Kertokaas "hörhölle" olisiko mahdollista/ kannattavaa alkaa tuottaa maitoa täysin ostorehulla? Eli ostaisi tai vuokraisi tilan jonka navetassa tilaa, sanotaan 30 lehmälle. Investointi paljon pienempi, kun ei tarvitse ostaa kallista peltoa, eikä hankkia maatalouskoneita. Ajattelen, että ainakin jossain päin suomea olisi ylitarjontaa heinästä, kun niin monet on lopettaneet, ja pellot kuitenkin hoidettava korjaamalla kesän kasvu pois. Sanokaa onko tässä mitään järkeä? :) Minulle riittäisi, jos saisin suunnilleen 20.000 euroa vuodessa tuloa lehmien pidosta.
Maitotilalliseksi ilman omaa peltoa?
Onnaisko?
18178
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Onnistuu! Rehua saa ostaa tosi edullisesti, jos vaan osaa organisoida hommat ja ajattelutapa on "perinteisestä" poikkeava. Teet sopimukset lannanlevitysalasta taikka kehität lannasta jonkun huipputuotteen ja myyt sen jatkojalosteen hyvään hintaan. Voit myös tehdä biokaasuvoimalan ja hyödynnät lannan siten, toki johonkin tuon biovoimalankin jätteet on sitten osattava markkinoida.
Ajattelutapa vain pitää tosiaan olla "pisaralla pidemmälle", eli navetan tietysti etsit sopivan rakennuksen taikka siirrät vaikka jonkun halvan (ilmaisen) rakennuksen sopivalle tontille. Mitään nautapalatseja ei kannata alkaa rakentelemaan kalliilla.
Toisaalta saat peltoa kyllä ilmaiseksi käyttöösikin, kun osaat vain etsiä, että saat ainakin paperilla homman toimimaan varsin perinteisestikin...
pitäisi saada muutamaksi päiväksi maatöihin, lakkaisi tuo pelleily !
Eihän tuo mitään hörhöilyä ole, jos tuota oikein ajattelee. Karjatillallahan tietty homma toimii aika pitkälti peltojen hehtaaritukien puitteissa, mutta periaatteessa peltoja ei oikein muuten muuhun tarvita. Eli pellot voi kasata tarvittaessa jostain heittiöistä metsien keskeltä ja muuten pyörittää hommaa saatavilla olevilla rehuilla. Koska rehupaaleja saa ostaa alle paalauskustannusten, niin omia heiniä ei juuri kannata alkaa paalailemaan. Muita rehuja löytyy kyllä.
Kukaan hupsu myy rehua alle paalauskustannusten. Järkevämpi olla paalaamatta ollenkaan. Voihan sitä jonkun paalin myydä kaverinkauppaa halvallakin, mutta kyllä myyjän kokonaisuuden täytyy jäädä voitolle. Lisäksi rehun haaliminen pitkin vuotta kenties ympäri Suomen on kyllä aika epävarma tapa ruokkia karja.
Epävarmuus on tässä mallissa se ongelma. Vuodesta riippuen se navetta voi olla väärässä osassa maata. Rahtihan se usein maksaa eniten.
Meillä on tehty jo vuosikausia heinää näiltä tukipelloilta, mistä on pakko korjata sato, mutta omistaja itse ei halua heiniään. Käytämme ne sitten talvella kylmäpihatossa olkien jatkona.
vetää erinomaisesti..
Kaverini tekee juuri tällä tavalla, että kerää rehupaaleja alle paalauskustannusten ja ruokkii niillä karjansa. Toki pieni omavaraisuuskin hänellä on, koska omiakin peltoja on hieman. Rehupaalit kulkee paluurahdilla kauempaakin täysillä rekoilla. Rehu on halpaa tiettyyn aikaan vuodesta. Hyvin näyttää toimivan!
En olisi niinkään huolissani rehupaalien saatavuudesta, vaan säilyvyydestä. Kuivaheinä kyllä kulkee, mutta virtaspallukoissa on semmoinen juttu, että kun paalauksen jälkeen olostuvat paikalleen, seuraavan siirron jälkeen olisi syötettävä lähiviikkojen aikana. Paalit ottavat ilmaa muovin raosta ja alkavat pikkuhiljaa pilaantua. Eli joko syksyllä ajettava samantien talven rehut tontille, tai sitten haalittava niitä pitkin talvea pienemmissä erissä syöttöön.
