pari asiaa

Olen 7-luokkalainen poika ja jostain syystä kadehdin ihmisiä jotka saavat ystävyyssuhteen naispuolisten todella helposti. Tiedän monia ikäisiäni joilla on aina välillä juttua jonkun tytön kanssa, siis ihan rakkauttakin. Mutta haluaisin itse "taidon" saada jonkun tytön niin helposti,mutta vaikeaa se on kun minua kiusattu ainakin 5 vuotta (siis ei enää), olen ylipainoinen ja ruma, ja noiden takia itsetuntoa ei ole, tunnen itseni vain taakaksi kaikille. Tiedän kyllä että noilla asioilla ei tässä iässä kiire ole, mutta silti. Ja kaikkein eniten minua vituttaa se, että kadehdin paria kaveriani noiden taitojen takia. Olen iloinen heidän puolestaan ja jos sanon jotain asiasta niin se yleensä on jotain "Miten saat kaikki aina kavereiksesi" siis kehumistyylillä, mutta välillä kadehdin heitä ja ajattelen samalla koko ajan että kuinka vitun tyhmä oikein olen kun kadehdin kaveriani. Joka on mahtava jossain asiassa. En halua tuntea kateutta koska se on perseestä mutta en vain voi asialle mitään. Vai voinko? Siksipä tämän tänne laitoin. Haluan vastauksia/vinkkejä itsekin ihastukseni kohteelle aion ihastuksestani kertoa, vaikka tiedän että hän on tai ainakin oli ihastunut johonkin toiseen ja vaikka minua saatetaan pilkata siitä koko yläkoulu, sillä en usko että kukaan haluaisi poikaystäväkseen (ainakaan yhtä kaunis kuin ihastukseni) jonkun läskin joka on ruma ja jolla ei ole sosiaalisia taitoja. Ensin ajattelin kertoa siitä facebookissa, mutta hetken päästä tajusin että olen tyhmä jos sen niin teen. Mutta silti on tosi kiusallista sanoa se face to face, mutta en pysty kunnolla elämään normaalisti ennen kun tiedän hänen reagointinsa siihen, kestän kyllä pakit, mutta en saa häntä pois mielestäni ennen kun oilen 100% varma että hän ei ole kiinnostunut minusta YHTÄÄN. Olen ujo ja niin on hänkin, mutta saattaa pelästyä jos kerron hänelle siitä, koska emme ole IKINÄ puhuneet ja kertoa siitä kaikille. Mutta hän vaikuttaa mukavalta ja kun katson häntä saan jotain outoja väreitä välillä. Mutta minun on AIVAN PAKKO kertoa siitä ennen joulua ainakin, en muuten kestä elämääni. Luultavasti joudun pilkkauksen kohteeksi ainakin vuodeksi, mutta parempi se kai on kuin toivoa turhaa jotain. Tai sitte erittäin hyvällä tuurilla saan KUNNIOITUSTA koska uskalsin sanoa sen, mutta se on maintsemaani turhan toivomista