Oletteko kohdanneet? Uskotteko siihen?
Mitä mieltä te olette sielunkumppanuudesta
usein kohdallanne?
47716
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Olen toki kohdannut oman sielunkumppanini. Vei jalat alta täysin.
ihan kiva asia varmasti
Olen hänet kohdannut....mutta....jäikö hän elämääni....ei jäänyt :(
En usko. se tunne on jotain muuta, mutta sielunkumppanuutta se ei ole. Se on vain hassu selitys tunteille..ihmisillä täytyy olla aina joku selitys asioille. Olen kohdannut sellaisen ihmisen, joka täyttäisi kaikki sielunkumppanuuden kriteerit ja nyt olen täysin tyrmääntynyt, mutta siltikään en usko hömppään. olen pahoillani.Aivot ovat niin ihmeelliset kapistukset, että se selitys löytyy sieltä, sähkösingnaaleineen, välittäjäaineineen..siis normaalia aivotoimintaa se vain on.
eikä olla kohdattu.
Sielunkumppanin kun kohtaa niin se on mahtava fiilis. Kun siitä joutunut luopumaan (edesmennyt) olotila on tyhjää täynnä.
Sielunkumppanuutta samaa sukupuolta olevan kanssa ei voi täysin verrata mies-nainen suhteeseen tietenkään.
En usko, että ihmisellä olisi sielua.
kyllä meillä kaikilla on sielu, eli osataan erottaa oikee väärästä esim.
todellakaan osaa! Vaikka ikää olisi 40 ja risat.
siihen. sitähän meidän ihmisten, halutaan oppivan täällä elämässä ja löytämään ja näkemään, toinen vastakappale, joka on, kuin peili itselleen.
uskon. en voi enää olla uskomatta kun olen kohdannut.
mitään järkeä elämässä, jos sellaista ei olisi, tai ei haluaisi löytää.
miten täällä olevat monet ihastuneet tai rakastuneet se näkee. Ei se ole välttämättä sielunkumppanuutta, jos sydän heittää kärrynpyörän nähdessä eli on ihastunut. Totta kai toisen seurassa on ihanaa, kun on ne tunteet, mutta ei se vielä tee teistä sielunkumppaneita.
ihminen, voi itse olla niin sokea ja kiinni epäolennaisissa asioissa, että se ei tahdo uskoa siihen, kun se kohdalle osuu ja on liian sensaationhakuinen. on helpompi väittää, mitä ei ole, kuin ottaa lasit silmiltä ja nähdä, mitä on.
Ei jokainen tusinaihastus voi olla sielunkumppani.
välttämättä ole ihan kehissä, jos se jokaisen kohdalla tuota miettii.
Ihan perseestä.
Kaksoisliekkiä ei mainittu!
Asiaan, joo sielunkumppanuus on soopaa. Teoria...kipeäpäisten satu setien/tätien punaviinipäissään kehittämää romanttisia huttua.
Ihan sama mulle, osa ihmisistä vaan tahtoo kokea elämänsä ylivertaisena, sekä vuoria siirtävä draamana...jossa rakkaus ja twinsit anyway lopuksi voittavat.
Mielipide, ei oksu. Ei saa suuttua.
Platonin mukaan alussa ei ollut setiä tai tätejä, vaan setätätejä;)
menee naimisiin, niin sekö ei silloin sitä ole? mies ja nainen tekee lupauksen toisilleen, olevansa elämänsä valittuja. no onko niille sielunkumppaneille sitten vielä, joku oma kategoriansa, joku sellainen ihan uskomaton ilotulitus 7 taivaassa, jossa kustaan hunajaa...?? mitä nykypäivän skeptikot, ymmärtävät avioliitosta ja sen merkityksestä hetkeäkään? varmaan sitten liikaa, halutaan käännellä sanojen merkityksiä, kun "sielunkumppanuus" kuulostaa niin eksoottiselta. ihmiset on pihalla... no miks sitä pitää mennä avioon asti, sellaisen kanssa, jonka kanssa ei olisi pitänyt ja sitten olla vähän asioista mieltä... pitää hakea priimaa, ei sattumia ja itsestään sitä. ei ne muut ihmiset ole mitään leluja.
Haloo, rakkausavioliitto suht nuori keksintö.
olla populistisia näkökulmia, ajan henkeen sopivia, mutta kuitenkin taustalla, on aina vain absoluuttinen totuus, odottaen taas aikansa koittamista.
Toki ne voi olla siinä vaiheessa sielunkumppaneja, ainakin parisen vuotta, tai ainakin yhteen suuntaan, mutta arki astuu siihenkin sielunkumppanuuteen ja aidan toisella puolella alkaa kirmata tuoreamman vihreitä sielunkumppaneita. Ihmisen sielussa on haikea kaukokaipuu, joka muistelee aamupuuron äärellä myös taaksepäin - se silloin, tällöin tai tuolloin siellä, täällä tai tuolla, sehän olisi saattanut olla sitä vielä enemmän kuin tämä. Eniten soulmeitsejä esiintyy muutenkin horisonteissa, tähtitaivaalla tai jännittävissä, uusissa tilanteissa.
moni tekeekin ja menee karkuun, keksien omia selityksiä. vai miltä tekstisi sitten vaikuttaa? pienen ihmisen tulisi vain hyväksyä se, että se ei ole tämän maailman keskipiste, eikä elämä toisen ihmisen kanssa, ole aina mitään juhlaa, vaikka kuinka oltaisiin sielunkumppaneita. se ei paria vaihtamalla, muutu yhtään sen paremmaksi. jos ihminen huomaa, että toisen vuoksi ei kannata taistella, silloin se ei tunne itseään tarpeeksi hyvin, vaan elää noidankehässä. siksi ihmisen kuuluisi nähdä vaivaa, itsensä löytämiseen, koska vasta sitten, se voi nähdä sen toisen, vieläpä vikoineen päivineen. jos ihminen, ei voi hyväksyä toista epätäydellisenä, on se ongelma silloin hänessä itsessään, ei siinä toisessa. ja minkä minä sille voin, että ajat ovat tälläiset, jossa hyvin kyseenalaiset tieteet ja yhteiskunta-luokat määräävät ihmisten ajattelua niin, että he tekevät elämässään vääriä valintoja. kukaan ei kuitenkaan, ole pakottanut niitä tekemään.
Teksti oli tarkoitettu ironiseksi, ellei mikään mene jakeluun.
Toinen ironinen teksti voisi olla paikallaan ihmisille, jotka haluavat manipuloida ja mestaroida muiden elämää, jotta muut tekisivät sitten niitä onnettomia, oikeita ratkaisuja.
on kateellisia ja enemmän, tahi vähemmän, vaiheessa olevia, jotka ovat niin tietävinään, mikä on toiselle hyväksi, tai kiusaamisen haluissaan pahaksi. mutta harvoin sellaiset, omaa elämäänsä uskaltaavat elää. heitäkään ei kuitenkaan, ole pakko kokea vihollisina, vaan tietynlaisina opetuksina elämässä, jossa ihminen pyrkii lyömään itsensä läpi, vastoinkäymisten kautta. päämäärä olisi siis se, että ihminen pystyisi valitsemaan kumppaninsa itse niin, että siihen päätökseen, ei vaikuttaisi mikään ulkoinen seikka, kuten jonkun vihamiehen mollaus vuosien takaa.
Itse pyrin siihen, etten pidä sellaisia ihmisiä elämässäni, jotka tuottavat pahaa. Aina siihen ei täysin voi vaikuttaa, mutta suuressa osin kyllä.
ei mulla ole sielua.
uskomusta ja selitystä, ja jokainen olkoon siinä toivossa mitä olettaa.
