1. Kultainennoutaja
2. Husky
3. Australianpaimenkoira
4. Monirotuisen adoptointi ulkomailta ( espanja, viro, venäjä)
Itselläni on ollut lapsuudessa koiria, mutta hyvin eritapaisia, rauhallisia ja pieniä seurakoiria. Olen 25 v nainen ja tällä hetkellä elämäntilanne on vakaa ja olemme valmiit hankkimaan koiran. Olen aina pitänyt isoista koirista ja haluan koiran jonka kanssa voi lenkkeillä ja harrastaa. Asumme isossa kaksiossa, mutta aivan loistavien kuntoilu ja lenkkeilyalueiden varrella. Suunnitelmien mukaan noin vuoden päästä muutto rivi- tai paritaloon. Onko kokemusta ja mielipiteitä mikä mainituista roduista sopisi parhaiten esimmäiseksi koiraksi :) Perusteluita ja kuvailuja kyseisistä roduista arvostaisin todella paljon!
2. Husky
3. Australianpaimenkoira
4. Monirotuisen adoptointi ulkomailta ( espanja, viro, venäjä)
Itselläni on ollut lapsuudessa koiria, mutta hyvin eritapaisia, rauhallisia ja pieniä seurakoiria. Olen 25 v nainen ja tällä hetkellä elämäntilanne on vakaa ja olemme valmiit hankkimaan koiran. Olen aina pitänyt isoista koirista ja haluan koiran jonka kanssa voi lenkkeillä ja harrastaa. Asumme isossa kaksiossa, mutta aivan loistavien kuntoilu ja lenkkeilyalueiden varrella. Suunnitelmien mukaan noin vuoden päästä muutto rivi- tai paritaloon. Onko kokemusta ja mielipiteitä mikä mainituista roduista sopisi parhaiten esimmäiseksi koiraksi :) Perusteluita ja kuvailuja kyseisistä roduista arvostaisin todella paljon!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kultainennoutaja tai husky perusluonteen puolesta. Narttu ekana koirana urosta parempi, jolloin sopisi myös australianpaimenkoira. Mikä tahansa noista. Jokaisella tarkat ja omat mielipiteensä koiraroduista, joten varaudu riitelyyn täällä, koska monet eivät kunnioita toisten mielipiteitä.
Hmm..noista kallistuisin australianpaimenkoiraan, jos olet aikeissa paljonkin harrastaa. Pelkäksi lenkkeilykaveriksi ei ilmeisesti kannata ottaa, mutta liikuntaakin tarvitsee runsaasti. Seuraavaksi kultsi, kolmanneksi husky. Huskeja kannattaa olla kaksi, tai toinen rotu kaverina. Eivät ehkä parhaita kerrostalokoiria. Tosin meidän pihapiirissä on kaksi, ja vaikuttavat tosi hyvin koulutetuilta.
Ulkomailta ei kannata ottaa koiraa, varsinkaan jos olette päivät poissa jne., ei yhtään tiedä millasen saa. Muutenkin ovat aika tautisia yleensä.
Kultsu on noista ehkä "varmin" valinta. Painotus sanalla ehkä. Kaikki kun ovat yksilöitä. Nartun kannalla olen minäkin.
Jos olisin sinä, muuttaisin ensin, koska rivi- tai paritalossa voi pihareviiriään hallita joku "ongelmatapaus". Naapurin koira saisi totutella teihin ja pentuunne, joten sopeutuminen olisi helpompaa. Jos rivariyhtiöönkin menette, on melkein varma, että ainakin yksi räkyttäjä sieltä vastaan tulee. Ikävä on omalla pihallaan olla, jos aidan takana näytetään hammasta ja rähjätään. Riitaakin taatusti tulee, kun "eihän meidän mussussa ole mitään vikaa". Meitä kun on niin moneksi.
Ihanaa "tavata" kaltaisesi vastuuntuntoinen ihminen! Onnea uudelle perheenjäsenelle!
Aloittaja, tarkennatko mitä tarkoitat harrastamisella. Agility, toko, palveluskoiratoiminta, metsäjälki, pelastuskoiraksi?? Ensimmäiseksi olisi helpoin alkaa "valmiista" aikuisesta koirasta, esim. keski-ikäinen kennelistä siitoksesta eläkkeelle jäävä hyvätapainen narttu.
Rescue-koirat pääsääntöisesti ovat helppoja vähään tyytyväisiä koiria. Etelä-Euroopasta tulevat koirat yleensä ovat podenco-tyyppisiä terveitä peruskoiria. Venäjältä tulee sekalaisempaa porukkaa, jotkut schäfertyyppiset voivat äityä hankaliksikin. Muistaakseni Viipurista tuli vänkyräjalkaisia vaaleita pitkäkarvaisia pikkukoiria, joista ei ole lenkkikaveriksikaan oikein.
Huskya en suosittele ellet aio hankkia useita ja ruveta rekikoiraharrastajaksi. Huskya ei voi pitää irti siinä kuin jotakin paimenkoiraa.
Mieti nyt vielä, ja monta kertaa! Isovillakoira on ihana rotu, oppivainen ja melko terve. Jos leikkaat turkin lyhyehköksi, myös ihan sporttinen. Näyttelylinjainen setteri voisi sopia myös, ja springerspanieli on hyvä aloittelijan valinta. Kultsua pienempi tolleri on helpompi hallita, tutustu rotuun.
Tärkeintä olisi että sinulla on asiantuntija-apua pennun valinnassa, jos pentua haet.
Rotu ei vielä takaa mitään, joka rodussa on niin ihania kuin luonnevikaisiakin yksilöitä. Älä ota pentueen isointa/reippainta pentua vaan jokin hierarkian keskivaiheilla oleva, kuitenkin ystävällisen ja iloisen oloinen pentu. Mielestäni ideasi vaihtoehdoista olivat kovin suppeita,hyviä rotuja on kymmeniä ja esim. kultsu saattaa osoittautua odotettua hankalammaksi yksilöksi varsinkin aloittelijan käsissä.
Eikös Husky ole ulkokoira, joka ei viihdy pitkiä aikoja sisätiloissa? Sitä en ottaisi kaksioon kaupunkiin. Eli joko kultsu tai Australian paimen. Jälkimmäinen tarvitsee hyvin paljon liikuntaa ja aktivointia, muuten se voi äityä tuhoajaksi. Tietenkin kultsukin tarvitsee paljon liikuntaa. Kultsuissa kannattaa olla tarkkana, koska rodussa esiintyy melko paljon periytyviä sairauksia.
Tuossa aiemmin (en muista nimimerkkiä) mainittiin spiringerspanielit. Jos päädyt tutkailemaan vielä muita rotuja, kannatan spingeriä, joko walesin tai englannin. Niissäkin kannattaa kyllä olla tarkkana, että saa terveen yksilön.
Mieti tarkkaan mitä koiralta halua ja mikä roduista olisi sinulle sopivin. Minkä tahansa rotuinen koira voi olla aivan yhtä hyvin se ensimmäinen eikä mielestäni ole mitään järkeä hankkia ensin "harjoituskoiraa" jotta voi myöhemmin hankkia sen rotuisen minkä oikeasti haluaisi. Tutustu rotuun kunnolla ja mieti pystytkö varmasti tarjoamaan sille luontaista tekemistä (esim. husky on jalostettu vetokoiraksi, toki on yksilöitä jotka eivät syty vetämiselle mutta ei ole mitään järkeä hankkia vetokoiraa ilman aikomustakaan vedättää kun on muitakin rotuja) ja tarpeeksi aktiviteettia.
Kultainennoutaja ja auspai ovat yleisesti ottaen helppoja koiria, husky on hieman erilainen koiran vähäisen/olemattoman miellyttämishalunsa kanssa ja tarhalta otetussa rescuessa on riskinä se että koira saattaa olla hyvinkin erilainen kotioloissa.
Huomaathan että husky ja australian paimenkoira ovat hyvin aktiivisia rotuja eivätkä sovellu pelkiksi sohvakoiriksi, eikä kultainennoutajakaan sieltä laiskimmasta päästä ole. Aktiivinen koira turhautuu liian vähällä aktivoinnilla ja se voi ilmetä jos jonkinmoisena häiriökäyttäytymisenä kuten aggressiivisuutena.
Myöskin se kannattaako hankkia uros vai narttu on mielipide asia. Itse monenmoisia koiria nähneenä ja niin uroksia kuin narttuja omistaneena tiedän että ainakin itselleni urokset ovat yleisesti ottaen huomattavasti helpompia.
Sanoisin, että kultainennoutaja noista vaihtoehdoista. Se on mukavan rauhallinen ja älykäs, eikä turkkikaan hirveästi vaivaa vie. Oma ensimmäinen koirani oli skotlannin paimenkoira, ehkä paremmin tunnettuna Lassie. Ne ovat myös älykkäitä, helppoja kouluttaa, mutta pitkä turkki mikä on, juu, kyllä kaunis, mutta sitä pitää harjata viikottain ja pestä mieluiten 2x per kuukausi. Toiseksi koiraksi otin vuosi takaperin ( tämän koiran kuoltua ) barbetin, mitä "saa" Merimaskun Tulimaan Kennelistä. Barbet on suomeksi ranskalainen vesikoira ja... no omani on hieman säikky vettä kohtaan, mutta muuten barbetkin olisi/sopisi ensimmäiseksi koiraksi, sillä ensimmäisen pentuvuoden se nukkuu melkein koko ajan mutta kumminkin energiaa löytyy sen valveilla olon aikana ja PALJON. Mutta tietenkään ei tarvitse valita skottia tai barbettia, mutta kerron vaan omasta kokemuksesta :)
Kiitos todella paljon vastauksista! :)
Yhteen kysymykseen vastaus: olen kiinnostunut tokosta ja pelastuskoiratoimintaa.
Tällä hetkellä olemme päätymässä kultaiseennoutajaan :) Tuntuu varmimmalta valinnanlta ensimmäiseksi koiraksi. Varmasti ei jää viimeiseksi, joten ehkä tulevaisuudessa on paremmat eväät ottaa haasteellisempi koira esim juuri husky.
Kiitos kaikille kuitenkin :)
Narttu on lempeämmän luonteensa vuoksi parempi ensikoiraksi :-) Uroksilla on enemmän taipumusta pomotella muita koiria ja omistajiaan.
Aussi on parempi kultsit on liian paljon seurakoiramaistuneet enemmän sohvapottuja kuin toiminnallisia.
Olen 12v tyttö ja mietin pärjäisinkö aussien kanssa??
Koirakokemusta minulla on mäyräkoirasta ja espanianvesikoirasta, ja äidilläni Dobermannista ja mäyräkoirista.
Tulossa olisi siis narttu pentu agilityyn ja tokon mahdollisesti myös hakuun.
Asumme paritalossa ja koira joutuisi olemaan yksin 3-6 tuntia päivässä.
Aamulla pääsisi ulos noin 30min päivällä yli 1h ja illalla saisi juosta vapaana ja leikkiä toisten koirien kanssa yli 2h, lisäksi saisi tulla mukaan tallille minun kanssa 1-2 kertaa viikossa. Keksisin paljon aktiiviteetejä ja muita leikkejä ja temppuja.
Ja sitten KOKENEET IHMISET voi kertoa aussien luonteesta ja terveys...
Ja entäs se turkki??, miten sitä hoidetaan ja lähteekö paljon karvaa???
Ja jos tiedät hyvän kennelin niin sano ihmeessä =)