YLE: Uskonnollista painostusta kouluissa

Jopa eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa todetaan, että koulumaailman uskonnollisten perinteiden kanssa ollaan vaikeiden asioiden äärellä.

- Kylmän viileästi kun miettii perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta niin näinhän se on, ettei ketään voida vastoin omaa vakaumusta pakottaa uskonnon harjoitukseen. Koulujen käytänteet pitää olla myös sellaisia, ettei ketään pakotetaan tuomaan julki omaa vakaumustaan, kertoo oikeusoppinut Piatta Skottman-Kivelä oikeusasiamiehen kansliasta.

Skottman-Kivelän mukaan tilanteet, joissa opettaja pakotetaan osallistumaan uskonnolliseen tilaisuuteen, ovat perustuslaillisesti ja ihmisoikeudellisesti hyvin problemaattista. Jo pelkästään se, että opettaja kävelee tilanteesta pois, tuo julki uskonnollisen vakaumuksen.

Koulutyöntekijöiden mukaan kaikki tämä nivoutuu työyhteisöjen sosiaalisten paineiden ja itsenään olemisesta aiheutuvan pelon ympärille.

Uskonnon harjoittamista ei nähdä pelkästään koulujen sisäisenä ongelmana, vaan jopa perustus- ja ihmisoikeuslain vastaisena. Video: Yle Uutiset Suora linja 6.9.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle uskonnon harjoittamiseen liittyvät kantelut ovat kestoaihe. Kanteluja on tullut muun muassa ruokarukouksista, joulukirkoista, sekä muista samankaltaisista uskonnon värittämistä tilanteista. Mitä uskonnon harjoittamisen lain silmissä tulee, oikeusasiamiehen kanslian mukaan kyse ei ole oikeudellisesti säätelemättömästä alueesta.
- Meillä on uskonnonvapauslaki, perustuslaissa uskonnonvapauspykälä, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö sekä opetushallituksen ohjeet ja laillisuusvalvojat, kuten oikeusasiamies ja oikeuskansleri, jotka valvovat asiaa, luettelee Skottman-Kivelä.

Vaikka lailla ja säädöksillä valvotaan uskonnonvapautta ja perustuslaillisia oikeuksia, silti vastuu käytännöstä jää viime kädessä kouluille. Uskontojen harjoittaminen eri tilanteissa on isketty hyvin syvälle sisään koulujärjestelmään ja siksi koulut usein saattavat säveltää omiaan. Yhteiskunnallisessa uskonnonvapauskeskustelussa usein unohdetaan se, ettei kouluilla ole mitään pakkoa järjestää näitä virren veisuita ja hartaushetkiä.

Julkisella vallalla on velvoite neutraliteettiin. Se on tietenkin aika painava asia, mikä pitäisi ottaa huomioon.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
- Julkisella vallalla on velvoite neutraliteettiin. Se on tietenkin aika painava asia, mikä pitäisi ottaa huomioon. Säädökset ovat aika selvät ja periaatteista ollaan yhtä mieltä. Varmaan kaikilla on yleisesti tiedossa se, että miten asia menisi jos se hyvin menisi, mutta ne käytännön ratkaisut pitää kuitenkin löytää siellä koulun arjessa, kertoo Skottman-Kivelä.

Et-opelta kirjoitti:

Jopa eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa todetaan, että koulumaailman uskonnollisten perinteiden kanssa ollaan vaikeiden asioiden äärellä.

- Kylmän viileästi kun miettii perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta niin näinhän se on, ettei ketään voida vastoin omaa vakaumusta pakottaa uskonnon harjoitukseen. Koulujen käytänteet pitää olla myös sellaisia, ettei ketään pakotetaan tuomaan julki omaa vakaumustaan, kertoo oikeusoppinut Piatta Skottman-Kivelä oikeusasiamiehen kansliasta.

Skottman-Kivelän mukaan tilanteet, joissa opettaja pakotetaan osallistumaan uskonnolliseen tilaisuuteen, ovat perustuslaillisesti ja ihmisoikeudellisesti hyvin problemaattista. Jo pelkästään se, että opettaja kävelee tilanteesta pois, tuo julki uskonnollisen vakaumuksen.

Koulutyöntekijöiden mukaan kaikki tämä nivoutuu työyhteisöjen sosiaalisten paineiden ja itsenään olemisesta aiheutuvan pelon ympärille.

Uskonnon harjoittamista ei nähdä pelkästään koulujen sisäisenä ongelmana, vaan jopa perustus- ja ihmisoikeuslain vastaisena. Video: Yle Uutiset Suora linja 6.9.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle uskonnon harjoittamiseen liittyvät kantelut ovat kestoaihe. Kanteluja on tullut muun muassa ruokarukouksista, joulukirkoista, sekä muista samankaltaisista uskonnon värittämistä tilanteista. Mitä uskonnon harjoittamisen lain silmissä tulee, oikeusasiamiehen kanslian mukaan kyse ei ole oikeudellisesti säätelemättömästä alueesta.
- Meillä on uskonnonvapauslaki, perustuslaissa uskonnonvapauspykälä, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö sekä opetushallituksen ohjeet ja laillisuusvalvojat, kuten oikeusasiamies ja oikeuskansleri, jotka valvovat asiaa, luettelee Skottman-Kivelä.

Vaikka lailla ja säädöksillä valvotaan uskonnonvapautta ja perustuslaillisia oikeuksia, silti vastuu käytännöstä jää viime kädessä kouluille. Uskontojen harjoittaminen eri tilanteissa on isketty hyvin syvälle sisään koulujärjestelmään ja siksi koulut usein saattavat säveltää omiaan. Yhteiskunnallisessa uskonnonvapauskeskustelussa usein unohdetaan se, ettei kouluilla ole mitään pakkoa järjestää näitä virren veisuita ja hartaushetkiä.