Kummakseen vaan kulkee rekalla virtaspallukatkin kaverin pihalle, siinä missä muutkin tavarat. Kaveri on toki toiminut ihan muulla alalla vuosia, osan aikaa ulkomailla, että perspektiiviä on tullut maatilan töihin ja toteutukseen ihan toisella lailla, jos olisi koko ikänsä pyörinyt samoissa kuvioissa kotitilallaan.
Olen vain ihaillen katsellut toimintaa, miten halvalla voi tuottaa ruokaa, kun rakennuksiin ja koneisiin on investoitu kohtuullisesti ja hommaa pyöritetään taidolla.
Maitotilalla tuo on haastavampaa mutta tiedän sikatiloja joilla on muutaman hehtaarin peltoalalla satoja emakoita tai tuhansia lihasikoja. Ostavat miljoonia kiloja viljaa lähitiloilta syksyisin ja lanta levitetään levityssopimuksilla lähitilojen pelloille. Varmasti on taloudellisempaa kuin että esimerkiksi ostaisi omaksi peltoa kymmenien kilometrien päästä kuten voisi joutua tekemään kun läheltä ei ole kaupan. Vaatii tietysti jotakin sellaista mikä on suomalaiselle viljelijälle perinteisesti vaikeaa eli kykyä ajatella totutusta poikkeavasti, YHTEISTYÖKYKYÄ sekä kykyä neuvotella asioista ja tulla toimeen ihmisten kanssa.
Maitotilalla ongelmaksi muodostuu karkearehu joka ei ole yhtä helposti ostettavissa kuin vilja sikapuolella. Mutta siinäkin kun nyrkkisääntö on että maitotilalla tarttis olla hehtaari peltoa per lehmä niin varmasti kun on väkirehuvaltainen ruokinta sekä intensiivinen nurmikasvatus niin se saadaan puristettua että hehtaari per kolme lehmää että saadaan se ihan välttämättömin karkearehun osuus. Lisäksi olisi mahdollista olkien lipeöinnillä tai ammonoinnilla korvata karkearehusta vielä osa tai jopa kaikki oljella. Tätä oljen hyötykäyttöä tutkittiin kovasti 70- ja 80-luvuilla (en nyt muista tutkijoita mutta yliopistolta löytyy kyllä) ja homma oli ihan toimiva ja päästiin kohtuu tuotoksiinkin mutta jostakin syystä se sitten loppui. Ei saanut kannettua sillä tavalla tarpeeksi rahaa konekauppiaille vaan osa jäi itsellekin ja eihän sellainen käynyt.
Mutta. Riskejä on mutta onnistuu kyllä.
kannatta käyttää, sitä löytyy paljon mökkiseudulta. kyllä rehu kasvaa !
Kannatta kokeilla senkin takia, että sinusta tulisi melkoinen kuuluisuus. On nimittäin lähes ainutlaatuista maassamme, että joiltakin muilta aloilta joku siirtyy maidontuottajaksi. (Tulkitsen sinun nimittäin kertomasi perusteella sellaiseksi.)
Kotikuntani Kiuruvesi on ollut vuosikymmenet Suomen suurin maidontuottaja. (Ja olisi sitä edelleenkin ilman näitä kuntaliitoksia.) Tiedän vain yhden tapauksen, jolloin maatalousyrittäjä on siirtynyt toiselta tuotantoalalta maidontuottajaksi.
Muista kuin maatalouden ammateista maidontuottajaiksi ryhtyneitä esimerkkitapauksia taas en tiedä yhtään koko Suomesta.
Eikös se ole sama asia ostaa rehut lehmille ,kuin ulkoistaa kaikki peltohommat urakoitsijalle.
Maidontuottajathan ihan kehuu miten kannattaa keskittyä lehmiin ja niiden hyvinvointiin ,eikä uhrata aikaa peltohommiin.
Heinää kyllä saa, jos on tosissaan rahalla ostamassa.
Viherlannoitusnurmia viljatiloilla.
Jos hommaa vielä edulliset käyteyt heinäkoneet ,rehun saa edullisesti.
Säilörehun teossa epäonnistumisen riskikin pienempi ,kuin kuivaheinän.
Kiitokset kirjoituksista. Aivan oikein, vielä vihreä olen maitopuolen tuottajana. Sanokaas riittäisikö kymmenen lehmää tuohon tavoittelemaani 20ke vuotuiseen nettotuottoon, jos hoitaa karjan hyvin: niin että pysyy terveenä ja tuottaa paljon maitoa. Jos yhdestä lehmästä lähtee 10000 kiloa maitoa ja tuottaja saa litralta 40 centtiä, niin silloin se on 10 lehmästä 40000e maitotili ennen kuluja. Eläkemaksut sun muut minimiin, ja rehut tosiaan ostaa vieraalta, niin ei taritse koneisiin investoida. Ostasi jonkin pikkutilan, missä paikat tuolle lehmämäärälle, ja sitten navetta siistinä, mutta tosi yksinkertaisena koneiltaan. Olisi varmaan aika leppoisaa työntekoa käydä aamuin illoin hoitamassa lehmät, ja ei mitään työmatkoja tai vaihetyön stressiä. Tulisi henkiökohtainen tuntemus eläimiin ja sitten kun hyvin hoitaa, niin nekin onnellisia ja laatumaitoa tuottaisin. Jonkin 200.000 tilan voisin ostaa vielä käteisellä ilman lainoja. Kai sitä jotain avustustakin saisi alkuinvestointeihin?
Niin vielä, voisiko lehmänlannan vain "jättikompostoida" isoon aumaan. Ja sitten myydä hyvää palanutta lantaa sitä tarvitseville, sanotaan vaikka 20e peräkärryllinen, itse hakien. Vanhalla Valmetilla työntelisi perälanan kanssa isoon kekoon, tai vaikka sitten pieni etukuormain lisäksi siihen? Muovit päälle kun kasa tarpeeksi iso ja antaisi palaa vuoden päivät? Tai jos saisi tosiaan biokaasua tuotettua ja jos pääsisi perustamaan jonkun kaasunjakopisteen, niistähän on pula Etelä-Suomen ulkopuolella. Bensakäyttöisen auton muutto kaasulla toimivaksi kustantaa vain 2-3 tonnia, ja kun myisin sitä kaasua (mitä en itse tarvitsisi), niin siinähän olisi hyvä lisätienahomma. Voisin sen vaikka ulkoistaa jollekin toiselle, ettei mene oma aika liian kiireiseksi. Olisin tyytyväinen, kun saan sen 20ke vuoteen.
Jos on parsinavetta - pieniä pihatoita tuskin löytyy valmiina - tulee lehmien mukana Eu.n laidunnuspakko. Että ei selviä ilman peltoa, vähintään naapurilta lainattua. Ne on nuo viherpipertäjät sun muut suojelijat niin tarkkoja noista lehmienkin "lajinomaisista käytösmahdollisuuksista", halusipa lehmä tai omistaja sitä tahi ei.
Teoriassa varmaan onnistuu, mutta oman tilantuotanto on silloin aika lailla sellaisten tekijöiden käsissä, joihin et oikein voi vaikuttaa.
Suomalaiset maajussit ei ole oikein valmiita tämmöseen yhteistyöhön, sen rehun tasasen saannin ja laadun kanssa voi tulla yllätyksiä.
Tätä se on, kaikenlaista rehua on kaupan ja hyvää et ilmaiseksi saa.
Viimeksi eilen illalla soitti maitotilan isäntä, jolla on rehualaa liiaksi, että ostammeko ylimääräiset rehut keväällä, kun ei raaskisi peltoon jättää.
Meillä on siis vieraalta ostettu tila, nuori-isäntä on kaikkea muuta kuin perintönä saanut tilaansa. Talous tilanne on tiukka ja kaikki hankinnat mietitään hyvin tarkkaan. Mutta homma alkaa, vaan kaikesta huolimatta, plussalle mennä. Nyt vielä, kun sais rahavirran tasaisemmaksi, ettei kesälle tulisi niin pitkää miinuskautta.
Täällä saa ostettua rehua kyllä vaivatta, mutta olkitilanne on toinen. Osa viljanviljelijöistä silppuaa ne takaisin peltoon, eivätkä ole kiinnostuneita myymään niitä ja osan vie paikalliset emolehmätilat paremmalla hinnalla. Onneksi purufirma toimii.