nyt kun illalt alkaa pimenee taas ja syys sumuja tulossa ni kuka osaisi kertoa millanen tutka olis hyvä. siis joku perus malli ilman mitään karttaplotteri hässäköitä ja sellasia.
ajelen poikkeuksetta aina samaa väliä mökille ja matkaa tulee noin 14-15 mailii sivu. paljonkohan pitäs olla se matka minkä tutka näyttää. esim. sellainen 16 mailin tutka lienee jo aika riittävä?! entäs hinnat?! ja viimesenä murheena vielä että kun olen joskus kuullu sellasta että kun vhf vaatii radioluvan ni vaatiiko tutka kanssa luvan? ja jos jollai myynnis ni tarjotkaa!
ajelen poikkeuksetta aina samaa väliä mökille ja matkaa tulee noin 14-15 mailii sivu. paljonkohan pitäs olla se matka minkä tutka näyttää. esim. sellainen 16 mailin tutka lienee jo aika riittävä?! entäs hinnat?! ja viimesenä murheena vielä että kun olen joskus kuullu sellasta että kun vhf vaatii radioluvan ni vaatiiko tutka kanssa luvan? ja jos jollai myynnis ni tarjotkaa!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Aloitetaan helpommasta päästä: tutka ei tarvitse mitään lupaa. 16 mailin kantomatkalla et veneessä tee oikeastaan mitään, koska antenni todennnäköisesti on kuitenkin liian alhaalla. Muutenkin käyttökelpoinen kantama on alle 5 mailin. Itselläni on JRC1000 ja tavallisesti käytössä on 1,5 mailin näyttöalue tai jopa pienempi. Tarkkuus on sitä parempi, mitä lyhyempää kantamaa käyttää ja 1,5 on lisäksi aika mukavasti samassa mittakaavassa merikortin kanssa. Pidempiä asetuksia käytän vain avomerellä, esim. Tallinnaan ajellessa. Saaristossa siitä ei yleensä ole hyötyä siksikään, että suurin osa kantamasta jäisi lähempänä olevien saarien katveeseen.
Tutka on radiolähetin ja tarvitsee luvan!
Katso: www.ficora.fi
juu kiitosta! kotkan ja haapasaaren välil tulee ajettuu ni siin on sellanen pitempi pätkä missä se olis joskus ihan tarpeellinen. ja miksei muuallakin. pitäneepi käydä kyselees jonkuu näkösiä tarjouksia.
Lupamaksu: VHF-radiopuhelin ja/tai merenkulkututka 18,50 €
Nyt sattui tosiaan muistivirhe. Lupa pitää olla, mutta sen saa helposti. Kyseessä on nimenomaan laitelupa, mitään käyttäjälupaa tai -tutkintoa kuten VHF:ssa ei tarvita. Siksi kai tuo pääsi unohtumaan, kun itselläni on myös VHF-lupa ja tutkalupa järjestyi lähettämällä sähköpostilla sitä koskeva muutosilmoitus. Tarkasti sanoenhan kyseessä on aluksen radioasemaa koskeva lupa, jossa määritellään käytössä olevat radiolähettimet.
tekstiisi on tutkan ostoa suunnittelevan takia syytä tässä kertoa.
Tutkan käyttöarvo tulee esille juuri saaristossa ajellessa, etenkin siis pimeällä ja huonon näkyvyyden vallitessa. Tekstistäsi saattaa erehtyä, etenkin aloittelija, ja saada sen kuvan, että näin ei ole, vaikka tarkoitatkin pitkien matkojen asetusten käyttämistä saaristossa. Tietenkin tutka on arvokas avomerelläkin, mutta aivan ehdoton saaristossa turvallisen kulun takaamiseksi.
Tutkan käyttö edellyttää kuitenkin muutakin tietämystä kuin vain kuvan katselu ja sen laadun ihaileminen. Hyvään ohjailun lopputulokseen päästäkseen on jatkuvasti tehtävä mittauksia ja vertailtava tutkakuvaa ja merikarttaa (ei siis merikorttia). Sen avulla vasta voi tehdä oikeita navigointipäätöksiä.
Venetutkat ovat teholtaan pieniä ja niiden antennikorkeus on matala ja vaakakeila leveä. Tästä johtuen erottelukyky suunnan ja etäisyyden suhteen on merenkulkututkia huomattavasti heikompi. Siksi myös niiden kantama on lyhyt ja ne soveltuvatkin parhaiten juuri lähisaarten sekä heijastuvien merimerkkien etäisyyden mittaukseen ja myös joltisestikin suuntimien ottoon. Siksi 1,5 mpk:n (ei siis mailin) mittakaava on käyttökelpoisin (ja myös siksi, että se on lähellä 1:50 000 merikartan mittakaavaa, kuten sanoitkin).
Erityisesti haluan painottaa, että kyetäkseen menestyksellisesti hyödyntämään tutkaa merenkulussa tulee sitä osata käyttää ja tuntea sen virhelähteet. Valitettavasti on myös niin, että silloin kun tutkaa eniten tarvitsee se on kuvaltaan heikoimmillaan.
Tutkan hankkivan ja sitä tuntemattoman ei tule tuudittautua harhakuvitelmaan, että se pelkästään riittää. Tutkan menestyksekäs käyttö edellyttää sen hyvää tuntemusta ja käyttämisen harjoittelua. Sitä ei täysin opi yhdessä kesässä.
tutkan ei tarvi lupia.
Ei tarvitse ajokorttiakaan autoa ajaakseen. Mutta jos haluaa pelata sääntöjen mukaan, niin lupa pitää olla.
PS Olen perämies, joten tiedän kyllä.
Jos haluat hankkia tutkan, niin osta sitten kerralla kunnollinen. Näytön ominaisuuksissa ei niin hirveästi ole eroja tuollaiseen mökkikäyttöön, mutta antennilla on.
Älä missään tapauksessa mene ostamaan sellaista antennia jossa on sellainen pyöreä sääsuoja päällä, vaan osta ihan oikea tutka-antenni. Tämä sen takia, että tutkan erottelukyky riippuu aivan siitä miten kapeaksi sen pääkeila saadaan ja siihen yhdistettyä sivukeilat. Ja tämä onnistuu sitä paremmin mitä pidempi (leveämpi) antenni on. Sääsuojan sisällä kun ei kovin iso antenni mahdu pyörimään, eikä oikea antenni mitään suojaa tarvitsekaan vaan pienet antennit ovat hieman erilaisella ja huonommalla teknisellä ratkaisulla rakennettuja. Esim edellä mainituissa JRC-tutkissa keilan leveys on usein jopa 6 astetta mikä on aivan liikaa. Tämä aiheuttaa sen, että salmet ja viittaportit avautuvat todella myöhään ja isot alukset piirtävät näytölle niin ison kaiun, että se kiertää koko tutkan ympäri. Yritäpä siinä sitten suunnitella väistöliikkeitä.
Tarkasta myös varaosien hinta. Ammattikäytössä olevien veneluokan vanhempien tutkien varaosat saattavat helposti maksaa saman kuin uudet tutkat.
Varmasti olet oikeassa siinä, että leveä antenni on parempi. Olen kuitenkin eri mieltä siitä, etteikö noilla "koppa-antenneillakin" saisi veneilykäyttöön riittävän hyvää tulosta. Esimerkiksi tuo "isojen alusten kaiku kiertää koko tutkan ympäri" ei kyllä ole tullut vastaan minulle kertaakaan, vaikka kaiun antajana on ollut Ruotsinlaiva parinsadan metrin päässä... Salmensuutkin ovat auenneet ihan ajoissa jne.
Tosiasia nyt kuitenkin on, että useimmille veneilijöille hinnallakin on aika tavalla väliä; esim. se JRC:n pikkumalli irtoaa alle puolellatoista tontulla, kun halvimmat näkemäni avoantennimallit ovat olleet lähes 4000 euron pinnassa. Sitten on vielä se, että semmoinen "kupumalli" on moneen veneeseen paljon helpompi ja vaivattomampi sijoittaa.
Hardylle tiedoksi: Kyllä niissä molemmissa tyypeissä on ihan oikea tutka-antenni. Sitä "sääsuojallista" antennia kutsutaan radomiantenniksi ja toinen on avoantenni. Samanlainen antenni on kummassakin toteutustapa vain on eri. Radomissa pyörivä antenni on kiinteän kuvun alla suojassa ja avoantennissa suojakupu pyörii antennin mukana.
Tutkien keilakulmat ovat 7 asteesta alaspäin ja keilakulman leveyteen vaikuttaa lähes suoraan verrannollisesti antennin pituus siten, että mitä pitempi antenni sen kapeampi keilakulma ja tarkempi erottelu. Keilakulmahan tarkoittaa sitä, että tuon asteluvun sisällä olevat kohteet näkyvät yhtenä kaikuna ja yksittäinen kohde voi olla missä tahansa kohtaa tuota näytöllä näkyvää kaikua.
Radomiantennien halkaisijat vaihtelevat pääasiallisesti 300-600 mm. ja avoantennien pituudet alkavat reilusta metristä ylöspäin. Monen huviveneen katolla ei ole riittävästi tilaa noin pitkän huiskan pyöriä sekä ei myöskään riittävän tukevaa paikkaa antennin kiinnitykselle. Radomit painavat noin 6-7 kg ja avoantennien painot ovat alkaen 30 kg.
Itselläni on JRC:n radomiantennilla oleva malli, jonka keilakulma on noin 5 astetta ja sillä tulee varsin hyvin toimeen. Sen voin todeta isojen laivojen piirtämästä kaiusta: silloin, kun kaiku on reilun kokoinen näytöllä niin kyllä laivakin silloin peittää horisontista huomattavan ison alueen. Näytöllähän kaiku on noin keilakulman verran todellista leveämpi eli minulla ei kertaakaan ole ollut ongelmia väistämisen suhteen sumussakaan.
Suosittelen ihan peruslaitteita niillä pärjää hyvin.
Asian voi ilmaista myös niin, että keilakulma määrää, miten kaukana kahden eri kohteen pitää olla toisistaan erottuakseen eri kaikuina tietyllä etäisyydellä. JRC1000:n keulakulma on 7 astetta, mikä merkitsee sitä, että 100 metrin päästä se kykenee erottelemaan vähän yli 12 metrin päässä toisistaan olevat viitat esim. portissa. Tai toisinpäin: jos viittaportin leveys on 20 metriä, niin erottelu onnistuu yli 150 metrin päästä (vastaavasti 5 asteen keulakulmalla se onnistuisi n. 230 metrin päästä).