Julkisella vallalla on velvoite neutraliteettiin. Se on tietenkin aika painava asia, mikä pitäisi ottaa huomioon.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
- Julkisella vallalla on velvoite neutraliteettiin. Se on tietenkin aika painava asia, mikä pitäisi ottaa huomioon. Säädökset ovat aika selvät ja periaatteista ollaan yhtä mieltä. Varmaan kaikilla on yleisesti tiedossa se, että miten asia menisi jos se hyvin menisi, mutta ne käytännön ratkaisut pitää kuitenkin löytää siellä koulun arjessa, kertoo Skottman-Kivelä.

Lue lisää

Puolueeton ja neutraali koulujärjestelmä

Monien mielestä tasa-arvoisen koulujärjestelmän ei pidä tukea mitään uskontokuntaa enempää kuin toista, vaan järjestelmän tulisi perustua puolueettomuuteen. Vaikka koululaitoksesta tulisikin puolueeton, se ei poistaisi uskonnollisia arvoja ihmisten arjesta tai elämästä.
- Kouluissa lähdetään monesti siitä, että jos kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon, on myös osallistuttava uskonnon harjoittamiseen. Perheitä painostetaan suostumaan siihen, että lapsi osallistuu tähän uskonnolliseen ohjelmaan, ettei koulu joutuisi järjestämään mitään korvaavaa ohjelmaa, kertoo Vakaumusten tasa-arvo ry:n tiedottaja Laura Mäntysalo.
Mäntysalon mukaan hyvin usein koulut tarjoavat uskonnollisesti verhoiltuja retkiä tai muita tilaisuuksia, kuten esimerkiksi juhlia. Jos perhe ei halua, että lapsi osallistuu tilaisuuteen, vaihtoehdoksi ei anneta vastaavaa samantasoista ohjelmaa. Mäntysalon mukaan koulut saattavat antaa ymmärtää, että lapsi voi joutua kiusatuksi tai syrjityksi, tai että lapsi jää jostakin kivasta paitsi. Tämä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan.
- Jos koululla ei kerran ole resurssia järjestää kahta ohjelmaa, niin silloinhan koulun pitäisi järjestää yksi ohjelman, joka sopii kaikille, kertoo Mäntysalo.
Mäntysalon mukaan koulun tehtävä ei ole opettaa lapsille uskonnollisuutta, koska se on jokaisen perheen yksityisasia. Mäntysalo peräänkuuluttaa koulumaailmaan arvoneutraalia tilannetta, joka sopisi kaikille. Uskonnollisesti värittyneestä hiljentymishetkestä saadaan puolueeton ja tasa-arvoinen tilaisuus ottamalla siitä yksinkertaisesti uskonto pois.
- Se sopisi uskovaiselle lapselle, se sopisi uskontokuntiin kuuluvalle lapselle, jolla ei ole uskonnollista vakaumusta, ja se sopisi uskonnottoman perheen lapselle.

Mäntysalon mukaan perustuslakia rikotaan myös siinä, ettei elämänkatsomustiedon opiskelu ole valinnaista kaikille. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva lapsi ei saa valita elämänkatsomustiedon opetusta, vaikka vakaumuksensa mukaan niin haluaisikin tehdä.

Toimitus kiittää

Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta todetaan: ”meillähän ei ole valtion kirkkoa, vaan meillä on kirkko, joka omien sanojensa mukaan on kansan kirkko”. Vaikka evankelisluterilainen kirkko nauttiikin perustuslaillista erityisasemaa, julkisen vallan tehtävänä on silti valvoa ja edistää perusoikeuksien toteutumista. Uskonnon harjoittamista johdetaan tällä hetkellä viranomaisten toimesta, vaikka kouluviranomaisilla on yhtälainen velvollisuus noudattaa lakia.

Tämänhetkisestä tilanteesta kertoo itsessään paljon jo se, ettei kukaan uskalla puhua kokemistaan ongelmista ja painostuksesta omalla nimellään tai kasvoillaan julkisesti.
Monien keskustelijoiden mielestä suomalainen koulujärjestelmä kaipaa muutosta. Se, että suomalaiseen koulujärjestelmään juurrutetusta uskontokulttuurista luovuttaisiin ja tunnustuksellisuudesta siirryttäisiin pois, ei suinkaan tarkoittaisi sitä, että uskonnot häviäisivät. Ne vain siirtyisivät julkisista instituutioista enemmän perheiden omaksi asiaksi.

Et-opelta kirjoitti:

