Eivät koskaan seiso ns. hakurivissä vaan aina hieman sivussa. Jos tuntematon mies tulee hakemaan, he sanovat olevansa tauolla. Jos taas tuttu mies hakee, silloin tauko päättyy yht'äkkiä.
Yleensä tähän ryhmään kuuluvat naiset ovat todella hyviä, melkeinpä liian hyviä tanssijoita tavallisille keskivertotanssijamiehille.
Eihän tuossa tyylissä ole tietenkään mitään väärää, onpahan vain mielenkiintoinen ilmiö.
Millähän kriteereillä he kelpuuttavat uusia miehiä tanssipiiriinsä, vai tanssivatko he seuraavat vuodet/vuosikymmenet vain niiden vanhojen tuttujen kanssa?
Yleensä tähän ryhmään kuuluvat naiset ovat todella hyviä, melkeinpä liian hyviä tanssijoita tavallisille keskivertotanssijamiehille.
Eihän tuossa tyylissä ole tietenkään mitään väärää, onpahan vain mielenkiintoinen ilmiö.
Millähän kriteereillä he kelpuuttavat uusia miehiä tanssipiiriinsä, vai tanssivatko he seuraavat vuodet/vuosikymmenet vain niiden vanhojen tuttujen kanssa?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Jos noin on, osoittavat he kylläkin fiksuutensa. Erllään oleminen viestittää juuri sen, että he eivät toivo tulevansa haetuksi muuten kuin tuttujen toimesta. Ovat todellakin tulleet nauttimaan kunnon tanssista. Taidat vain olla kateellinen.
Jokunen näin toimiva nainen joita tunnen eivät ole keskivertoa parempia tanssijoita mielestäni mitä olen seurannut. Paljon parempia ja monipuolisempia tanssinaisia on rivissä. Rivissä oleva nainen ei pelkää mitään ;)). ja hän osaa kaiken.
Luulen että nämä sivussa seisovat eivät kykene tanssimaan kaikkien kanssa ja eivät ole välttämättä niin sosiaalisia kuin rivissä seisovat. Erillään olevalla on huonompi itsetunto. Näin ainakin luulen.
hae rivistä ei väkisellä
On siinä se väärin, että he eivät toimi yhteisten käytäntöjen ja etiketin mukaan ja turhaan sotkevat hakusysteemiä ja vievät lattialla tilaa.
Tuo etiketti ei ole mikään laki vaan seura(sosiaali)tanssisuositus.
Kaikki eivät tule lavalle sosialisoimaan. Osa haluaa tanssia tavalla josta nauttii. Niiden kanssa joiden tanssimieltymykset ovat samanlaiset kuin omansa.
Jokainen maksaa pääsymaksun. Jos sen lisäksi joutuu tanssimaan sellaisten kanssa joiden kanssa tanssi ei tunnu miellyttävältä vaikka tarjolla on mieluisiakin vaihtoehtoja, ei voi kuin ihmetellä.
Minä taidan olla yksi heistä. Kysyit, kuinka me hyväksymme uusia tanssitettavia. Itselläni se vei kolme vuotta, niin ihmeellistä kuin se onkin. Ensimmäiset kymmenen vuotta piirimme oli hyvin tiivis ja uusien oli siihen vaikea tulla, lähinnä siksi, että yksinkersisesti tanssiystäviä oli niin paljon, hyvä kun ehti heitä hakea omalla haullaan. Miesten haulla en seisonut yhtään rivissä vaan tutut hakivat niin etten riviin ehtinyt. Usein kuulin jossain loppuillasta jonkun yrittäneen hakea, mutta ei ollut ehtinyt, koska olin koko ajan menossa. Sitä tanssitaivasta kesti kymmenen vuotta. Noloa on myöntää, etten edes nähny muita ympärilläni, vaan myöhemmin kuulin ketä siellä oli ollut. Katse suuntautui aina eteenpäin.
