Yksi vai kaksi konetta?

Listatkaapa plussat ja miinukset. Vene olisi 8000kg liukuva.
Entä akseli vai perävetolaite?
15902
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

3 kpl pintavetolaitteilla.

Äänestä

Yksi moottori
Vähän huollettavaa ja korjattavaa
Pienempi kulutus
Kaksi moottoria
Varma toiminta, varmasti perille – Silti vikoja esiintyy tupla määrä
Paremmat ajo ominaisuudet, kulkee tukevammin
Parempi käsiteltävyys satamissa
Akseli
Yksinkertainen rakenne, vähän harmia
Uppoama ja puoliplaanarissa parempi painojakauma
Perävetolaite
Käsiteltävyys satamissa
Hydrodynaamisesti parempi, sopivampi suuremmille nopeuksille

Kaksi moottoria ja perävetolaitteet on teknisesti paljon mutkikkaampi ratkaisu kuin yksi moottori akselivedolla. Perävetolaite sinänsä on yksi huoltokohde ja vian paikka veneessä lisää. Jotkin päätyvät yhteen moottoriin jonka lisänä on harvoin käytössä oleva varamoottori. Varamoottori on harvoin käytössä joten kulumista tai vikaantumista ei siinä määrin esiinny mutta oman huoltonsa sekin vaatii.

Äänestä
  • Kiitos asiallisesta vastauksesta. Paljon vahvistit omiakin ajatuksia. Millainen kulutus ero on esim 2x170hv verrattuna 1x340hv?

    Äänestä

  • Tuo hydrodynaamisesti parempi on hyvin merkittävä asia oikeasti plaanaavissa veneissä. Esimerkiksi Kippari 7/04:ssä vertailtiin samaa Minor 27 WR 240 hv Yanmar yhdistelmää akseli-, sisäperä- ja jettivetoisena. Huippunopeudet olivat aks: 25,8, sisä: 32,6 ja jetti: 30,2 solmua. Kulutus taloudellisimmalla matkanopeudella (20-25 solmua) aks: 1,69, sisä: 1,21 ja jetti: 1,58 l/mpk. 26 solmun vauhdissa ero oli vielä suurempi, aks: 2,11 ja sisä:1,27.

    Ero on niin suuri, että sisäperällä ko. veneessä saisi 160 hv koneella saman suoritusyvyn kuin akselivedolla 240 hv koneella. Nopeuden kasvaessa ero suurenee ja vastaavasti puoliplaanaavissa akseliveto voi olla jopa taloudellisempi.

    Kaksimoottorinen akseliveto on vielä huonompi, koska ongelmana on juuri pohjan alla jarruttavat "ylimääräiset" roinat (ja epäedullinen akselikulma). Tietysti kaksimoottorisuus korjaa akselivedon surkean ohjattavuuden satamassa.

    Tähän perustuvat myös VP:n IPS-vetolaitteet. Parempi hydrodynamiikka, jolloin mallimerkintäkin on vaikkapa IPS350 260 hv koneelle, sillä se vastaa 350 hv akselivetoa liukuvassa veneessä.

    Kaksi vs. yksi moottoria sisäperillä on vaikeampi kysymys. Kaksi painaa yleensä selvästi enemmän kuin yksi tuplatehoinen. Kaksi vetolaitetta vedessä myös jarruttavat tuplasti, mutta toisaalta tehon puolittuminen saattaa sallia sirommat vetolaitteet, jolloin eroa ei välttämättä olekaan. Nykyään ei kuitenkaan lähes koskaan laiteta kahta sisäperämoottoria, jos mallistosta löytyy riittävän iso kone yhdeksi. Se on halvempi ostaa ja ajaa.