Puolueeton ja neutraali koulujärjestelmä

Monien mielestä tasa-arvoisen koulujärjestelmän ei pidä tukea mitään uskontokuntaa enempää kuin toista, vaan järjestelmän tulisi perustua puolueettomuuteen. Vaikka koululaitoksesta tulisikin puolueeton, se ei poistaisi uskonnollisia arvoja ihmisten arjesta tai elämästä.
- Kouluissa lähdetään monesti siitä, että jos kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon, on myös osallistuttava uskonnon harjoittamiseen. Perheitä painostetaan suostumaan siihen, että lapsi osallistuu tähän uskonnolliseen ohjelmaan, ettei koulu joutuisi järjestämään mitään korvaavaa ohjelmaa, kertoo Vakaumusten tasa-arvo ry:n tiedottaja Laura Mäntysalo.
Mäntysalon mukaan hyvin usein koulut tarjoavat uskonnollisesti verhoiltuja retkiä tai muita tilaisuuksia, kuten esimerkiksi juhlia. Jos perhe ei halua, että lapsi osallistuu tilaisuuteen, vaihtoehdoksi ei anneta vastaavaa samantasoista ohjelmaa. Mäntysalon mukaan koulut saattavat antaa ymmärtää, että lapsi voi joutua kiusatuksi tai syrjityksi, tai että lapsi jää jostakin kivasta paitsi. Tämä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan.
- Jos koululla ei kerran ole resurssia järjestää kahta ohjelmaa, niin silloinhan koulun pitäisi järjestää yksi ohjelman, joka sopii kaikille, kertoo Mäntysalo.
Mäntysalon mukaan koulun tehtävä ei ole opettaa lapsille uskonnollisuutta, koska se on jokaisen perheen yksityisasia. Mäntysalo peräänkuuluttaa koulumaailmaan arvoneutraalia tilannetta, joka sopisi kaikille. Uskonnollisesti värittyneestä hiljentymishetkestä saadaan puolueeton ja tasa-arvoinen tilaisuus ottamalla siitä yksinkertaisesti uskonto pois.
- Se sopisi uskovaiselle lapselle, se sopisi uskontokuntiin kuuluvalle lapselle, jolla ei ole uskonnollista vakaumusta, ja se sopisi uskonnottoman perheen lapselle.

Mäntysalon mukaan perustuslakia rikotaan myös siinä, ettei elämänkatsomustiedon opiskelu ole valinnaista kaikille. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva lapsi ei saa valita elämänkatsomustiedon opetusta, vaikka vakaumuksensa mukaan niin haluaisikin tehdä.

Toimitus kiittää

Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta todetaan: ”meillähän ei ole valtion kirkkoa, vaan meillä on kirkko, joka omien sanojensa mukaan on kansan kirkko”. Vaikka evankelisluterilainen kirkko nauttiikin perustuslaillista erityisasemaa, julkisen vallan tehtävänä on silti valvoa ja edistää perusoikeuksien toteutumista. Uskonnon harjoittamista johdetaan tällä hetkellä viranomaisten toimesta, vaikka kouluviranomaisilla on yhtälainen velvollisuus noudattaa lakia.

Tämänhetkisestä tilanteesta kertoo itsessään paljon jo se, ettei kukaan uskalla puhua kokemistaan ongelmista ja painostuksesta omalla nimellään tai kasvoillaan julkisesti.
Monien keskustelijoiden mielestä suomalainen koulujärjestelmä kaipaa muutosta. Se, että suomalaiseen koulujärjestelmään juurrutetusta uskontokulttuurista luovuttaisiin ja tunnustuksellisuudesta siirryttäisiin pois, ei suinkaan tarkoittaisi sitä, että uskonnot häviäisivät. Ne vain siirtyisivät julkisista instituutioista enemmän perheiden omaksi asiaksi.

Lue lisää

Et-ope, suosittelen merkitsemään selkeämmin mikä on lainattua tekstiä ja mikä omaasi. Edeltävistä pitkistä viesteistä kun ei valitettavasti ota selvää mikä on omaa tekstiäsi ja ylipäätään onko sitä ollenkaan.

Poimi viesteihin vain oleellisimmat pointit, niin menee viesti paremmin perille (nyt se menee hukkaan, oli aihe kuinka tärkeä tahansa).

bg-ope kirjoitti:

Et-ope, suosittelen merkitsemään selkeämmin mikä on lainattua tekstiä ja mikä omaasi. Edeltävistä pitkistä viesteistä kun ei valitettavasti ota selvää mikä on omaa tekstiäsi ja ylipäätään onko sitä ollenkaan.

Poimi viesteihin vain oleellisimmat pointit, niin menee viesti paremmin perille (nyt se menee hukkaan, oli aihe kuinka tärkeä tahansa).

Lue lisää

Taasko se yksinpuhuminen multinikkien välillä alkaa??

bg-ope kirjoitti:

Et-ope, suosittelen merkitsemään selkeämmin mikä on lainattua tekstiä ja mikä omaasi. Edeltävistä pitkistä viesteistä kun ei valitettavasti ota selvää mikä on omaa tekstiäsi ja ylipäätään onko sitä ollenkaan.

Poimi viesteihin vain oleellisimmat pointit, niin menee viesti paremmin perille (nyt se menee hukkaan, oli aihe kuinka tärkeä tahansa).

Lue lisää

On taidettu lainata kaikki. Linkin kautta saa myös haastatteluista videoklipit.
Itse asia kyllä on kyllä huhhuh

Eiköhän tuota ateistista jumalattomuutta ole jo IHAN TARPEEKSI. Jos on vaikea tehdä työhön kuuluvia tehtäviä, mene muualle töihin, vaikka venäjälle.

foksy-ambulo-opelle kirjoitti:

Taasko se yksinpuhuminen multinikkien välillä alkaa??

Oliko nyt niin että kirjoittaja, joka vaihtaa nimimerkkinsä jokaiseen viestiin, tuossa vihjailee että kirjoittelen viestejä vaihtuvalla nimimerkillä?

Kuuluuko nauru sinne asti?

bye kirjoitti:

Eiköhän tuota ateistista jumalattomuutta ole jo IHAN TARPEEKSI. Jos on vaikea tehdä työhön kuuluvia tehtäviä, mene muualle töihin, vaikka venäjälle.

Kyse on siitä, että opettajan työhön ei pitäisi kuulua tehtäviä, joissa joutuu harjoittamaan itselle vierasta uskontoa. Kaikki muut paitsi kristityt joutuvat nyt niin tekemään.

Kristittyjen täytyy ymmärtää se, että heidän uskontonsa on vain yksi uskonto muiden joukossa. Ei ole sopivaa tuutata esim. keskusradiossa yhden uskonnon oppeja muka absoluuttisina totuuksina. Ei ole myöskään oikein, että opettaja joutuu rukoilemaan jumalaa, johon ei usko.

Kokeilun vuoksi voitaisiin sopia, että kristityt opettajat esim. viiden vuoden koejakson ajan rukoilisivat aina ennen kouluruokailua Allahia tai vaikka Zeusta. Hekin saattaisivat kokea sellaisen ahdistavana, mutta "jos on vaikea tehdä työhön kuuluvia tehtäviä, mene muualle töihin..."

Bye bye! kirjoitti:

Kyse on siitä, että opettajan työhön ei pitäisi kuulua tehtäviä, joissa joutuu harjoittamaan itselle vierasta uskontoa. Kaikki muut paitsi kristityt joutuvat nyt niin tekemään.

Kristittyjen täytyy ymmärtää se, että heidän uskontonsa on vain yksi uskonto muiden joukossa. Ei ole sopivaa tuutata esim. keskusradiossa yhden uskonnon oppeja muka absoluuttisina totuuksina. Ei ole myöskään oikein, että opettaja joutuu rukoilemaan jumalaa, johon ei usko.

Kokeilun vuoksi voitaisiin sopia, että kristityt opettajat esim. viiden vuoden koejakson ajan rukoilisivat aina ennen kouluruokailua Allahia tai vaikka Zeusta. Hekin saattaisivat kokea sellaisen ahdistavana, mutta "jos on vaikea tehdä työhön kuuluvia tehtäviä, mene muualle töihin..."

Lue lisää

Hei keskustelijat,

YLE:n uutisesta ei selvinnyt, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse. Olisi hyvä, että asiaa eli opettajien kokemaa ahdistusta selvitettäsiin laajemmin. Itse en ole esimerkiksi kuullut, että muissa kuin ns. kristillisissä kouluissa (jotka ovat siis yksityiskouluja) olisi ruokarukous.

Terveisin Jussi-teologi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Hei keskustelijat,

YLE:n uutisesta ei selvinnyt, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse. Olisi hyvä, että asiaa eli opettajien kokemaa ahdistusta selvitettäsiin laajemmin. Itse en ole esimerkiksi kuullut, että muissa kuin ns. kristillisissä kouluissa (jotka ovat siis yksityiskouluja) olisi ruokarukous.

Terveisin Jussi-teologi

Lue lisää

Jussi hei..ei se ruokarukouksesta ole kiinni. Itse kävin peruskoulun 80-luvulla ja erittäin laaja ilmiö oli.

Kerran muistan kun pyörryin kesken aamunavauksen. Uskonnon opettaja minut herätti ja seuraava tunti oli hänen.

Sain syödä yksinään näkkileipää etten pyörtyisi uudestaan. Viereisen pulpetin artolle jotakin kuiskasin ja opettaja piti sitä syntinä ja siirsi takapenkkiin näkkileivän kanssa.

Minua kiusattiin pitkään sen takia että näkkileivän pureskelu tuotti hiljaisessa luokassa kovasti ääntä.

Tyyylsiä ne aamunavaukset. Ja kaikki pakotettiin niihin osallistumaan.

Iskä oli ateisti ja ymmärsi. Hän halusi ettei minun tarvitse enää uskonnontunneille osallistua. Olin hyvin kiitollinen.

Uskonto on tylsää.

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Hei keskustelijat,

YLE:n uutisesta ei selvinnyt, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse. Olisi hyvä, että asiaa eli opettajien kokemaa ahdistusta selvitettäsiin laajemmin. Itse en ole esimerkiksi kuullut, että muissa kuin ns. kristillisissä kouluissa (jotka ovat siis yksityiskouluja) olisi ruokarukous.

Terveisin Jussi-teologi

Lue lisää

Jussi-teologi:

Itse ainakin olen ollut töissä koulussa, jossa oli käytäntönä ruokarukous aina ennen ruokailua. Kyseessä oli pieni koulu pääkaupunkiseudulla. Olin siellä sijaisena kolme kuukautta pari vuotta sitten. Oppilaille oli itsestään selvää, että ennen ruokailua rukoillaan. Itselläni kesti jonkin aikaa ennen kuin pystyin sen sisäistämään, sillä en ole uskova. Halusin kuitenkin säilyttää luokan rutiinit mahdollisimman ennallaan, joten annoin rukoilun jatkua. Samassa koulussa oli myös uskonnolliset aamunavaukset.

Minua ihmetyttää se, että Suomessa koulujen välillä on tässä asiassa niin suuret erot. Lapsen uskontokasvatus voi olla mitä vain, riippuen siitä minkälaiseen kouluun hän päätyy. Koulujen uskonnonopetuksen pitäisi olla tunnustuksetonta, mutta todellisuus on toinen. Kristitty opettaja saattaa opettaa Raamatun tarinoita historiallisina tosiasioina. Lisäksi kristitty opettaja saattaa virheellisesti puhua muista uskonnoista niin, että ne eivät kuuluisi Suomeen samalla tavoin kuin kristinuskokin. Kolmas ongelma kristinuskoiselle voi olla se, että omat käsitykset ohjaavat opetusta liikaa ja suusta pääsee sellaisia sammakoita kuin "kaikilla ihmisillä on kaipuu Jumalaan" tms.

Olisi hyvä selvittää sitä, kuinka laajalti kouluissa rikotaan sitä, ettei uskonnonopetus saa olla tunnustuksellista. Miksei kirkko voi hoitaa uskonnollista kasvatusta ja jättää koululle vain sen yleissivistävän tehtävän, joka sille kuuluu?

aikuinen nainen kirjoitti:

Jussi hei..ei se ruokarukouksesta ole kiinni. Itse kävin peruskoulun 80-luvulla ja erittäin laaja ilmiö oli.

Kerran muistan kun pyörryin kesken aamunavauksen. Uskonnon opettaja minut herätti ja seuraava tunti oli hänen.

Sain syödä yksinään näkkileipää etten pyörtyisi uudestaan. Viereisen pulpetin artolle jotakin kuiskasin ja opettaja piti sitä syntinä ja siirsi takapenkkiin näkkileivän kanssa.

Minua kiusattiin pitkään sen takia että näkkileivän pureskelu tuotti hiljaisessa luokassa kovasti ääntä.

Tyyylsiä ne aamunavaukset. Ja kaikki pakotettiin niihin osallistumaan.

Iskä oli ateisti ja ymmärsi. Hän halusi ettei minun tarvitse enää uskonnontunneille osallistua. Olin hyvin kiitollinen.

Uskonto on tylsää.

Lue lisää

Kannattaisikos sun miettiä elämää nyt 2010-luvulta käsin ja jättää jo tuo 1980-luku taaksesi? Ehkä jotain on siinä välissä tapahtunut ja muuttunut. Toivottavasti sinullekin.

aikuinen nainen kirjoitti:

Jussi hei..ei se ruokarukouksesta ole kiinni. Itse kävin peruskoulun 80-luvulla ja erittäin laaja ilmiö oli.

Kerran muistan kun pyörryin kesken aamunavauksen. Uskonnon opettaja minut herätti ja seuraava tunti oli hänen.

Sain syödä yksinään näkkileipää etten pyörtyisi uudestaan. Viereisen pulpetin artolle jotakin kuiskasin ja opettaja piti sitä syntinä ja siirsi takapenkkiin näkkileivän kanssa.

Minua kiusattiin pitkään sen takia että näkkileivän pureskelu tuotti hiljaisessa luokassa kovasti ääntä.

Tyyylsiä ne aamunavaukset. Ja kaikki pakotettiin niihin osallistumaan.

Iskä oli ateisti ja ymmärsi. Hän halusi ettei minun tarvitse enää uskonnontunneille osallistua. Olin hyvin kiitollinen.

Uskonto on tylsää.

Lue lisää

Hei nimimerkki "aikuinen nainen",

Onneksi vettä on virrannut vesikellossa ja ajat ovat muuttuneet sitten 1980-luvun. Tänä päivänä monet aikaisempien vuosikymmenten toimintamalleista (oli sitten kyse opettajasta, papista tai minkä tahansa ammattiryhmän edustajasta) tuntuvat tosi epäammattimaisilta. Esimerkiksi tuo kertomasi tilanne näkkileivän syöttämisestä pyörtyneelle. Nykyään oppilas vietäisiin lepäämään ja toipumaan terveydenhoitajan huoneeseen.

Aamunavausten ja uskonnon tuntien sisällöstä voi ja saa olla montaa mieltä. Itselläni ei ole mitään erityistä kokemusta (puolesta tai vastaan) oman kouluaikani aamunavauksista tai uskonnon opetuksesta.

Terveisin Jussi-teologi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Hei keskustelijat,

YLE:n uutisesta ei selvinnyt, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse. Olisi hyvä, että asiaa eli opettajien kokemaa ahdistusta selvitettäsiin laajemmin. Itse en ole esimerkiksi kuullut, että muissa kuin ns. kristillisissä kouluissa (jotka ovat siis yksityiskouluja) olisi ruokarukous.

Terveisin Jussi-teologi

Lue lisää

Et ole kuullut. Moni muukaan ei ole kuullut että uskonnottomat joutuu olemaan kouluissa "kaapissa" ku kusis sukassa uskonnottomuutensa suhteen, ettei joudu koston uskovaisten kohteeksi.

Ihan tulee homot mieleen. Ilmankos me atet ymmärretään homojen vaikeaa tilannetta, ja tuetaan heidän tasda-arvoisen kohtelun vaatimuksiaan. Saa nähdä kummat saavat yhteiskunnalta yhdenvertaisen kohtelun aikaisemmin.

0569 kirjoitti:

Kannattaisikos sun miettiä elämää nyt 2010-luvulta käsin ja jättää jo tuo 1980-luku taaksesi? Ehkä jotain on siinä välissä tapahtunut ja muuttunut. Toivottavasti sinullekin.

Lue lisää

Kirkko ja koulujen usk.opetus ei oo juuri muuttunu, jos on niin ei ainaksaan parempaan suuntaan.

Opeopiskelija-87 kirjoitti:

Jussi-teologi:

Itse ainakin olen ollut töissä koulussa, jossa oli käytäntönä ruokarukous aina ennen ruokailua. Kyseessä oli pieni koulu pääkaupunkiseudulla. Olin siellä sijaisena kolme kuukautta pari vuotta sitten. Oppilaille oli itsestään selvää, että ennen ruokailua rukoillaan. Itselläni kesti jonkin aikaa ennen kuin pystyin sen sisäistämään, sillä en ole uskova. Halusin kuitenkin säilyttää luokan rutiinit mahdollisimman ennallaan, joten annoin rukoilun jatkua. Samassa koulussa oli myös uskonnolliset aamunavaukset.

Minua ihmetyttää se, että Suomessa koulujen välillä on tässä asiassa niin suuret erot. Lapsen uskontokasvatus voi olla mitä vain, riippuen siitä minkälaiseen kouluun hän päätyy. Koulujen uskonnonopetuksen pitäisi olla tunnustuksetonta, mutta todellisuus on toinen. Kristitty opettaja saattaa opettaa Raamatun tarinoita historiallisina tosiasioina. Lisäksi kristitty opettaja saattaa virheellisesti puhua muista uskonnoista niin, että ne eivät kuuluisi Suomeen samalla tavoin kuin kristinuskokin. Kolmas ongelma kristinuskoiselle voi olla se, että omat käsitykset ohjaavat opetusta liikaa ja suusta pääsee sellaisia sammakoita kuin "kaikilla ihmisillä on kaipuu Jumalaan" tms.

Olisi hyvä selvittää sitä, kuinka laajalti kouluissa rikotaan sitä, ettei uskonnonopetus saa olla tunnustuksellista. Miksei kirkko voi hoitaa uskonnollista kasvatusta ja jättää koululle vain sen yleissivistävän tehtävän, joka sille kuuluu?

Lue lisää

Hei nimimerkki "Opeopiskelija-87",

En tunne alakoulujen tilannetta niin hyvin kuin yläkoulun ja lukion, joten en ruokarukouskäytänteen laajuudesta minulla ei ole tarkkoja tietoja. Tuokin olisi asia, mikä olisi ihan hyvä selvittää. Mainitsit, että kyseessä oli pieni koulu pääkaupunkiseudulla. Osaatko sanoa, oliko kyseessä kaupungin/kunnan koulu vai kenties yksityinen koulu? Entä oliko koulun omassa opetussuunnitelmassa uskontokasvatuksen painotusta?

Alakoulun uskonnonopetuksessa on paljon eroja yläkouluun ja lukioon verrattuna, joten nimenomaan alakoulun uskonnonopetus saattaa näyttäytyä tunnustuksellisena. Alakoulussa uskonnonopetus on useimmiten luokanopettajan vastuulla, yläkoulussa ja lukiossa puolestaan aineenopettajan, jonka opinnot teologiasta ja uskontotieteestä ovat määrällisesti paljon laajemmat kuin luokanopettajan. Aineenopettajan, jonka ensimmäinen opetettava aine on uskonto, on käytännössä teologian tai filosofian maisteri, joka on opiskellut koko tutkintonsa teologiaa tai uskontotiedettä; aineenopettaja, jolla on toisena opetettavana aineena uskonto on opintoja teologiasta vähintään 60 opintopistettä; luokanopettajan (kasvatustieteen maisteri) monialaisiin opintoihin sisältyy puolestaan 3 opintopistettä uskonnon didaktiikkaa ja valinnaisena osiona lisäksi mahdollista valita 3 opintopisteen lisäkurssi. Joillakin luokanopettajilla voi olla myös 25 opintopisteen laajuinen yleisen teologian perusopinnot suoritettuna.

Mitenkään väheksymättä luokanopettajia, aineenopettajan ja luokanopettajan koulutustaustojen ero kuitenkin vaikuttaa nimenomaan uskonnon opetukseen ja siihen, miten opettaja osaa käsitellä esimerkiksi Vanhan testamentin alkukertomuksia tai muita maailmanuskontoja. Yhtenä haasteena on myös oppilaan kehitystaso. Ekaluokkalaisen kanssa ei voi keskutella evankeliumeiden syntyyn liittyvästä kaksilähdeteoriasta, vaan opetus lähtee oppilaan ikäluokan edellytysistä. Joissakin keskusteluissa on esitetty, että uskonto tulisi aloittaa oppiaineena vasta 5. luokalta kuten historia.

Opetussuunnitelma lähtee nykyäänkin jo siitä, että koulu hoitaa nimenomaan yleissivistävän tehtävän. Tähän yleissivistykseen tosin voi kuulua myös jonkun virren tai esimerkiksi Isä meidän -rukouksen tunteminen.

Terveisin Jussi-teologi

zdfzdf kirjoitti:

Et ole kuullut. Moni muukaan ei ole kuullut että uskonnottomat joutuu olemaan kouluissa "kaapissa" ku kusis sukassa uskonnottomuutensa suhteen, ettei joudu koston uskovaisten kohteeksi.

Ihan tulee homot mieleen. Ilmankos me atet ymmärretään homojen vaikeaa tilannetta, ja tuetaan heidän tasda-arvoisen kohtelun vaatimuksiaan. Saa nähdä kummat saavat yhteiskunnalta yhdenvertaisen kohtelun aikaisemmin.

Lue lisää

Hei nimimerkki "zdfzdf",

En ihan usko väitteeseesi, että uskonnottomat olisivat koulussa ns. "uskovaisten" koston kohteena. Mielestäni on hankala kuvitella tilannetta, että esimerkiksi tokaluokkalaiset saati sitten yläkoululaiset kävisivät toistensa kimppuun nimenomaan uskonnollisen taustan tai sen mukaan, onko luokkakaveri ev.lut. uskonnossa, et:ssä vai jonkin muun katsomusaineen opetuksessa. En ole kuullut koulukiusaamistilanteesta, jossa nimenomaan maailmankatsomuksellinen vakaumus olisi ollut motiivina kiusaamiselle.

Terveisin Jussi-teologi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Hei nimimerkki "zdfzdf",

En ihan usko väitteeseesi, että uskonnottomat olisivat koulussa ns. "uskovaisten" koston kohteena. Mielestäni on hankala kuvitella tilannetta, että esimerkiksi tokaluokkalaiset saati sitten yläkoululaiset kävisivät toistensa kimppuun nimenomaan uskonnollisen taustan tai sen mukaan, onko luokkakaveri ev.lut. uskonnossa, et:ssä vai jonkin muun katsomusaineen opetuksessa. En ole kuullut koulukiusaamistilanteesta, jossa nimenomaan maailmankatsomuksellinen vakaumus olisi ollut motiivina kiusaamiselle.

