Ihastus mieheni kaveriin!!!

Olen pahasti retkussa mieheni kaveriin ja tiedän hänenkin olevan minuun. Tuntuu, että hän olisi juuri täydellinen minulle. Apua! Yritän olla ajattelematta häntä, mutta en pysty.
Hitto, miten tässä näin kävi?!
Minun ja mieheni yhteiselämä on jo niin arkea, että sekään ei auta asiaa. Olemme olleet yhdessä yli 5 -vuotta.

Löytyykö muita? Tai olisiko hyviä neuvoja?

Jos päätyisin yhteen tämän kaverin kanssa eli jättäisin mieheni, niin miten pystyisimme olemaan yhdessä, koska tiedän miten mieheni kärsisi. Hän menettäisi minut sekä yhden parhaimmista ystävistään?
131737
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Tuo on pahinta, mitä toiselle voi tehdä! Tulet tuhoamaan miehesi luottamuksen naisiin ja ystäviin!

Itseasiassa sinun tulisi päästää miehesi vapaaksi välittömästi! Olet jo osoittanut, ettet ole hänen arvoisensa. Miehesi ei ansaitse rinnalleen kaltaistasi moraalitonta hupakkoa!

Äänestä
  • Olet kyllä osittain aivan oikeassa. Entäs jos eroan ja alan olemaan ystävän kanssa. Saahan vapaa tehdä mitä haluaa varsinkin kun molemmat ovat vapaita?
    Kumpi on tärkeämpää; oma onni vai se että ex on onnellinen...?

    Äänestä

  • mitäs nyt kirjoitti:

    Olet kyllä osittain aivan oikeassa. Entäs jos eroan ja alan olemaan ystävän kanssa. Saahan vapaa tehdä mitä haluaa varsinkin kun molemmat ovat vapaita?
    Kumpi on tärkeämpää; oma onni vai se että ex on onnellinen...?

    Se että eroat ensin ja sitten kokeilet, se mulla on ainaskin sääntönä. Tosin pari kertaa olen huomannut, että kaverini nainen on kiinnostunut (esim. ravintolassa), mutta itse en rupea seurustelemaan kaverieni nykyisten enkä exien kanssa..tai niiden erosta pitää olla tosi pitkä aika esim. ~5v. Mutta siltiki mua saattas kaivertaa, että vanha suola alkaa janottaa ym. ym.

    Siksi kartan kavereiden ex naisia!

    Äänestä

Ammu ittes miettisit ensin mitä teet olet näemmä juuri sellainen nainen jota miehet vain käyttävät hyväkseen eipä muuta.

Äänestä
  • Sori vaan, mutta en ole tehnyt mitään ja saahan ihminen ajatella mitä haluaa.

    Kirjoituksesi on selvästi lastentarha tasoa. Jos päässäsi liikkuisi yhtään mitään älyllisiä ajatuksia, niin tajuaisit sen, ettei tunteita pysty hallitsemaan.

    Sinua on selvästi petetty, koska noin vahvasti reagoit... Noilla kommenteilla en sitä yhtään ihmettele :)

    Äänestä

  • mitäs nyt kirjoitti:

    Sori vaan, mutta en ole tehnyt mitään ja saahan ihminen ajatella mitä haluaa.

    Kirjoituksesi on selvästi lastentarha tasoa. Jos päässäsi liikkuisi yhtään mitään älyllisiä ajatuksia, niin tajuaisit sen, ettei tunteita pysty hallitsemaan.

    Sinua on selvästi petetty, koska noin vahvasti reagoit... Noilla kommenteilla en sitä yhtään ihmettele :)

    Ei nyt ymärsit väärin en ole petetty olen pettäjä,enkä kadu sitä mutta olisi pitänyt ymmärrätkö mitä tuosta seuraa et todella itse taida osata ajatella oikein osaat vain miettiä mutta voin sanoa sinulle siitä tulee vain yksi helvetti,ja lopuksi sinulle se koira älähtää johon kapula kalahtaa.
    Toivottavasti ymmärsit vaikka sinusta en osaakkaan ajatella anteeksi nyt vain sitten.

    Äänestä

  • ihana kirjoitti:

    Ei nyt ymärsit väärin en ole petetty olen pettäjä,enkä kadu sitä mutta olisi pitänyt ymmärrätkö mitä tuosta seuraa et todella itse taida osata ajatella oikein osaat vain miettiä mutta voin sanoa sinulle siitä tulee vain yksi helvetti,ja lopuksi sinulle se koira älähtää johon kapula kalahtaa.
    Toivottavasti ymmärsit vaikka sinusta en osaakkaan ajatella anteeksi nyt vain sitten.

    Olet ihan oikeassa, että ei siitä seuraisi kuin pelkkää paskaa.
    Kimpaannuin siitä, että minun pitäisi ampua itseni ajatusteni takia.
    MUTTA entäs JOS rakastuisimme toisiimme tulisesti, niin pitäisikö meidän uhrata onnemme mieheni (silloin ex) takia? Ihan näin ajatuksena?

    Äänestä

Sama homma täälläkin minä täysin retkus ja tuntus olee kaverin muijakin pikkasen meikäläiseen, mut 8 vuotta on mennyt ihan kaveri pohjalla molempiin.Ps mut vaikeeta on kun ollaan viinapäissään yhdessä pitää näpit, eros mut ei auta ei en halua särkeä kaverin suhdetta. ; (

Äänestä
  • Joo,

    Sympatiat sulle. Itsellekin on käynyt joskus niin. Se ei sinänsä ole mikään ihme: paljon nähdään ja perusluonne on varmaan aika samanlainen koko porukalla. Pitkän ajan kuluessa siinä käy sit helposti niin.

    Oma neuvo: Tee niin, että tulet itse onnelliseksi. Pidemmän päälle se on kuitenkin kaikille parasta.

    Mieti kuitenkin huolellisesti ennen kuin teet mitään.

    Nimim. Kokemuksesta...

    Äänestä

  • Minäkin viime lauantaina retkahdin taas, vaikka piti olla järkevä.....

    Äänestä

juu anna mennä vaan. ite jahkailin liian pitkään.

Äänestä

tulee ja menee.Pitkissä, elinikäisissäkin on varmasti jossain vaiheessa ihastuksia.Niitä ei kuitenkaan voi verrata rakkauteen.Ihastus tuntuu alussa voimakkaalta mutta menee ajan mittaan ohi
ja laimenee.Onkos tämä miehesi kaveri sinkku vai varattu.Minulla on aina ollut motto että toisen omaa ei viedä(sanomaton sääntö).Luulen että ei miehesi kaverikaan halua rikkoa teidän sihdetta eika kaverisuhdetta..Miten tiedät että hän on täydellinen sinulle.Uskot niin koska olet niin ihastunut.Suhteet on kaikki muuttu arkisiksi, sehän tuo turvallisuutta.Arki tulee vastaan aina.
Siksi arjesta on tehtävä välillä juhlaa.Mulla on ollu sam tilanne kun sulla.Minä en kuitenkaan meinaa tuhlaa 6v yhdessäolo johonkin ihastukseen.
Joskus kannattaa antaa asioiden olla.Pitkästä liitosta ei lähdetä ihan noin vain joten olet varmaan pohtinut asiaa? Oletko puhunut tmän miehesi kaverin kanssa? Tuntuu vähän siltä että sinä unelmoit,Ei ole edes varmaa haluaako hän olla sinun kanssasi?..

Äänestä
  • Oli upeaa että joku osaa sanoa noin hyvä en olisi itsekkään sanonut sitä paremmin hyviä ihmisiäkin on olemassa.
    sinulle pitkää elämää ja onnistumisia.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mitäs nyt kirjoitti:

Olen pahasti retkussa mieheni kaveriin ja tiedän hänenkin olevan minuun. Tuntuu, että hän olisi juuri täydellinen minulle. Apua! Yritän olla ajattelematta häntä, mutta en pysty.
Hitto, miten tässä näin kävi?!
Minun ja mieheni yhteiselämä on jo niin arkea, että sekään ei auta asiaa. Olemme olleet yhdessä yli 5 -vuotta.

Löytyykö muita? Tai olisiko hyviä neuvoja?

Jos päätyisin yhteen tämän kaverin kanssa eli jättäisin mieheni, niin miten pystyisimme olemaan yhdessä, koska tiedän miten mieheni kärsisi. Hän menettäisi minut sekä yhden parhaimmista ystävistään?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu