Mitä ikävöit

entistä aikaa kun kaikki oli vielä ok.

ikävöin sen ihanat silmät,positiivisuus,ja se kaunishymy.
mut mä en voi saada sitä itselleni :((((

veitpä, monot suustani.
juuri näitä.

Minä ikävöin.. sellaista mukavaa, hauskaa pehmeää tyttöä, mutta kutsun kyllä kaikkia naisia "tytöiksi", iästä huolimatta.

Tietysti ulkonäkö on sellainen mikä ensin kiinnittää huomion ihmisessä. Mutta lopuksi se yhdessäolon hauskuus on tärkeintä.

Ikävöin sitä kuuntelijan taitoa, järkevyyttä, suoraselkäisyyttä, itsenäisyyttä, ja sitä että minäkin olisin merkinnyt hänelle jotakin. Kun jostakin ihmisestä tulee sellainen erikoinen tunne...

Tämän siis näin hänessä.

Mutta mitä hän minussa näki oli kaikkea muuta!

Minä sain häneltä:

Kaverikiemura: Siis hänen toiminnastaan lähteviä ajatuksia:

: tämä tässä on minun, älä havittele häntä. Niin en olisi siis missään tapauksessa ollut tulossa sinun ja hänen väliisi, saat pitää.

:Halveksin sinua, koska et osaa puhua ja näytän sen sinulle Parhaimmalla osaamallani tavalla, eli teen juuri sitä, mistä ei koskaan jää kiinni.Näin tekee myös A. Auer. Ei muista. Muisti menee silloin kun pitäisi selittää.

:Avioliitto. Pyhyys ja velvollisuus.

Halausta. Tuoksua. Sitä että mun täytyy nousta varpailleni kun suutelen häntä, on niin paljon minua pidempi :D

Luultavasti hänen kätensä ei enää ikinä ole ympärilläni. Niin kadonnut hän on, jonnekin. :'( Ikävöin kauheesti.