Terveisin Jussi-teologi

Lue lisää

Se että sinä Jussi et ole kuullut tai nähnyt, on varmasti enemmänkin tulosta aistitoimintasi vajavaisuudesta, kuin että noita ei tapahtuisi.

Jos olet uskovainen ja siis kykenet uskomaan tiettyyn Mielikuvitusolentoon, niin onko se asia joka vie koko kuvittelukykysi kapsiteetin niin että et tajua esimerkiksi mitä kaikkea koulukiusaamista on mahdollista esiintyä.

Joka tapauksessa, tapasi argumentoida osoittaa että sinulla ei pidä olla mitään valtaa koulukiusaamisasioissa. Siinä jäävät kiusatut uhreiksi jatkossakin.

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Hei nimimerkki "Opeopiskelija-87",

En tunne alakoulujen tilannetta niin hyvin kuin yläkoulun ja lukion, joten en ruokarukouskäytänteen laajuudesta minulla ei ole tarkkoja tietoja. Tuokin olisi asia, mikä olisi ihan hyvä selvittää. Mainitsit, että kyseessä oli pieni koulu pääkaupunkiseudulla. Osaatko sanoa, oliko kyseessä kaupungin/kunnan koulu vai kenties yksityinen koulu? Entä oliko koulun omassa opetussuunnitelmassa uskontokasvatuksen painotusta?

Alakoulun uskonnonopetuksessa on paljon eroja yläkouluun ja lukioon verrattuna, joten nimenomaan alakoulun uskonnonopetus saattaa näyttäytyä tunnustuksellisena. Alakoulussa uskonnonopetus on useimmiten luokanopettajan vastuulla, yläkoulussa ja lukiossa puolestaan aineenopettajan, jonka opinnot teologiasta ja uskontotieteestä ovat määrällisesti paljon laajemmat kuin luokanopettajan. Aineenopettajan, jonka ensimmäinen opetettava aine on uskonto, on käytännössä teologian tai filosofian maisteri, joka on opiskellut koko tutkintonsa teologiaa tai uskontotiedettä; aineenopettaja, jolla on toisena opetettavana aineena uskonto on opintoja teologiasta vähintään 60 opintopistettä; luokanopettajan (kasvatustieteen maisteri) monialaisiin opintoihin sisältyy puolestaan 3 opintopistettä uskonnon didaktiikkaa ja valinnaisena osiona lisäksi mahdollista valita 3 opintopisteen lisäkurssi. Joillakin luokanopettajilla voi olla myös 25 opintopisteen laajuinen yleisen teologian perusopinnot suoritettuna.

Mitenkään väheksymättä luokanopettajia, aineenopettajan ja luokanopettajan koulutustaustojen ero kuitenkin vaikuttaa nimenomaan uskonnon opetukseen ja siihen, miten opettaja osaa käsitellä esimerkiksi Vanhan testamentin alkukertomuksia tai muita maailmanuskontoja. Yhtenä haasteena on myös oppilaan kehitystaso. Ekaluokkalaisen kanssa ei voi keskutella evankeliumeiden syntyyn liittyvästä kaksilähdeteoriasta, vaan opetus lähtee oppilaan ikäluokan edellytysistä. Joissakin keskusteluissa on esitetty, että uskonto tulisi aloittaa oppiaineena vasta 5. luokalta kuten historia.

Opetussuunnitelma lähtee nykyäänkin jo siitä, että koulu hoitaa nimenomaan yleissivistävän tehtävän. Tähän yleissivistykseen tosin voi kuulua myös jonkun virren tai esimerkiksi Isä meidän -rukouksen tunteminen.

Terveisin Jussi-teologi

Lue lisää

Uskonnonopetus pitää lopettaa kouluista kokonaan.

0569 kirjoitti:

Kannattaisikos sun miettiä elämää nyt 2010-luvulta käsin ja jättää jo tuo 1980-luku taaksesi? Ehkä jotain on siinä välissä tapahtunut ja muuttunut. Toivottavasti sinullekin.

Lue lisää

Kannattaisikos sun miettiä elämää nyt 2010-luvulta käsin ja jättää jo ne ikivanhat jumalasadut taaksesi? Ehkä jotain on siinä välissä tapahtunut ja muuttunut. Toivottavasti sinullekin.

Bye bye! kirjoitti:

Kyse on siitä, että opettajan työhön ei pitäisi kuulua tehtäviä, joissa joutuu harjoittamaan itselle vierasta uskontoa. Kaikki muut paitsi kristityt joutuvat nyt niin tekemään.

Kristittyjen täytyy ymmärtää se, että heidän uskontonsa on vain yksi uskonto muiden joukossa. Ei ole sopivaa tuutata esim. keskusradiossa yhden uskonnon oppeja muka absoluuttisina totuuksina. Ei ole myöskään oikein, että opettaja joutuu rukoilemaan jumalaa, johon ei usko.

Kokeilun vuoksi voitaisiin sopia, että kristityt opettajat esim. viiden vuoden koejakson ajan rukoilisivat aina ennen kouluruokailua Allahia tai vaikka Zeusta. Hekin saattaisivat kokea sellaisen ahdistavana, mutta "jos on vaikea tehdä työhön kuuluvia tehtäviä, mene muualle töihin..."

