Idea aiheelle tuli toisesta ketjusta: "Minusta myös koulutusvaiheessa olevia koirakkoja voisi kunnioittaa, eikä tulla liian lähelle"
Onko todella niin, ettei ole syntynyt mitään hyvää käytäntöä indikoida jo kaukaa että koiruus on koulutuksessa ja vastaantulija voisi näin parhaiten varautua ohitukseen tai johonkin yllättävään käytökseen? Tai vain yksinkertaisesti joku indikaattori että meidät ON ohitettava, esim. agressiivinen koira, kaikki kun ei ole jo sieltä kaukaa agressiivisia.
Esim. Jonkin tietyn värinen kankaanpalanen sidottuna taluttimeen tmv. helppoa, yksinkertaista ja halpaa?
Nyt ainoa tapa on kertoa/huutaa jo hyvissä ajoin että me harjoitellaan ohitusta tai että me mennään ohi tai ruumiinkielellä/käytöksella näyttää että ei olla pysäämässä. Usein näkee miten koiran huomiota haetaan taluttajaan, tai tapitetaan maaha/koiraan jotta ei pääse syntymään vahingossakaan sellaista mielikuvaa että pysähdyttäisiin.
En näe asiassa varsinaista ongelmaa, mutta joku selkeä indikaattori voisi silti olla hyödyllinen?
Onko todella niin, ettei ole syntynyt mitään hyvää käytäntöä indikoida jo kaukaa että koiruus on koulutuksessa ja vastaantulija voisi näin parhaiten varautua ohitukseen tai johonkin yllättävään käytökseen? Tai vain yksinkertaisesti joku indikaattori että meidät ON ohitettava, esim. agressiivinen koira, kaikki kun ei ole jo sieltä kaukaa agressiivisia.
Esim. Jonkin tietyn värinen kankaanpalanen sidottuna taluttimeen tmv. helppoa, yksinkertaista ja halpaa?
Nyt ainoa tapa on kertoa/huutaa jo hyvissä ajoin että me harjoitellaan ohitusta tai että me mennään ohi tai ruumiinkielellä/käytöksella näyttää että ei olla pysäämässä. Usein näkee miten koiran huomiota haetaan taluttajaan, tai tapitetaan maaha/koiraan jotta ei pääse syntymään vahingossakaan sellaista mielikuvaa että pysähdyttäisiin.
En näe asiassa varsinaista ongelmaa, mutta joku selkeä indikaattori voisi silti olla hyödyllinen?
Vastaukset 21
Vanhimmat
kannattaa. Kyllä sen näkee jo ihmisen kengänkärkien asennosta tai koiran korvien asennosta onko järkevää edes miettiä tutustua vai ei.
Sen sijaan jokin idioottitutka joka varoittaisi lähiseudulla liikkuvista virattomista koiranomistajista olisi kova sana. Tosin siihenkin on selkeä indikaattori: Havaita omistajasta irrallaan kulkeva koira(yleensä rotikka, dobberi, saku, pitbull, staffi tmv).
Paras indikoimistapa erilaisten ongelmien välttelyyn on kuitenkin vilkaisu vastaantulevan koiran massun alle. Jos vilkkuu kulkuset, ja itsellä uros, niin tulos aika selvä: ongelmia. Ja sama nartunomistajalle, vastaantulijalta puuttuu kulkuset: mahdollisia ongelmia.
Olisiko tuosta haittaakaan, itse ajattelin tuota sellaisena helpottavana asiana, en sen enempää. Ei varmaan sen isompaa tarvetta tosiaan ole.
Asiaa auttaa tietysti jos koiralle opetettaisiin ohi -käsky, sen yleensä kuulee vastapuolikin, ehkä jopa se vastapuolen koirakin keksii juonen. Toisaalta varmaan se paras tapa opettaa koira ohittamaan on opettaa se tekemään se aina oletuksena.
Meidän tapauksessa on merkityksetöntä vastaantulijan sukupuoli, ikä, koko, oikeastaan mikään. Jos luvan saa, haluaa aina mennä haistelemaan. Yleensä häntä heiluu sen verran, että koirani aikeita ei ole vaikea vastapään tulkita, itsekin usein haen samalla kontaktia nähdäkseni haluaako vastaantulija pysähtyä.
Kaikista karvaisimmista koirista ei kyllä sukupuolta näe, eikä paljon korviakaan, eikä paljon häntääkään, eikä paljon silmiäkään.