    Äänestä

  • Joakim_ kirjoitti:

    Tuo hydrodynaamisesti parempi on hyvin merkittävä asia oikeasti plaanaavissa veneissä. Esimerkiksi Kippari 7/04:ssä vertailtiin samaa Minor 27 WR 240 hv Yanmar yhdistelmää akseli-, sisäperä- ja jettivetoisena. Huippunopeudet olivat aks: 25,8, sisä: 32,6 ja jetti: 30,2 solmua. Kulutus taloudellisimmalla matkanopeudella (20-25 solmua) aks: 1,69, sisä: 1,21 ja jetti: 1,58 l/mpk. 26 solmun vauhdissa ero oli vielä suurempi, aks: 2,11 ja sisä:1,27.

    Ero on niin suuri, että sisäperällä ko. veneessä saisi 160 hv koneella saman suoritusyvyn kuin akselivedolla 240 hv koneella. Nopeuden kasvaessa ero suurenee ja vastaavasti puoliplaanaavissa akseliveto voi olla jopa taloudellisempi.

    Kaksimoottorinen akseliveto on vielä huonompi, koska ongelmana on juuri pohjan alla jarruttavat "ylimääräiset" roinat (ja epäedullinen akselikulma). Tietysti kaksimoottorisuus korjaa akselivedon surkean ohjattavuuden satamassa.

    Tähän perustuvat myös VP:n IPS-vetolaitteet. Parempi hydrodynamiikka, jolloin mallimerkintäkin on vaikkapa IPS350 260 hv koneelle, sillä se vastaa 350 hv akselivetoa liukuvassa veneessä.

    Kaksi vs. yksi moottoria sisäperillä on vaikeampi kysymys. Kaksi painaa yleensä selvästi enemmän kuin yksi tuplatehoinen. Kaksi vetolaitetta vedessä myös jarruttavat tuplasti, mutta toisaalta tehon puolittuminen saattaa sallia sirommat vetolaitteet, jolloin eroa ei välttämättä olekaan. Nykyään ei kuitenkaan lähes koskaan laiteta kahta sisäperämoottoria, jos mallistosta löytyy riittävän iso kone yhdeksi. Se on halvempi ostaa ja ajaa.

    Oikein asiallista vertailu tietoa.

    Äänestä

  • jztr55 kirjoitti:

    Oikein asiallista vertailu tietoa.

    Minäkin uskon sokeasti painettuun tekstiin D:D:D

    Miten sitten kun akselit vedetään perälaudan taakse (Arneson tyyppisesti), akselit, peräsimet ripustukset ym "rojut ovat edelleen vastuksena, mutta potkurivirran suunta, sen osuminen, runkoon ja veneen painopiste saadaan paremmin sopivaksi suuriin nopeuksiin, niin "rojujen" vastuksien osuuden merkityskin selvenee.

    Konventionaalinen akseliveto ei ole paras ratkaisu noppeutta haettaessa, mutta syyt eivät sentään ole aivan yksioikoisia tai yksittäistapausten kattavuus, tyyliin jäätelönsyönti lisää ..jne.

    Äänestä

  • vertailutietoa ? kirjoitti:

    Minäkin uskon sokeasti painettuun tekstiin D:D:D

    Miten sitten kun akselit vedetään perälaudan taakse (Arneson tyyppisesti), akselit, peräsimet ripustukset ym "rojut ovat edelleen vastuksena, mutta potkurivirran suunta, sen osuminen, runkoon ja veneen painopiste saadaan paremmin sopivaksi suuriin nopeuksiin, niin "rojujen" vastuksien osuuden merkityskin selvenee.

    Konventionaalinen akseliveto ei ole paras ratkaisu noppeutta haettaessa, mutta syyt eivät sentään ole aivan yksioikoisia tai yksittäistapausten kattavuus, tyyliin jäätelönsyönti lisää ..jne.

    Arneson ei ole akseliveto, vaan vetolaite. Sillä on paljon enemmän yhteistä korkealle asennetun sisäperän kanssa kuin akselivedon. Ennen kaikkea siinä ei ole niitä roinia vedessä, sillä ne ovat ilmassa silloin kun vene on plaanissa. Peräsinevä on tietysti vedessä aivan kuten se on korkealle asennetussa sisäperässä.

