Ajatukseni on kumminkin etten koskaan enää yhtään naista päästä lähelleni..
Rakastan enemmin kaukaa omissa ajatuksissani vain..
ajattelen näin elämääni ..
jätän tuolle naiselle kumminkin oman elämäni lopussa niin paljon kuin mahdollista että hän saa viettää hyvän loppu elämän vaikka hän ei koskaan kaipaa minua.
Rakastan enemmin kaukaa omissa ajatuksissani vain..
ajattelen näin elämääni ..
jätän tuolle naiselle kumminkin oman elämäni lopussa niin paljon kuin mahdollista että hän saa viettää hyvän loppu elämän vaikka hän ei koskaan kaipaa minua.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tämä ei saa olla häneltä....päästäisit minut lähellesi! Ja kukaan muukaan ei saa päätyä tuollaiseen ratkaisuun, miltä tämä viesti nyt kuulostaa.
Älä tee tuota sille naiselle mikäli hänellä on tunteita sinua kohtaan.
Naisista on vaa haittaa ja harmia..
Miksi ihmeessä jättäisit hänelle? Lahjoita ennemmin hyväntekeväisyyteen tai kuole pennittömänä. Mitä varten sitä rahaa tarttee säästää, jos ei ole lapsia. Kaikki vaan sileäksi!
hän elää sinua kauemmin?
Oletko varma, että hän ottaisi vastaan perintösi?
Ei tämä minulle nyt tietysti olekaan, mutta minä en vastaanottaisi häneltä mitään rahallista korvausta missään vaiheessa elämää. Minä haluan vain hänet. Ei se ole rahalla korvattavissa, että en hänen kanssaan olla saa. Minun elämänarvoni ovat ihan jotain muuta kuin maallinen mammona. Antakoon rahansa sitten niille muille, jotka sen hänen aikansakin saavat. Minä haluan paljon enemmän. Haluan yhteisen elämän ja yhteiset muistot.
Valintani on elää yksin ja rakastaa kaukaa ...
En vain enää anna kenenkään loukata sydäntäni
parempi näin ..
on lapsia ja saavat oman osansa
elän täysillä joka päivä töitä tehden..
Rakkaus on olemassa, se on ollut niin kauan....Kumpa se saisi tilaisuuden koskettaa ....sinua
Minä oon ikään kuin pysyähtynyt. En tunne pysäkkiä. En tunne näitä maisemia. Kyyneleitä tunnen, tunnen tuskaa ja toivottomuutta. Se on surullista, hirveän surullista.
Olen lakannut haaveilemasta. Rakastan yhä. En vain jotenkin toivo enää mitään. Siksi koska. Näin tämän elämän kuuluu mennä. Ei tule yhteisiä muistoja, jotain pieniä, ei yhteisiä muistoja yhdessä koetuista asioista. Ellei kokemuksiksi lasketa sitä, kun kävelimme peräkkäin, vieretyksin, istuttiin yhdessä, juteltiin. Kateltiin jotain samaa maisemaa.. hänen lähellään olo. Se jos jokin oli jotain. Häivähdys elämää. Mitä itse kukainenkin kokemuksiksi kokee :) no huikaisevaa se on. Nähdä hänet olemassa. Olla kuin varas elämässä. Ilman aseita, ilman puolustusta. Hiipiä, piiloutua omassa elämässään, ja ottaa sieltä täältä vailla päämäärää. Mummo kahvivarkaissa. Eivätkä mummot edes varasta. Koska mummoilla on pitkät hiukset nutturalla ja ne leipovat pullia paistaakseen ne leivinuunissa. En koskaan oppinut tekemään oikeaa nutturaa. Mummu ei ehtinyt opettaa.
Sellaista on rakkaus. Elämän karikoissa kokemusten kautta kasvoimme yhteen kuin kelottuneet hongat, liki toisiaan. Rakkaus kasvoi mukana. Näitä tarinoita kertovat toiset. Näitä fraaseja, näitä totuuksia.
Sellaista ei koskaan tule olemaan meillä. Olen rehellinen sinulle, joka rakas minulle olet.
Se rikkoo minut. Se on rikkonut aina. Sydämeni alkoi rakastaa ennen kuin järki kertoi sydämelle; ei rakkaani, ehei. Annan vain tämän hetken. Se on häivähdys elämästä. Elämästäni. Ota minua kädestä, kuljen sen hetken kevyemmin.
Hän on joka päivä ajatuksissani ..
ehkä hiukan vähemmän viikko viikolta mutta tulee hetkiä mietin -- päädyn aina samaan rakastan kaukaa ennemmin kuin otan häneen yhteyttä.
hänen nimensä on kirjoitettu sydämeeni.
ota nyt hyvä ihminen yhteyttä siihen naiseesi !!
Miten olet tullut tuohon johtopäätökseen elämässäsi ?
Ehkä hän haluaa, mutta sinä et ota häntä...
Tiedätkö hänen elämästään, oletko kysynyt, onko hän onnellinen ? Kuuntele tarkkaan, mitä hän vastaa.