En tiedä auttaisiko tämä koiraansa kouluttavia vai ei...
ei kait siitä haittaakaan olisi. Mutta tuon ohi-käskyn lisäksi olisi hyvä jos koira tuntisi myös vasemman ja oikean. Ja olisi opetettu pysymään tiukasti määritellyllä puolella. Näin koiralle ei ole epäselvää että vastakkaiselle puolelle ei mennä, ei siis tervehtimäänkään.
Meilläkään nyt enää vanhempana ole oikeastaan paljon merkitystä millään. Mutta vieraita uroksia mieluummin vältellään. Siinä kun luvattoman helposti käy vanhanaikaiset nakkikioskimorahipat. Nekään ei näyttäisi olevan enää oikeastaan muuta kuin sellaista näyttelemistä. Usein molemminpuolista teatteria.
Narttujen kanssa tuo hetken kisailee, mutta kehittää nopeasti muuta ohjelmaa. Kuten perinnemaiseman hoitoa, myyrävälipalan hakua, tai haukkukonserttia matkan jatkamiseksi.
Keltainen huivi tai muu merkkiväri koiran hihnassa on yleinen merkki siitä, että koira on joko koulutusvaiheessa/aggressiivinen/ tai vaatii muusta syystä tilaa.
Tätä tietoa kannattaa jakaa yleisesti ottaen eteenpäin, liian harva tietää tästä yhtään mitään :/
se on merkki millä homot etsii toistensa seuraa..
No en oo minäkään kuullu koskaan tuollaisesta?
Aika viraton käytäntö jos ei kukaan tiedä, idea kyllä ok.
Mulla liehuu hihnassa kakkapussi, näyttääköhän se joltain merkkihuivilta, ei kai, on sininen vielä.
nuo huivi hommat ollut jo ikuisuuden
Olipa kerrassaan kypsää! Ansaitsisit palkinnon!
eli keltainen nauha juontaa juurensa ameriikan kulta- ja muiden ryntäysten aikoihin jolloin erämaihin etsiytyi lähinnä miehiä onneaan etsimään. Kun harvoin oli vapaata siitä ottivat kaiken ilon irti. Koska daameja ei ollut, piti herrojen tanssia keskenään. Ja tuolla keltaisella nauhalla ilmaistiin se kumpi tanssissa esittää daamia ja on vietävänä.
Tästä muinaishistoriallisesta tavasta sitten homppelit ottivat sen salaiseksi merkikseen josta tunnistivat toisensa kadulla liikkuessaan tai esim. julkisella paikalla ensi kertaa tavatessaan. Ei varmaan kenellekään tule mieleen joltain bodarilta kysyä että "anteeksi, meillä taisi olla treffit?". Joten vastaavien harmien välttämiseksi koiran kanssa lenkkeillessä, annetaan homppelien pitää merkkinsä, eikä omita sitä heiltä. Ettei joku hermoheikko nasauta luuvitosella vinttiä pimiäksi syyttä.
Hahahah
No joo, no ainakin jenkkisarjassa koiralle koti tms. on punaiset pannat aggressiivisilla koirilla. Itse en ala huiveja hommaamaan koirani hihnaan, tulee kaikkien kanssa toimeen vaikka uros onkin, vihaiset ja aggressiiviset koirat omani tunnistaa jo kaukaa, ei edes halua niitä haistelemaan.
http://gulahund.se/suomea/
Keltainen ja punainen nauha ovat merkkejä arasta tai aggressiivisesta koirasta.
että ruotsalaiset ovat kaikki vähän "sellaisia" killareita ja tjejejä? Onkohan tuossa nyt yritys saalistaa viattomia suomalaisia koiranomistajia jotka eivät asiaa tunne, omiin kyseenalaisiin tarkoituksiin? Kun paljon katiskaa kokee, niin aina joku sintti sieltä ylöskin tulee...
No niin, mitä ruotsalaiset edellä, sitä suom.. eiku.
Tuota käytäntöä vain pitäisi sitten "rummuttaa" joka paikassa, materiaalikin oli jo tarjottu, mutta eipä taida missään koira-aiheisilla (esim. koulutus-) sivuilla olla mitään mainintaa noista väreistä? Onko kukaan törmännyt?
Miten käytäntö ja ymmärrys tuosta saadaan leviämään?
Pakkohan tuota ei ole kenenkään soveltaa, mutta hyvähän se olisi tuollaisen olemassa olo tiedostaa - edelleen; ei kai siitä haittaakaan ole?
