtä sekamelskaa, tai korkeintaan vähän sinne päin.
"Huokaus, tietysti ulosotton haltija vaatii lainvoimaisen tuomion velasta, eli velkatuomion, mutta ei sitä hae syyttäjä, eikä juttu mene hänen toimestaan oikeuteen."
Luetun ymmärtämistä. 20-vuoden ulosotto vaatii, että se on tullut rikoksesta "josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun.".
Siis se edellyttää siis rikosoikeudellista tuomiota. Pelkkä vahingonkorvaustuomio on aina 15-vuotta kestävä. Lisäksi koska kyse on alle 15-vuotiaasta, niin 20-vuoden ulosoton kesto ei voi olla edes teoriassa mahdollinen.
"Lukihäiriökö vaivaa, kun et ymmärrä mitä ns. syyntekeeton tarkoittaa. Oletkohan koskaan montaakaan prosessia vetänyt tämänkaltaisissa jutuissa, kun kirjoituksesi on yhtä sekamelskaa, tai korkeintaan vähän sinne päin. "
"Syyntekeettomuus" on Rikoslaissa määritelty näin:
RL4:2§"Tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt (syyntakeettomuus)."
Kun taas tässä on kyse tästä
RL4:1 "Rangaistusvastuun edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt viisitoista vuotta ja on syyntakeinen."
Arvoisa asiantuntija on iloisesti sekoittanut syyntakeettomuuden ja rikosoikeudellisen vastuun alaikärajan toisiinsa.
Oletkin se, joka tuossa dyykkauskeskustelussa ryhdyit selittelemään. Joka faktan jälkeen tuli aina uusi selitys !! Olen täysin varma, että halkaiset pilkunkin vielä 88 eri osaan.
Näin yhdessä osassa vastaten, jonka voit sitten itse jakaa 88 osaan voin kertoa tämän salaisuuden, että en ole ollut koko dyykkauskeskustelussa.
Kuulostat luulotautiselta.
Niinpä, niin.
6 1000 onkin näköjään se, joka tuossa dyykkauskeskutelussa esitti täysin hatusta vetäistyjä "laintulkintoja" ja kun niitä oikaisin, syytteli minuakin nix_naxiksi, joka kuulema on vuosikymmenet häntä "kiusannut". Onpa kaverilla ongelma. Kannattaisikohan jättää vastailut/kommentit sikseen, jos itsetunnossa on noin paha nix_nax -trauma. Ja varsinkin kun tuo juridiikka ei tunnu luonnistuvan tässäkään ketjussa.
Erimielisyydet olivat RUK:ssa. Sen jälkeen olen häntä jo 50 vuotta karttanut.
Eläkeiässä siis olet jo sinäkin. Mitäpä jos unohtaisin RUKin erimileisyydet ja muutkin kaunat ja lopettaisit niiden tunkemisen tälle palstalle. Ja ottaisit huomioon, että et ehkä ole enää terävimmilläsi näissä lakiasioissa ja jättäisit kommentit nuoremmille.
Ei tule onnistumaan. Lasten kanssa on niin mukava väitellä, kun he ovat aina oikeassa.
Harlikkakuskin kaskovakuutus korvasi pyörän vahingot, eli siis vaatiiko vakuutusyhtiö ne takaisin ?
Harrikan vakuuttanut vakuutusyhtiö lähettää korvaamansa summan mukaisen laskun Liikennevakuutuskeskukselle, jonka hyvittää vakuutusyhtiötä vastaavalla summalla.
Sen jälkeen Liikennevakuutuskeskus ryhtyy perimään maksamaansa summaa vahigon aiheuttajalta.
Koska vakuuttamattomalla ajoneuvolla on aiheutettu liikennevahinko, niin Liikennevakuutuskeskus perii myös vakuutusmaksun korotettuna.
http://www.lvk.fi/Vakuuttaminen/Hyvikeperinta/
Jota sitten sovitellaan oikeudessa, koska tekijä oli alaikäinen. Tekijän kannalta on periaatteessa ihan sama, onko perijä harrikkakuski vai Liikennevakuutuskeskus.