Siten tanssimieheni katosivat, seurustelua, lapsia, muuttoa. Itse olin jo parisuhteessa ennen tanssin aloittamista. Vähensin tansaimista, koska en enää tuntenut uutta väkeä lavalla. Siinä meni kolme vuotta. Sitten päätin ryhdistäytyä ja nyt on uutta tanssipiitiä muodostumassa. Tietyillä lavoilla olen aina lattialla ja toisilla en kuulu tanssipiiriin, joten saman kysymyksen voi esittää myös miehille - kuinka he hyväksyisivät uudet tanssikumppanit.
Summa summaarum. Tanssi itsessään kehitti piirit, tiettyjen tyyppien kanssa tietyt tanssit ja toisten kanssa toiset. Ajan saatossa piiri vain kasvaa kun kiertelee maailmalla. Kysymys ei ole ylpeydestä, vaan omalla kohdalla enemmänkin ujoudesta. Pysymme vähän taka-alalla ja toivomme, että joku sieltäkin poimisi tai sieltä sivummalta. Me vain olemme sellaisia. Itseni kohdalla olen edelleen tietyissä piireissä, mutta uudet ihmiset tulivat tämä kolmen vuoden aikana ja nyt kehittyy jälleen jonkinlainen sisäpiiri, tuskin koskaan enää sellaista mitä se oli.
"saman kysymyksen voi esittää myös miehille - kuinka he hyväksyisivät uudet tanssikumppanit."
Toivon ja rukoilen, että itselle sopiva taituri tulee hakemaan (johonkin muuhunkin lajiin kuin foksiin tai humppaan). Se on siinä. Haen sitten jatkossakin, kun ja jos yhteispeli sujui. Itse en oikein uskalla tai ehdi sitä ensimmäistä hakua tehdä.
Miten minusta tuntuu että nimimerkit " outsider dancer" ja " hyvä tyttö" ovat miehiä.
No "hyvä tyttö" kertoo kyllä sellaisia asioita, joista miehet ei kirjoittaisi, joten taidatpa olla väärässä.
Kiitos ;) olen kyllä tyttö tai nainen jo pidemmän aikaa. Pidän vain siitä kun miehet tytöttelevät, siitä tulee niin pikkuinen olo:)
Tanssi piiriläisille kylläkin yleensä aina kelpaa uudetkin tanssittajat. Kriteerinä vain on että ossat tanssia muutakin kuin yhtä tanssia!
Ps. nähty ja koettu!
Ja miehet hakevat tanssi piiriensä ulkopuolelta jopa keksosti tanssitettavia jos haluavat tutustua paremminkin naiseen kuin vain tanssiparketilla.
Minä ainakin tulen lähelle ja kysyn "saanko luvan". Sitten tanssitaan. Kielteisessä tapauksessa arvioin tilteen. Jos on jalka kipsissä tai vataavaa niin paltataan asiaan myöhemmin. Selliset "en mää kun mää.." tapaukset koitan painaa mieleen jotta ei toistakettaa vaivaa. Tanssikursseilla missä on kiertävä parinvaihto tuolliset naiset jotka eivät tykkää on jännittäviä tanssitettavia. Näkee kun toinenkin koittaa tosissaan. Kun en ole riidanhaluinen niin pyrin aina nopeisiin ratkaisuihin sellaisten ihmisten kohdalla jotka eivät pysty olemaan kohteliaita.
Miehessä on ominainen hajunsa jota nainen voi sietää tai sitten ei. Ei tuollaisille asioille voi mitään.
Jos joku seisoo poissa hakurivistä, niin tarkoittaa tosiaan kai, ettei toivo itseään haettavan. Tutut tietää tietysti, että ketä voi hakea vaikka takapihalta - ja varsinkin että kuka toivoo itseään haettavan juuri sieltä.
Monesti tuohon ryhmään kuuluvat naiset ovat hyviä, mutta sivuun kai vetäytyy sekalainen seurakunta. Osa on ujoja, osa voi olla vähän nirppanokkia ja osa vaan on mukavuusalueellaan kun tanssii sen oman piirinsä kanssa. Mikään ei korreloi suoraan osaamisen kanssa.
Mä luulen, että helpointa on päästä tuollaiseen piiriin yhteisen tanssikurssin kautta tai muuten vaan tutustumalla jossain toisessa yhteydessä.
