Olen ihastunut itseäni noin 17 vuotta nuorempaan työkaveriin. Tiedän ettei asiassa ole mitään tekemistä järjenkanssa, koska hän vielä mitä ilmeisemmin on hetero. Itse olen parikuukautta sitten eronnut pitkästä suhteesta. Olen tässä pohdiskellut että johtuuko se vain yksinäisyyden tunteesta, vai onko tämä aitoa ihastumista. Pientä kemiaa olen ollut havaitsevani välillämme, mutta, toisaalta onko kaikki vain omaa kuvitelmaani. En pääse ajatuksesta, jossa haluan hänet sulkea syliini ja hukuttaa suudelmiini, joskin hieman raastavaa.
Ihastuminen nuorempaan
Sekaisin sinusta
301956
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Minäkin olen toivottoman ihastunut n. 8 vuotta vanhempaan työkaveriini. En tiedä hänen seksuaalista suuntautumistaan, enkä sitäkään,kuvitteleeko hän minun olevan hetero.
Uskomatonta, mutta olen itsekin ihastunut n. 17-vuotta vanhempaan työkaveriini, joka on hiljattain eronnut. En kuitenkaan valitettavasti ole kyseinen punapää, jonka tapasit pe:na baarissa ;)!
Mielenkiintoinen sattuma :) Kenestähän punapäästä puhut ;)
Mielenkiintoinen yhteensattuma tosiaan, mutta ilmeisesti olet ihastunut punapäähän ja minä en kyseistä hiustenväriä omaa valitettavasti, vaikka muut tuntomerkit sopivat yllättävän hyvin yhteen...pitäskö värjäyttää hiukset punaisiksi, niin sitten sopis sekin seikka meillä yhteen ;)!?
:) Heh, olisit vaan niin kovin kaukana.
Hmmmmm missäs päin? :)
Tarkoitat varmaan Sekaisin sinusta kommentointia, mutta laitetaan selvennyksen vuoksi, että Ihastusta ilmassa vaikuttaa pääkaupunkiseudulla :D!
Kyseessä pienehkö kaupunki, joten en sitä viitsi täällä ilmoittaa :)
Koska olet hänet viimeksi tavannut? Työskenteletteko samassa kaupungissa?
Täällä painiskellaan samanlaisten asioiden äärellä. Pitkän kieltämisen ja valtavien tunnemyrskyjen jälkeen on kai pakko myöntää; olen ihastunut päälle parikymmentä vuotta nuorempaan naiseen. Tiedän, ettei lähestyminen ole tällä hetkellä millään muotoa järkevää (no, mikä rakkaudessa olisikaan järkevää?) ja oikeastaan mahdollistakaan.
- Mutta ehkä kohtaamme vielä joskus myöhemmin elämässä. Kun aika, paikka ja elämäntilanne on toinen.
Syyskuunkolmas, kirjoitit kauniisti. Onko ihastus yksipuolista vai onko tämä toinen myös kiinnostunut sinusta?
Hulluna romantikkona pidän tälläisistä tarinoista , toivottavasti saatte toisenne!!! :)
Eikö hän kirjoittanutkin ettei voi eikä aio lähestyä? Ihastuksen myöntäminen on ollut tuskallista. Ei kovin romanttista minusta.
Ihastuksen yksipuolisuudesta mä en oikein osaa sanoa. Flirttiä on ollut ilmassa ~ kai puolin ja toisin. Mutta kun kaiken voi tulkita aina ihan poskelleen ja hänhän on voinut olla vain kohtelias. Todella lämpimät välit meillä ainakin on. Hankalia asioita...
Edelliselle; ihastuminen on ollut tuskallista, mutta samalla ihanaakin.
Muuten saattaisin lähestyä, mutta tämänhetkinen tilanne ei ole se oikea. (Valta)-asemani tähän toiseen on sellainen, ettei se vaan yksinkertaisesti anna myötä.
Turhauttavaa, mutta minkäs teet. Mukavaa alkavaa viikkoa, toivottavasti on ollut rentouttava viikonloppu.
Toivottavasti sinullakin oli rentouttava viikonloppu niin jaksat sitten hallita.
Hallita? Mitä tarkoitat?
Liekö tarkoittanut valta-asemaasi..?
Mitä, jos hän lähestyisi sinua? Torjuisitko asemasi vuoksi?
Niinpä, niin... Selvennökseksi: ammatiltani olen opettaja. Mutta opetan aikuisten parissa.
Itse olen samanlaisessa tilanteessa, mutta opiskelijan roolissa. Koulutusta jäljellä puoli vuotta. Olisi mielenkiintoista tietää miten teidän kuvio päättyi.. Ja muutenkin ajatuksiasi tämänlaisesta kuviosta..
Mä taasen olen ihan korviani myöten ihastunut omaan esimieheeni.
Täällä yks ihastunut itseään vanhempaan työvakeriin. Eikä tietenkään uskalla tehdä asialle mitään. Asiaa vaikeuttaa vielä niin moni muukin seikka.
Mulla sama tilanne.
Kerrohan mikä siitä niin vaikean tekee? Monesti ne asiat vain saattavat tuntua siltä :)
Aikalailla kaikki :(
No mitäpä kun kaikista vaikeuttavista jutuista huolimatta ottaakin toiseen yhteyttä, ja sitten iskee katumus kun niin teki. Mitä tällainen on? Ensin taistelua pitkään tunteen ja järjen kanssa. Lopulta antaa tunteen voittaa. Hienoista epävakautta kaiketi.
Minä myös itteeni n. 10-vuotta nuorempaan työkamuun ihastunut.
Minäkin ihastunut itseäni melkein 20 vuotta nuorempaan. Miettinyt oon itsekkin mistä moinen ihastuminen johtuu, kun en häntä sen koommin edes tunne. Tiedän, ettei meistä ikinä mitään vois tulla mut saahan sitä aina unelmoida. Ja mähän unelmoin!
Ei sil mitään tekemistä järjen kaa ookkaan. Ei koskaan! Ittekki ihastuin itteeni vanhempaan heteroon tai ainaki luulen heteroks.
Minä olen omassa tarniassani se 17 vuottaa nuorempi osapuoli, jota vahvatahtoinen keski-ikäinen nainen lähestyi - ja vei jalat alta. Lykkyä pyttyyn aloittajalle sietää tilannetta tai ottaa riski!
Meidän koukeroista tarinaa on kestänyt puolitoista vuotta ja ikäero..ei sinällään häiritse. Kumppanistani tulee sharmiharmaa ja isoäidin ikäinen äiti, tällaiset seikat eivät haittaa. Mutta todennäköisyyslaskennan tuloksena jäisin tänne tallaamaan vielä pitkäksi aikaa yksin ilman toista. Se pistää suruksi. Toki on mahdollista elämisen ajan loppuvan minulta ensin ja muut kliseet hetkessä elämisestä, turrutan ajatukseni niillä (:
Meni hieman off topic, sanoimpa vaan.
Minä olen rakastunut erääseen mamukriittisen puolueen kansanedustaja mieheen, joka on 20 vuotta vanhempi kun minnäe ja menossa sukupuolenvaihdosleikkaukseen Tukholmaan.