Vauva ja kissa...

Meillä on kolme kissaa. Vauvan syntyessä ikähaitari 1-3v, kaikki leikattuja kolleja.

Ei me mitenkään oikeen totutettu noita kissoja. Tuotiin vaan vauva kotiin ja siinä se. Tosin vanhin noista tais aavistaa että jotain erikoisempaa on tapahtumassa. Raskauden ajan tuli joka yö mun mahan päälle kehräämään, varovaisesti niin ettei astunut koko painollaan mahan päälle. Tätä siis ei kissa oo tehny ennen raskautta, eikä nyt jälkeen.

Haistelemaan tulivat vauvaa, ihmettelivät jonkun aikaa. Poistuivat paikalta jos meteli kävi liian kovaks. Eivät alkaneet protestoimaan, huomiota kuitenkin kissatkin silti sai.

Nyt kun vauva 8kk ja liikkuvainen, niin ihan normaalisti ovat samassa tilassa. Jos meno alkaa käydä liian hurjaks niiden mielestä, lähtevät toiseen huoneeseen.

Jostain oon lukenu, että ennen kotiintuloa esim. mies vois tuoda kissoille haisteltavaks jonkun vauvalta tuoksuvan vaatteen sairaalasta. Tiedä sitte onko siitä apua oikeesti.

Meillä oli pieni paniikki ennen lapsen syntymää, että miten kissa reagoi. Meillä siis vanhahko, arkaluontoinen kissa, joka ei tykkää oikein paljon muista ihmisistä kuin meistä huoltajista, ei siedä lapsia (esim kun joskus kuuli tuttavan vauvan itkevän, alkoi mouruamaan peloissaan ja piti ihan viedä toiseen tilaan ettei käy mitään), ei myös tykkää jos vaikka silittää väärästä kohdasta tai väärään aikaan ja saattaa räpätä kynsillä tai hampailla.

Tämä oli siis lähtökohta, joten oli jännät paikat kun sairaalasta kotiuduttiin vauvan kanssa! Mutta yllätys ja helpotus oli erittäin suuri, kun huomatiin että kissa suhtautui alusta asti vauvaan kuin ilmaan! Ensin nuuski muutaman minuutin, ja tämän jälkeen on ollut kuin vauvaa ei olisikaan. Ei edes välitä vaikka vauva itkee! Kerran alussa tuli huolissaan vessaan katsomaan jalkojeni juureen kun vauva itki pitkään vaippaa vaihdettaessa, ja lähti pois kun sanoin ettei täällä mitään hätää ole :D Jos vauva makoilee leikkimatolla, kissa saattaa pötkähtää metrin päähän ja kölliä siinä ihan rauhassa. Kerran vauva jopa yritti tarttua kissan mahaan (!!!) kun kissa vähän vahingossa meni liian läheltä ohi, kissa vaan jatkoi matkaansa. Ja tuo varsinkin oli ihan uskomatonta, se ei ikinä antaisi meidän muiden koskea sen mahaan ilman kostoa!

Luulen, että kissa vaistosi jo vauvan ollessa mahassa, että siellä se on ja se tulee kuulumaan perheeseen. Saa nähdä miten käy kun vauva kasvaa (nyt 6kk) ja alkaa ryömimään, ja mahdollisesti menee koskemaan kissaan. Mutta toistaiseksi kaikki on mennyt hirmu hyvin ja olen kyllä ollut ylpeä meidän kissarouvasta

Meillä 6 kissaa (tosin nyt enää 4) mutta mitään ongelmia ei ole ollut. Kissat pysyvät oudosta tapauksesta (heidän mielestään) erossa eikä lapsi ainakaan ekaan vuoteen kiinnittänyt huomiota niihin. JA kun kasvoi niin ne eivät olleet mitenkään mielenkiintoisia koska kasvanut niiden keskellä.

Lisäksi meillä on koira. Kaikki sulassa sovussa

Mua tosiaan jännittää tuo miten meijän kissa suhtautuu.. Kyllä se on alkanu selvästi aavistelemaan että jotain uutta on tulossa, kun ei enään kauheesti sylissä haluu olla eikä rapsutuksetkaan tunnu kelpaavan samalla tavalla kuin ennen..
Kissamme on vasta 3,5vuotias narttu, eikö sen ikäiset kissat sopedu helpommin uuteen asiaan?