Toisten autojen pellit on galvanoituja, toisten sinkittyjä. Mitä eroa käsittelyillä on ja kumpi on parempi?
Onko käsittelyillä vaikutusta jos autoa joutuu hitsaamaan tai muuten ruostekorjaamaan? Pystyykö galvanointia tai sinkitystä tekemään kotikonstein jos joudutaan laittamaan esim. uutta peltiä ruosteisen tilalle?
Onko käsittelyillä vaikutusta jos autoa joutuu hitsaamaan tai muuten ruostekorjaamaan? Pystyykö galvanointia tai sinkitystä tekemään kotikonstein jos joudutaan laittamaan esim. uutta peltiä ruosteisen tilalle?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Galvanointi ja sinkitys taitaa olla autosanastossa sama asia.
Molemmat voidaan tehdä kastamalla tai sähköllä.
Kastaminen on parempi menetelmä. Tulee paksumpi pinnoite.
Eli:
- Sähkösinkitys ==> galvanointi (ohut kerros
mutta parempi tunkeutuminen)
- Kuumasinkitys ==> kastamalla tehty (paksumpi
kerros)
EU- normit määrittelevät nykyään maksimi sinkkikerroksen paksuudeksi 0.02 mm autoissa, joka on käytännössä todella ohut kerros. Paljas sinkki ei kestä mekaanista kulutusta kuin muutaman kuukauden, joten se on aina maalattava tai massattava.
Sinkkiä on saatavilla myös spraypulloissa pieniin paikkauksiin autotarvikeliikkeistä. Spraysinkin tarttuvuutta / kestävyyttä en ole testannut. HUOM ! Hitsatessa vapautuvat sinkkihöyryt ovat ERITTÄIN VAARALLISIA HENGITTÄÄ (raskasmetalli)!!!
kuumasinkitystä auton korissä käytetään, tulee niin epätasainen kerros. Uskoisin, että autoissa käytetään elektrolyyttistä sinkitystä. Galvanointi on yleisnimitys, tulee ilmeisesti keksijän Galvanin Luigin mukaan.
Spraysinkki on ainakin teollisuudessa kokeiltuna antanut kohtuullisen suojan, mutta miten päällemaalattavat automaalit käyttäytyy niin on toinen juttu. On ne jotkut hurjat maalannu autonpeltejäkin ko. aineella.
Tuskin EU maksimipaksuutta määrää.
Minimin ehkä...
Uudet EU- normit nimenomaan rajoittavat ajoneuvojen valmistuksessa käytettävien kemikaalien (liuottimet, sinkki, ym) määriä ympäristönsuojeluseikkojen vuoksi. Esim. liuottimien maksimimimäärä/auto on 750 g, joka on n. 1 litra. Tästä johtuen esim. alustan massaukset ovat ohentuneet ja maalit muuttuneet vesiohenteisiksi. Eli määritellään siis nimenomaan MAKSIMIARVOT ! Em. sinkki on raskasmetallina ympäristömyrkky, joka on kallista valmistaa ja hävittää.
Älähän nyt Topi viitsi. Sinkki ei ole raskasmetalli eikä myrkyllistä pienimmässäkään määrin.
Mitä tulee liuottimiin, niin tehdassuojauksissa ei liuottimia juuri tarvitakaan. VAG-konsernissa kotelot suojataan ilman liuottimia, kuumavalla, kiveniskusuojaus PVC-muovilla. Liuottimia vaativia bitumipohjaisia paskoja eivät ole käyttäneet vuosikymmeniin.
Tarkista tuolta..
http://www.kuumasinkitys.fi/sinkki.html
Sekoitin mielessäni lyijyn ja sinkin. Anteeksi tyhmyyteni.
Muuten, milläs luulet myös nykyisiä alustan- ja kotelonsuoja-aineita sekä korikittejä ohennettavan? Taitavat suurimmaksi osaksi olla kuitenkin raskasbensa tai liuotinpohjaisia litkuja. (Katso vaikka purkkien tuoteselosteista.) Jos liuottimia ei autojen valmistuksessa tarvittaisi ollenkaan, niin ei niiden käyttöä silloin olisi tarvinnut rajoittaa. On ihan tutkittu juttu, että autojen tehdassuojauksia ovat liuotinrajoitukset hankaloittaneet ("keventäneet").
Olen käyttänyt spray-sinkkimaalia ja todennut, lähes puhaltamalla irtosi.
Sama kokemus. Zinga pysyy paremmin, mutta ainakin paikkamaalauksessa superlontupolla vaikea saada tasaista pintaa ja lohkeaa herkästi kolhusta. Ja helvetin tyyristä!
Sinkityn/ galvanoidun pellin hitsauksessa ja polttoleikkauksessa sinkin höyrystymisen takia vapautuvasta sinkkioksidista voi seurata huonon ilmanvaihdon tai kärtyimurin puuttuessa helposti sisäänhengitettynä sinkkikuume l. sinkkimyrkytys, jonka pääasialliset oireet ovat kuume, pahoinvointi ja päänsärky. . Jotta ei se mikään täysmyrkytön metalli ole sinkkikään.
Hitsattaessa vapautuva sinkki on työturvallisuus riski. Sinkkihöyry imeytyy verenkieertoon hengityksen kautta.
Sinkittyja hitsattaessa on käytettävä imuria ja/tai raitisilmanaamaria.
Sinklle altistumisesta seuraa sinkkikuume vilutus oksentelu yskä mahavaivat ohimenevä hengenahdistus näköhäiriöt lihaskivut.
Tappava se ei yleensä ole.
nauran
autojen teräksen suojaus on huonontunut. syynä se että autot suunnitellaan hajoamaan ja ruostumaan alle 10v sisään. ja tietenkin valmistajat säästävät kustannuksissa samalla. jotta juuri kun olet maksanut viimesen laskun niin olet jo uutta vailla. mutta älä huolehdi, sillä kun on hyvä vaikutus markkinoille.
Kai minulla on sitten huonosti suunniteltu auto kun ei ole juurikaan ruostetta yli 23 vuoteen Corollassa. Voi voi.