Minunkaan mielestä kyseisessä ilmiössä ei ole mitään väärää ja se ei aiheuta edes mitään ongelmia. Itsekin olen usein sivummalla ja tutut tietää kyllä, että sieltä voi ihan vapaasti hakea. Vieraat tietty ei sitä tiedä - vaikka lähden aina mielelläni kenen tahansa kanssa koska tahansa tanssimaan. Vieraat ei myöskään tiedä, että minulle on aivan sama onko miesten vai naisten haku, hakea saa aina.
Juuri näin kuin edellä...ei paljon lisättävää.
Ei tanssilipu ole mikään oikeus siihen, että minä saan ja voin tanssia kenen kanssa haluan. Kyllä se haku on nykyaikana kahdenkauppa.
Voi miettiä sitäkin, että jos niitä pakkeja tulee kovin usein, että hakeeko vääriä henkilöitä. Kyllä sen verran pitäisi olla sosiaalista pelisilmää, että jos joku seisoskelee sivummalla, niin joku tarkoitushan siinä on. Ilmaisee varmasti katseellaan jos toivoo hakemista ja toisaalta tällä "tauolla olemisella" ilmaisee sen ettei toivo ko. hakua. Jos tähän miinann kolahtaa kovin usein, niin kannattaa alkaa hakea lähempää sitä ulko-ovea...
Tuli tässä mieleeni kun koirjoittelen keittiön ikkunan äärellä sisäfilettä uunista odotellessa, että silloin kun aloittelin tanssimista niin ympärillä kävi sutina ja tuhina. Miehet olivat aivan innoissaan opettamassa kaikenmaailman kädenalituksia ja hyppyloikkakuvioita. Uskon näin jälkeen päin, että miehet saivat kokea itsensä siinä tärkeiksi ja ties mitä. Olen tähän kiinnittänyt nyttemminkin huomiota, uudet taitamattomat askeleet vetävät kuin magneetti miehiä puoleensa. Ehkä joku mies voisi selittää tätä teoriaa?
Niin siis millä perusteella olisin mies.. Hassuja väitteitä ja ihmeellistä, että moisen kuvan näin pieni nainen voi itsestään antaa.
Just niin, siinä saa päteä. Ja sanoudun itse irti hyppyloikkakuvioiden opettamisesta. Opetan korkeintaan taka-askeleita pois ja käsien pitämistä niin, että voi viedä. Siinäkin on jo riittämiin.
se päteminen ja näyttäminen ,mahtailu
"se päteminen ja näyttäminen, mahtailu"
toiset vain ovat taidokkaampia tanssijoita kuin toiset ja suuri osa "tanssijoista omistavat vain puujalat joilla hiihdetään eteenpäin.
Niin, ja kuka näistä vanhemmista sedistä ehtiikään näitä nuoria kehityskelpoisia viehättäviä naisia hakea? Aika moni näkyy onnistuvan. Joskus on oikein kova kisa. Usein käypi niin, että nuori kolli omii tällaisen nuoren kehityskelpoisen neitosen. Vanhat sedät on nyreissään ja odottavat taas uutta mahdollista (mahdotonta) valloittamisen kohdetta saapuvaksi lavoille :). Kaikkea näkee, enkä toki ketään tuomitse, totean vaan näkemääni. :)
Osa näistä piilottelevista naisista on kovin suosittuja ja/tai hyviä tanssijoita, joten he koettavat hieman karsia hakijoita ja valikoitua parempien viejien tanssitettavaksi. Kuten sinäkin "outsider dancer" selkeesti haikailet näiden perään. Lavoilla vallitsee usein epätasapaino naisen ja miesten välillä kun naisia on niin paljon. Osa naisista on jatkuvasti parketilla ja osan pitää tyytyä seinaruusun asemaan. Kun lavoille seinäruusut haikailevat lisää miehiä niin eihän se tarkoita välttämättä seinäruusujen tanssiin pääsyä. Näitä suosittuja hekin varmaan haluavat hakea minkä ehtivät..