    Lisäksi Arneson on hyvin harvinainen ratkaisu, varsinkin 8 tn 35 jalkaisissa.

    Äänestä

  • Joakim_ kirjoitti:

    Arneson ei ole akseliveto, vaan vetolaite. Sillä on paljon enemmän yhteistä korkealle asennetun sisäperän kanssa kuin akselivedon. Ennen kaikkea siinä ei ole niitä roinia vedessä, sillä ne ovat ilmassa silloin kun vene on plaanissa. Peräsinevä on tietysti vedessä aivan kuten se on korkealle asennetussa sisäperässä.

    Lisäksi Arneson on hyvin harvinainen ratkaisu, varsinkin 8 tn 35 jalkaisissa.

    Puutut lillukanvarsiin.
    Esitin - Arneson tyyppiset- vain esimerkkinä akselivedosta joka osoittaisi käsityksesi potkuriakselin ja ripustuksen vastusten vaikutuksen olevan oletustasi vähäisemmät.

    Esitelmä Arnesonin toiminnasta oli tarpeeton, se lienee kaikille tuttu, eikä todellakaan kuulu potentiaalisiin vaihtoehtoihin.

    Äänestä

  • vertailutietoa ? kirjoitti:

    Puutut lillukanvarsiin.
    Esitin - Arneson tyyppiset- vain esimerkkinä akselivedosta joka osoittaisi käsityksesi potkuriakselin ja ripustuksen vastusten vaikutuksen olevan oletustasi vähäisemmät.

    Esitelmä Arnesonin toiminnasta oli tarpeeton, se lienee kaikille tuttu, eikä todellakaan kuulu potentiaalisiin vaihtoehtoihin.

    Kerro sitten mikä potentiaalinen akselivetovaihtoehto on sellainen, ettei vedessä ole merkittävästi enemmän vastusta aiheuttavia osia kuin sisäperässä? Akselivedossa on väkisin peräsin tukineen ja akseli on pitkän matkaa esillä, jotta potkuri mahtuu pohjan alle. Tietysti perän voi muotoilla siten, että akseli ei ole näkyvissä, mutta tällainen pohjan muotoilu on hyvin epäedullinen liukuvassa veneessä.

    Äänestä

Mulla on olut vain paatteja, joissa viisi moottoria. Kaksi työntää kaulasta ja kaksi työntää ahterista. Yksi pyörii aluksen ympärillä.

Äänestä

"Kiitos asiallisesta vastauksesta. Paljon vahvistit omiakin ajatuksia. Millainen kulutus ero on esim 2x170hv verrattuna 1x340hv?"

Kahdeksan tonnin vene ei kyllä tuolla liu'u.

Äänestä
  • Tuo kahdeksan tonnia on yläkanttiin. Kyseessä olisi 33-36 jalkainen yläohjaamovene.

    Äänestä

  • jztr55 kirjoitti:

    Tuo kahdeksan tonnia on yläkanttiin. Kyseessä olisi 33-36 jalkainen yläohjaamovene.

    Jos sinulla on rahaa ostaa ja ylläpitää tuollainen kippo, kulutuserolla ei ole merkitystä.

    Äänestä

Vetolaitteet ovat melkoisia leluja tuollaisessa painavammassa veneessä, ainakaan yhdellä vetolaitteella toteutettuna se ei tule kestämään. Akseliveto on parempi ratkaisu.

Nuo koneet ei tosiaan riitä 8000kg veneelle jos on tarkoitus päästä liukuun, jos olisi 2x340hv, niin alkaisi jo toimiakin jollain tavalla.

Äänestä

Muut taisi tulla mainittua, mutta akselien lisäetu on se, että niiden jatkoksi saa laadukkaita vaihteita ja koneita.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


jztr55 kirjoitti:

Listatkaapa plussat ja miinukset. Vene olisi 8000kg liukuva.
Entä akseli vai perävetolaite?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu