Onko kellään kokemusta vertaistukiryhmistä? Hgissä ainakin on. Houkuttaisi mennä. Onko siellä asiallista menoa? Vai peräti enemmän narsisteja, jotka kokevat itsensä uhreiksi?
Vertaistukiryhmät
Valoa edessä
13132
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mä en ainakaan luota kenenkään arvostelukykykykyyn.
Mulla on tietty järjestys miten tässä mennään. Työ itsenäisesti, noudattaen omia periaatteita, perhe, omat periaatteet -sama se, olen terapiassa joka tapauksessa ja molemmat kulkevat käsikädessä. En luota edes terapeuttiin lopulta, jotta laskisin elämäni hänen varaan. Tiedän tämän! En usko että terapeutti olisi narsku, vaan ihan vaan utelias!
En todellakaan luota ihmisen arvostelukykyyn tunnistaa narsisti olematta itse sitä! Ja tämä on vakava asia!
Aika raskasta on elämä jos ei pysty lainkaan luottamaan toisiin ihmisiin ja heidän arvostelukykyynsä. Ei terapeutin varaan tarvitse elämäänsä laskea, mutta luottamuksellisen ja avoimen suhteen voi silti muodostaa. Terapiasta on vaikea hyötyä, jos ei voi luottaa. En usko, että terapeutti on utelias. Kyseleminen ja kuunteleminen on hänen toimenkuvaansa. Terapeutti ei voi auttaa potilasta löytämään avaimia ongelmiinsa, jos ei tunne häntä ja keskustele hänen kanssaan.
Ja narsistin voi todella tuntea olematta narsisti, eivätköhän monet narsistien uhritkin ole asian jossain vaiheessa tiedostaneet. Narsismin psykopatologian tunteminen kuuluu myös mielenterveysalan ammattilaisten työnkuvaan.
"En todellakaan luota ihmisen arvostelukykyyn tunnistaa narsisti olematta itse sitä! Ja tämä on vakava asia! "
Viekin todella aikaa tunnistaa narsisti, mutta kyllä se onnistuu. Tuskin toinen narsisti tunnistaa narsistia, pitää luultavasti hulluna, kun kommunikoinnista ei tule mitään eikä manipulointi tuota tulosta, olisikin mielenkiintoista nähtävää.
Meissä ihmisissä on käsitykseni mukaan narsistisia piirteitä vaikka millä mitalla. Toisissa voimakkaampina ja toisissa vähemmän. Ilmiöiden pinnallaolo vaihtelee. Narsistisella persoonallisuushäiriöisellä ne ovat kokoajan käytössä, ja häneltä puuttuu empatiakyky, josta narsistin tunnistaa. Myöskin hän on tietyllä tapaa rajaton.
Kai se psykologikin voi vain ounastella viimekädessä...
No niin...
- Helsingissä toimii useampia ryhmiä, joista suuri osa Malmilla.
- Kokoukset on ilta aikaan ja niihin pääsee hyvin yleisillä.
- Herätyksen tultua ne ovat hyvä apu, sillä yleensä poikkeuksetta uhri ajattelee, ettei kukaan voi uskoa tapahtumia (se elämä on ollut narsistin kanssa täysin rajatonta, sairasta ja skitsoa) ja se tuntuu mielettömältä kun joku kertoo samaa tarinaa.
- Narsisteja osallistujista on noin 1/4, mutta se täytyy vain hyväksyä. Kukin puhuu vuorollaan ja näiden puhuessa voi vaikka ajatella omiaan tai löytää työvälineitä ymmärtämiseen.
- Mukana on myös muiden mielenterveysongelmaisten uhreja ja jopa "vahvoja" naisia, jotka on päättäneet miehensä olevan narsisti...ja he puhuvat normaaleista parisuhdeongelmista.
- Oikeat narsistin uhrit omaavat kanssa erilaisia psyykkisiä ongelmia (joka on ollut se syy, miksi he ovat päätyneet narsistin kanssa yhteen) ja se voi olla raskasta katsottavaa välillä...mutta antoisaa kun kuulee oman tarinansa toisen suusta.
- Lisäksi siellä on terapiassa olevia entisiä uhreja ja heidän selviämisensä on hyvin rohkaisevaa.
Yksi tärkeä asia, minkä aloittaja saa on ymmärrys, että myös itsellä on sellaisia psyykkisiä ongelmia, jotka vaatii hoitoa. Kaikilla narsistien uhreilla on se syy, miksi he ovat olleet sokeita hyväksikäytölle, alistamiselle ja sille rajattomalle, sairaalle menolle.
"Yksi tärkeä asia, minkä aloittaja saa on ymmärrys, että myös itsellä on sellaisia psyykkisiä ongelmia, jotka vaatii hoitoa. Kaikilla narsistien uhreilla on se syy, miksi he ovat olleet sokeita hyväksikäytölle, alistamiselle ja sille rajattomalle, sairaalle menolle. "
Niin olen kanssasi samaa mieltä,
vaikka tällä palstalla yritetäänkin välillä myös väittää toisin...
Tiedä sitten johtuneeko se siitä että narsisti mieluusti näkisi kaiken johtuvan nimenomaan hänestä....
"Oikeat narsistin uhrit omaavat kanssa erilaisia psyykkisiä ongelmia (joka on ollut se syy, miksi he ovat päätyneet narsistin kanssa yhteen)"
??? Muiden ei ole väliä?
"Niin olen kanssasi samaa mieltä,
vaikka tällä palstalla yritetäänkin välillä myös väittää toisin..."
Jos nyt olet sitä mieltä, että muunlaista mielipidettä voi vain "yrittää" väittää... Niin oletko ajatellut, että tuota uhri-sairaus mielipidettä yritetään väittää fanaattisella kiihkolla... Mitä tulee mieleen fanaattisuudesta yleensäkin?
" narsisti mieluusti näkisi kaiken johtuvan nimenomaan hänestä...."
Niin... silloinko, kun hän ajattelee narsismin pulpahtavan kumppaninsa pintaan johtuen hänen omista heikkouksistaan?
Täsmennän vielä: Niin... silloinko, kun uhri ajattelee narsismin pulpahtavan kumppaninsa ( narsistin ) pintaan johtuen uhrin omista heikkouksista?
"Kaikilla narsistien uhreilla on se syy, miksi he ovat olleet sokeita hyväksikäytölle, alistamiselle ja sille rajattomalle, sairaalle menolle. "
Niin, jos ajattelee, että uhri tarkoittaa henkilöä, joka täyttää nuo kriteerit. Itse olen ilman muuta uhri, mutta alistetuksi en ole suostunut enkä alkanut katselemaan sairasta menoa. Myöskään en ole alistunut sairaalle menolle.
Mielestäni uhri on myös lyhyemmän suhteen narsistin kanssa kokenut (kuten minä), vaikka olisi puolensa pitänytkin. On tosi ärsyttävää väittää, että narsistin uhrin on välttämättä oltava ongelmainen. Mielestäni ongelmaiseksi luokittelu on hämärää, ja kattaa jossain mielessä kaikki ihmiset.
Koska jokaisella on ongelmia, enemmän tai vähemmän, elämäntilanteesta riippuen, menee luultavasti helposti siihen ansaan, että on erityisen ongelmainen, koska joutui narsistin kelkkaan.
Sitten taas: moni ongelmainen ei koskaan joudu narsistin kelkkaan, koska narsisti ei käänny tietenkään kaikkien puoleen. Uskon narsistin valitsevan varsinaiset uhrinsa jonkinlaisilla kriteereillä. Eli se kaikkein pulsuin nainen ei kuitenkaan kelvannut edes, vaikka oli rahoineen auliisti tarjolla..
Tietysti se on niin, että esim. minä en ole koskaan mennyt uhrien tukeen. Olin kyllä kiinnostunut jossain vaiheessa, mutta en lopulta halunnut osallistua, koska ilmoittautuminenkin olisi pitänyt tehdä omin henkilötiedoin johonkin osoitteeseen, missä ei ollut mainittu edes vastaanottajan nimeä... eli hämärää. Ei puhelinnumeroa eikä mitään (siis sinne, minne piti ilmoittaa omat tietonsa).
Aivan mahdotonta on edes ajatella osallistua mihinkään, missä jo valmiiksi pitäisi ottaa kuormaksi jokin mielenterveysongelma, jota ei koe itsellään olevan. Vaihtoehtoisesti "tukiryhmä" ei hyväksyisi sinua...
Mitä apua moisesta ryhmästä? Tuskin se olisi eroprosessia helpottanut.
Vielä: uskon, että ihminen, kenellä on varteenotettavia mielenterveydellisiä ongelmia, on niistä tietoinen ilman narsistiakin. Varsinkin, kun on vähän enemmän ikää. Mutta voihan se joskus olla koettelemuksena ns. viimeinen pisara...
Kiitos asialliselle vastaajalle:-) Jos ryhmissä on paljon "akuutissa" vaiheessa olevia uhreja, ei ehkä ole minun paikkani.
Enemmänkin kaipaisin välineitä siihen, miten pystyn ignooraamaan jatkuvan häirinnän ja lasten kautta kiusaamisen, jotta jaksan kasvattaa lapset kunnialla. Erosta on jo reilut kaksi vuotta ja kolmas oikeusprosessi pyörähtämässä käyntiin.
Tuntuu, että ainoa tie selvitä olisi tehdä itsestään niin vahva, jollakin itsensä kehittämisellä, ajattelulla tms., että mitkään sekoilut eivät tuntuisi missään.
Saattaa olla, että ryhmästä voisi olla sinulle apua. Uskon, että siellä on ihmisiä, jotka eivät tavalla tai toisella pääse ihan vapaille vesille narsistista. Kuulostaa ikävältä, että olet joutunut oikeusprosesseihin asti. Vaikka tilanteesi ei ole "akuutti", sinulla on konkreettisia narsistista johtuvia vaikeuksia.
Minulla on sikäli selkeämpi tilanne, että ei ole lapsia eikä mitään oikeusprosesseja. On vain suhde narsistin kanssa ja olen jo suurimmista tunteistani häntä kohtaan päässyt eroon.
Niin, ehkäpä jossain vaiheessa vertaistukiryhmään menen, kun lapsilta pääsen.
Välillä keskustelu ihmisten kanssa, jotka eivät ole tällaisia asioita kokeneet, on niin " köykäistä". Valitetaan turhasta, ollaan itsekkäitä, naivejakin. Itsellä ainakin kohtaaminen narsistin kanssa aiheutti aikamoisen myllerryksen ja kriisin.Toki henkilökohtaisessa elämässä, mutta myös siitä, että voiko tällaista oikeasti mahtua maailmaan. Välillä meinasi mennä usko koko ihmisyyteen. Välillä edelleenkin katselen omaa elämääni, kun olisin näyttelijänä jossain B- luokan kauhufilmissä. Ehkä olin elänyt tähän asti liian turvallista normielämää?
Yhtä kaikki. Nyt elämäni punainen lanka on "laitetaan hyvä kiertämään". Se on ainakin kiteytynyt selkeäksi. Myös yritän nähdä kaikissa asioissa korostuneesti ne hyvät puolet. Eli tekikö narsisti kuitenkin minulle palveluksen omalla pahuudellaan? Näen nyt niin korostuneesti, miten ihmisen pitäisi elää.:-)