Jokaisella tanssipaikalla on oma "tanssipiirinsä" tai oikeastaan montakin yhtä aikaa. Sama henkilö voi olla useassakin piirissä, johtuen siitä, että aktiivitanssijat käyvät taajaan kursseilla. Joka kurssista muodostuu uusi "piiri" jne Ja sitten on tietenkin niitä jotka seuraavat esim Sinitaivasta, siinä on taas oma piirinsä, jossa väkisinkin naamat tulee tutuksi. Ja kaikki piiriläiset mieluusti tanssivat vain omien tuttujensa kanssa...... Surullista sinänsä uusille tulokkaille, jotka eivät vielä ole pro-tasoa. Kursseille vaan, niin pääset jonkin piirin porukkaan!
Mutta mistä tämä kertonee? Tästä ajasta. Mutta tästä jollekin sosiologi-opiskelijalle, joka tanssin aktiiviharrastaja, hyvä gradun tms aihe
ollaan sitten ei sinisilmäisiä siellä kursseilla, kaikki sedät ei ole
puhtaat jauhot pussissa liikkeellä.
Kaikki nyt vaan ei käy kursseilla saanen oikaista. Itsellä on tansseissa tullut tuttuja, koska kursseilla en ole käynyt. Luonnollisesti tutuksi tulleet hakevat minua koska ilmeisesti tykkäävät tanssia kanssani. Ei siinä sen kummenpaa, enkä kuulu näihin piiloutujiin.
Asia on vieläkin yksinkertaisempi. Jokainen löytää ajanmittaan niitä tanssituttuja, joiden kanssa on kiva tanssia keskenään. Tuttuja keräytyy treeneistä, tansseista ja muuallakin saatujen kokemuksen perusteella. Ihan samoin kuin jokainen löytää itselleen ystäviä. Riippuu persoonasta, taidoista, eri ominaisuuksista ja sattumistakin, ketkä ajautuvat omaan ystävä- tai tanssipiiriin.
auts...noinkinko voidaan ajatella..inhoan olla rivissä arvioitavana,mieluummin ehkä sivussa ja kyllä minua sieltä haetaan ahkeraan..enkä minä mitenkään huono tai hyväkään tanssija ole,nautin olostani,en ole osannut kuvitellakaan etteikö minua vosisi joku kysyä jollen seiso rivissä ja keskellä lattiaa....en valikoi,tanssin ,haen ja tulen haetuksi,toivottavasti nytkin viikonloppuna!!!!!Kauheaaa että teillä on siellä aikaa tehdä analyysejanne ja miettiä kaikenlaista outoa..itse kuuntelen musiikkia ja samalla tanssin..eikä minulla ole siellä tanhupiiriä,käyn eri lavoilla ja aina on ollut hiki ja vientiä ja naurua..kiitos niistä hetkistä ja tulevistakin,terv. nurkasta tai sivulta..penkiltäkin..eikä niin hoikka,eikä niin lihavakaan,mutta komia oon!!
sinua keretään enemmän tarkkailemaan ja analysoimaan.
Alitajunta tekee ne päätökset ketä haetaan ei siinä useimmiten
analysointi auta kun luonto kertoo ja näyttää miten askel nousee
ja hymy ílmestyy kasvoille, katseen seuratessa levollisesti
ympäristöä. Kuuluu siihen 8 sek sääntöön milloin
se ensihuomio tehdään ja jonnekin aivojen sopukkaan tallennetaan.
Tuolta ovensuusta, vesipisteestä tai pihalta viilentymästä. Saa välillä hyvät tanssit, tai sitten rukkaset.
Ei voi tietää.
Ehkä on helponpi ensin keksiä jotain muuta sanottavaa, ja sitten vasta kysyä tanssiin. Ei ne rukkaset tunnu niin pahalta.
Mielestäni riski kannattaa ottaa.
Aika usein viilentymässä oleva daami kysyy tanssitaitoo, joten olis hyvä kun osais kyseistä tanssia tanssia kohtalaisen hyvin.
Jos osaa, saa siitä yleensä maininnnan, Daamia palauttaessa hakuriviin.
Kiitoshaku tulee aika usein, jos ei naisten-, niin viimeisen tunnin aikana.
Tänään on vuorossa tanssipaikka, jossa niitä tuttuja ei varmaankaan kovinkaan monta ole. Saas nähdä riittääkö hakijoita. Tsäkällä mennään :)