Höpöti, höpöti taas.
TraFi
Mitä jos minulla ei ole vakuutusta, mutta olen liikenteessä?
Jäädessäsi kiinni joudut maksamaan vakuutusmaksun jopa nelinkertaisena.
Liikenneonnettomuuden sattuessa maksat vakuutuksen jopa kymmenkertaisena siltä ajalta, jonka olet mopoa liikenteessä käyttänyt.
http://www.trafi.fi/mopoilu/mopoilun_aloittaminen/mopon_ostaminen_2
Höpötillä heittää isoratas pahasti. Korvaussummaa ei oikeudessa sovitella, ellei sitä sinne viedä soviteltavaksi. Suomessa on sentään muutama niinkin varakas perhe, että he maksavat jälkeläistensä hölmöilyt ilman käräjöintiä.
Tämä tuntuu olevan antoisa keskustelunaihe, joka ei tunnu tyrehtyvän.
No pitää kuitenkin erottaa kaksi eri asiaa, eli vahingonkorvaus joka peritään alaikäiseltä vahingontekijältä, ja jota kerrotun mukaisesti sovitellaan, josta ollaankin jo keskusteltu, eli pitää kiistää tämä maksuvelvollisuus jonka jälkeen korvauksen hakija joutuu viemään sen käräjille.
Ja sitten on toinen asia tämä liikennevakuutus, eli kun sitä ei ole ollut, niin vanhemmat ajoneuvon haltijoina ja omistajina joutuvat maksamaan tämän korotetun liikennevakuutuksen.
Eli on siis kaksi eri maksua josta puhutaan, eli soviteltu vahingonkorvaus alaikäiselle, ja sitten tämä korotettu liikennevakuutus, jonka maksaa vanhemmat. Luulen että onnettumuus saattaa euromääräisesti laskien tulla vanhemmille kalliimmaksi kuin tälle alaikäiselle vahingontekijälle.
Luultavasti pienemmässä vahingossa olisi tullut edullisemmaksi maksaa suoraan ilman että olisi mennyt vakuutuksen kautta.
Hyvä, kun kerroit. Ei tällä lakipalstalla kukaan tuota olisi tiennytkään.
Jos kyseessä on 125cc crossi, ei siihen ole pakollista hankkia vakuutusta, koska ei sovellettu tieliikenteeseen
Ei peri, koska poika ajoi 125cc krossilla joka ei oo suunniteltu tieliikenteeseen, eli siihe ei vakuutusta ole pakko ottaa
Jos onnettomuus tapahtui yleisellä tiellä, niin kyllä perii korotetun liikennevakuutuksen.
"Liikennevakuutuslain mukaan ajoneuvon omistajan on otettava liikenteeseen käytettävälle moottoriajoneuvolleen liikennevakuutus. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös ajoneuvon pysyvää haltijaa."
"Liikennevakuuttamisvelvollisuus perustuu liikennevakuutuslakiin ja -asetukseen. Näin ollen sillä, onko moottoriajoneuvo rekisteröity tai missä ajoneuvoa käytetään, ei ole merkitystä vakuuttamisvelvollisuuteen."
Poikkeuksena liikennevakuuttamisvelvollisuuteen ovat nämä:
"Liikennevakuuttamisvelvollisuus ei koske
Liikennevakuutusasetuksen mukaan moottoriajoneuvoiksi ei katsota
moottorityökonetta tai traktoria, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 km/h edellyttäen, ettei sitä ole rekisteröitävä.
leikkuupuimuria tai muuta sadonkorjuuseen tarkoitettua rekisteröinnistä vapautettua maatilatalouden moottorityökonetta.
rekisteröinnistä vapautettua perävaunua (esim. traktorin tai moottoripyörän), perärekeä tai hinattavaa laitetta.
lapsen kuljetettavaksi tarkoitettua moottorilla varustettua ajoneuvoa, jota rakenteensa tai varusteidensa puolesta ei ole rekisteröitävissä.
Liikennevakuutuskeskus suosittaa, että rakenteensa tai käyttötarkoituksensa puolesta vain lasten kuljetettavaksi tarkoitettuja ajoneuvoja ei liikennevakuuteta, jos niitä ei voida rekisteröidä eikä niiden rakenteellinen nopeus ylitä 25 km/h."
http://www.lvk.fi/fi/Vakuuttaminen/Liikennevakuuttaminen/Liikennevakuuttamisvelvollisuus-ei-koske/
Niin tai jos kaikki asianosaiset sattuvat kuolemaan tai jos vahingonaiheuttaja muuttaa ulkomaille eikä häntä saada haastettua oikeuteen.
Korvaussummaa voidaan tokia sovitella muutenkin kuin oikeudessa. Osapuolet voivat siitä päästä yhteisymmärrykseen. Eikä se väklttämättä tarkoita, että varakas suku maksaisi vaatimuksen mukaisesti. Vai mikä mahdollisesti oli pointtisi? ei ihan avautunut.
Onko tämä oma kuvitelmasi?
- Siihen voi sisältyä työ, joka maksaa.
Olisiko psyykkisen kivun poistoon työnä, pitänyt keskittyä kapitalismin sijaan aikaisemmin?
Työssä on hyvä pitää: Mieli reippaana ja tavoite selvänä, että se on myös toisen ihmisen tulevaisuus.
Joskus vanhemmat eivät pysty ymmärtämään, tai ovat siten kauhuissaan, että heillä on lapsella kehitysvamma, jota ei ole.
Se on harhaisuutena täysin ymmärrettävää. Sini, esim. 9-vuotta.
Uskonnollista pakkomiellettä käyttäen ei saa pyrkiä loukkaamaan, mm. vahingoittamisen, tai sen kohdistamisen hakuisuuden, väkivallan takia, psyykkisen kivun tuottamisena henkinen väkivalta on myös kielletty.
"Jos paastoon on valmentauduttu oikein keventämällä ruokavaliota jo viikkoa aikaisemmin, on useimpien paino laskenut jo ainakin kilon ennen paaston alkua. Olo on muutenkin kevyempi. Vointia voi kohentaa jo pelkäll ruokavalion järkeistämisellä." Iloa ja terveyttä Paastosta, WSOY, Marikka Brunila- Helena Mäkelä
- Kuitenkaan psyykkisen kivun tuoton oikeutuksen tiloissa tämä ei sovellu.
Me ollaan aivan hirvittävän vihaisia. Me halutaan kansainvaelluksen sulkeutunut tai pois- sulkeuvatila täysin pois, ja tilalle esim. hetkellinen assosiaation tuottaminen ja vaatteet. Sitten pakottamiseksi: "On kuitenkin helpottavaa tietää, että elimistö tarvitsee aikaa tottua taas syömiseen, ja jos jaksaa parantaa ruokavaliotaan pysyvästi kevyeksi ja terveelliseksi, palautuu kevyt ja miellettyvä paastonaikainen olotila takaisin."
- Kun ihmiset väsyvät, hektisinä siihen arkeen, inhimillisyydettömyys alkaa olla painostava voima epämukavasti, yksityis-elämää loukaten.
Sisimmättömäksi ja tasapainottomaksi luominen osoitellen, ei liity sinällään seksiin, vaan pelkästään naisen sukupuolen halventamiseen, ja sen oikeutuksen pyytämiseen, kuten silpomisen, ja leikkelemisen mieltymys.
Diakonissa: Jossa me ei saada enää olla tässä töissä palkallisena.
- Tämä onkin aivan eri työ, vastuuna, omana hyvinvointina, muista ihmisistä ja heidän tulevaisuutensa myös rakentamisena samanaikaisesti.
Mikään demokratiassa ei saa mielestäni poiketa tässä.
- Toisesta ihmisestä ei saa näyttää mitään.
Saatanan perverssi: Älä nyt yleis-sivistystä laiminlyö.