"Miten käytäntö ja ymmärrys tuosta saadaan leviämään?"
Tuskin millään. Suomalaiset on niin homofoobikkoja.
"Pakkohan tuota ei ole kenenkään soveltaa, mutta hyvähän se olisi tuollaisen olemassa olo tiedostaa - edelleen; ei kai siitä haittaakaan ole? "
Kyllä siitä haittaa olisi, kuka nyt siitä pitäisi jos joku raavas tom of finlandin näköinen nahka-asuun pukeutunut karju tai edes adam lampertia muistuttava ladyboy tulisi pikkufifiä taluttaen ehdottamaan sopimattomia merkin nähdessään.?
Minusta lenkillä ei tutustuta toisiin koiriin koskaan! Mua itse ärsyttää kun jotkut haluaa että koirat sais tutustua! Miksi niitten pitäis tutustua, jos niitä ei tulla koskaan pitämään yhdessä? Koira oppii että lenkillä voi tosiaan tutustua koiriin ja aina hönkii vastaantulijoiden luo. Itse haluan mennä ohi, oli koulutusvaihe mikä tahansa, mutta minä piru vie menen ohi vaikka koirat pomppis päällään. 15 vuotta sitten ei ollut tällaista naurettavaa ohitussyndroomaa. Silloin vain kaikki koiran kusettajat kävelivät siellä missä kävelivät ja menivät ohi toisista koirista ilman mitään sirkusnumeron tekoa tai karkuun juoksemista, viittelöimistä, sihinöitä tai muuta hassua mitä nykyään näkee.
Koulutuskysymys, kouluta nii että saa vain luvan kanssa lähestyä. Sinä päätät.
Mutta eikö koiralla saisi leikkikavereita olla? Miksei niitä sais lenkiltä löytyä?
Meillä on montakin leikkikaveria, kaikki tuolla lenkillä vastaan tulleita, vain yksi oli tuttu entuudestaan.
Silloin tällöin joku noista tulee vastaan ja koirat saavat peuhata keskenään, sitä on itsekin niin
Meidän käppänälläkin on kavereita vaikka kuin, osan kanssa jää kesken lenkin leikkimään ja onneksi täällä useammat ovat samaa mieltä, että koirallakaan ei voi olla liikaa kavereita. Koirien leikkiä on ilo katsella, samoin näiden kommunikointia eri tilanteissa.
Hevosmaailmassa punainen rusetti hevosen hännässä tarkoittaa, että hevonen potkii. Toimii, muut osaavat varoa hevosta ja onnettomuuksia ei pääse syntymään. Miksi idea ei voisi toimia myös koiramaailmassa? Minulla ei ole tarvetta päästää omia koiria tutustumaan jokaiseen vastaantulijaan, ja jollain nauhalla sen voisi osoittaa olematta epäkohtelias (kohteliasta puhetta kun ei yleensä oteta kuuleviin korviin....).
Mun kokemus taas on, että sitä puhetta ei yleensä edes kuulu, joko näytetään tympeeltä, tai katotaan pois, tai molempia. En minäkään rekkuani väkisin kelleen tyrkytä, vaikka tuo kaikki kyllä morjestais, mutta en oo kertaakaan saanu hymyä osakseni notta "me ohitellahan vaan :)"?
Oon siitä erikoinen tapaus kyllä muutenkin, että tuppaan huomiomaan ne vastaantulijat, täähän ei suomikulttuuriin sovi, aina tulee vähintään nyökättyä se tervehdys, ketään en oo siinä paikassa kosimaan alkanu, jotta turhaa ovat pelänneet. Koiran kanssa tai ilman. No on täällä muutama mieskin vastaan tullu, mutta he ei kattele ojanpohjia.
Juuri eilen lapseni ihmetteli samanlaista asiaa.Hän asui muutaman vuoden isommassa kaupungissa,jona aikana osti koiran.hän sanoi,kuinka helposti siellä sai hyvänpäivän tuttuja koiran ansiosta.Sitten hän palasi tänne pieneen kotikaupunkiin,ja sanoi ihmetyksen olleen suuri,.kun vastaan tulevat koiran ulkoiluttajat vetivät koirat itseensä aivan kiinni,ja käänsivät katseensa muualle.Jotenkin itse olisin ajatellut asian olleen toisinpäin:) Onneksi kuitenkin ovat saanet pari kaverkoiraa.