Mutta kyllä se sielunkumppanuus solmitaan silloin, kun ollaa ja eletään yhdessä! Ei mitään omaperäisiä haihatteluja, tai uskomuksia toiseen osapuoleen, ja vielä yksipuolisti. Harvoimpa täälläKÄÄN on se toinen sielunkumppani tullu ilmottamaan siitä toisen haihattelemasta sielunkumppanuudesta.
Enkä usko siihenkään että niitä sydänlupauksia tehdää vain toisen kertomana,,,J. Karjalainen sen tietää,,,
http://www.youtube.com/watch?v=zGKtxbV9x84
Ap ei nyt tarkentanut, mitä itse tarkoittaa sielunkumppanuudella. Itse ymmärrän sillä jotain maallisen ulottuvuuden ulkopuolelta tulevaa, semmoista mitä on täälläkin joskus linkitetty.
Sydänlupauksia voi olla ilman sielunkumppanuutta ja sielunkumppaneitakaan ei aina ole tarkoitettu yhteen, on oma näkemykseni.
Heräsi uteliaisuus.
Tässä eräs versio sielunkumppanuudesta, mutta näitäkin on monia
http://psykologinblogi.wordpress.com/2013/06/26/sielunkumppani-ja-kasoisliekki/
Sydänlupaus, eiköhän se ole sitä rakkautta, sitä missä rakastetaan todella, ilman ehdollistamista ja pettämättä.
Miksikäs Karjalaisen laulussa sitten se on kahden ihmisen välinen salaisuus? Herää kysymys.
Kuunteleppa tuo biisi, siinä se selviää.
Karjalainenhan sanoo että, se on vain kehden ihmisen, ei sitä toisten tarvitse tietää,,,,, Kuuntele ja mieti, kyllä sen oivallat ;).
Mutta mistä sä sen pettämisen siihen vedit...?
Mieti sitäkin.
Jos sydänlupaus on annettu, sen täytyy pitää, eikä pelata seläntakana, vaikka ei yhdessä asumista edes ole.
Nyt lähden sinne jonnekkin, missä sieluni ja kehoni lepää. Ei pihalla ole enää niin kuuma, päivällä mittarissa, siis auringonpaisteessa oli vaatimattomat 32. Nyt jaksaa tehdä ulkona kaikkea kivaa ;).
Kivaa ja antoisaa päivää sinullekkin.
vielä se, jos epäselväksi jäi, että missään nimessähän seksin merkitystä, ei sielunkumppania valittaessa, tule väheksyä, päin vastoin! hyvää päivänjatkoa!
se tärkeä ihminen - rakas
henki sielu
Kuinkahan moni todella tietää, mitä sielunkumppanuus tarkoittaa ?
Kyseisen käsityksen mukaan myös inkarnaatio olisi totta. En millään voi uskoa sielunvaellukseen..
Jotkut uskoo, jotkut ei. Vaikket uskoisi, se voi silti olla totta :D
tai sitten ei :D
Sopis tonne toiseenkin aloitukseen mutta laitanpa tänne.
http://www.youtube.com/watch?v=fh_v98AH-34
joku/joitakin, jotka vain tuntuvat harvinaisilta ja erityisiltä. Kosketus tuntuu erilaiselta, ja ensimmäinen kohtaaminenkin voi jäädä hyvin mieleen. Silmiin voi todella unohtua tuijottamaan eikä muuta huomaakaan. Samassa huoneessa oleminen voi tuntua vatsassa tai vaikka ei näkisi heti, tuntee, että toinen seisoo siinä vähän matkan päässä. Jotakin omituista vaistoamista, missä ei taida olla mitään järkeä, mutta silti se on olemassa. Kuten tämä teksti tässä...
Joo, mutta lukekaa nyt hyvänen aika, mitä sielunkumppanuudella tarkoitetaan kaiken kaikkiaan..
Sehän sulkee pois kristinuskon opin..ette vissiin tiedä kaikki täällä sitä.
Sekö on ainoa totuus? Maailman kaikkia uskontoja tässä vain mietin.
http://t4v707ei.ThinkText.com/
Ei sielunkumppanit ole välttämättä rakastavaisia.