Lue lisää

" Kyse on siitä, että opettajan työhön ei pitäisi kuulua tehtäviä, joissa joutuu harjoittamaan itselle vierasta uskontoa "

No voi, voi, mutta kun se opettaja on jo tiennyt sen kouluun hakiessaan, että siellä on MYÖS USKONTOA. Ja ole siitä hyvilläsi , että ON. Koska sitten kun sitä uskoa ei ole on HELVETTI VALOILLAAN !

aikuinen nainen kirjoitti:

Jussi hei..ei se ruokarukouksesta ole kiinni. Itse kävin peruskoulun 80-luvulla ja erittäin laaja ilmiö oli.

Kerran muistan kun pyörryin kesken aamunavauksen. Uskonnon opettaja minut herätti ja seuraava tunti oli hänen.

Sain syödä yksinään näkkileipää etten pyörtyisi uudestaan. Viereisen pulpetin artolle jotakin kuiskasin ja opettaja piti sitä syntinä ja siirsi takapenkkiin näkkileivän kanssa.

Minua kiusattiin pitkään sen takia että näkkileivän pureskelu tuotti hiljaisessa luokassa kovasti ääntä.

Tyyylsiä ne aamunavaukset. Ja kaikki pakotettiin niihin osallistumaan.

Iskä oli ateisti ja ymmärsi. Hän halusi ettei minun tarvitse enää uskonnontunneille osallistua. Olin hyvin kiitollinen.

Uskonto on tylsää.

Lue lisää

" Iskä oli ateisti ja ymmärsi. Hän halusi ettei minun tarvitse enää uskonnontunneille osallistua. Olin hyvin kiitollinen.

Uskonto on tylsää. "

" aikuinen nainen " Just joo, teksti on kork. 15v. tasoa.

uskonnoton3 kirjoitti:

Uskonnonopetus pitää lopettaa kouluista kokonaan.

Hei nimimerkki "uskonnoton3",

Haluaisitko vielä perustella näkemyksesi uskonnonopetuksen lopettamisesta? Itse en lopettaisi oppiainetta, mutta kehittäisin sitä modernimpaan suuntaan. Itse ajattelen, että tietoa uskonnoista ja katsomuksista tarvitaan entistä enemmän monikulttuuristuvassa Suomessakin.

Terveisin Jussi-teologi

ilkimys3 kirjoitti:

Se että sinä Jussi et ole kuullut tai nähnyt, on varmasti enemmänkin tulosta aistitoimintasi vajavaisuudesta, kuin että noita ei tapahtuisi.

Jos olet uskovainen ja siis kykenet uskomaan tiettyyn Mielikuvitusolentoon, niin onko se asia joka vie koko kuvittelukykysi kapsiteetin niin että et tajua esimerkiksi mitä kaikkea koulukiusaamista on mahdollista esiintyä.

Joka tapauksessa, tapasi argumentoida osoittaa että sinulla ei pidä olla mitään valtaa koulukiusaamisasioissa. Siinä jäävät kiusatut uhreiksi jatkossakin.

Lue lisää

Hei nimimerkki "ilkimys3",

Kiitos näkökulmasi jakamisesta. Ennen kuin jatkan huomauttaisin kuitenkin, että toisia keskusteluosapuolia solvaamalla ei yleensä synny kovin rakentavaa keskustelua.

En ole väittänyt, etteikö uskonnolliseen vakaumukseen liittyvää koulukiusaamista voisi olla. Pidin sitä kuitenkin epätodennäköisenä primäärisyynä kiusaamiseen. Käsitykseni mukaan yleisempiä syitä kiusaamiseen ovat pukeutuminen ja ulkonäkö ja niihin liittyvät kysymykset sekä etninen tausta ja henkilön persoonalliset ominaisuudet.

Totta kai koulukiusaamiseen pitää suhtautua kaikissa tilanteissa vakavasti.

Terveisin Jussi-teologi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Hei nimimerkki "uskonnoton3",

Haluaisitko vielä perustella näkemyksesi uskonnonopetuksen lopettamisesta? Itse en lopettaisi oppiainetta, mutta kehittäisin sitä modernimpaan suuntaan. Itse ajattelen, että tietoa uskonnoista ja katsomuksista tarvitaan entistä enemmän monikulttuuristuvassa Suomessakin.

Terveisin Jussi-teologi

Lue lisää

Koulujen pitäisi olla uskonnoista vapaata aluetta. Lahkot opettakoon uskontonsa omalla kustannuksella ja kouluajan ulkopuolella.

bg-ope kirjoitti:

Oliko nyt niin että kirjoittaja, joka vaihtaa nimimerkkinsä jokaiseen viestiin, tuossa vihjailee että kirjoittelen viestejä vaihtuvalla nimimerkillä?

Kuuluuko nauru sinne asti?

Lue lisää

Jokainen normaali tajuaa, että yksittäiset nikit ovat eri asia. Yksittäiset nikit eivät yritä esittää eri hahmoja niinkuin kolmella neljällä "vakinikillä" kirjoittavat.

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Hei nimimerkki "uskonnoton3",

Haluaisitko vielä perustella näkemyksesi uskonnonopetuksen lopettamisesta? Itse en lopettaisi oppiainetta, mutta kehittäisin sitä modernimpaan suuntaan. Itse ajattelen, että tietoa uskonnoista ja katsomuksista tarvitaan entistä enemmän monikulttuuristuvassa Suomessakin.

Terveisin Jussi-teologi

Lue lisää

" Itse en lopettaisi oppiainetta, mutta kehittäisin sitä modernimpaan suuntaan."

- Millä tavalla?

"Itse ajattelen, että tietoa uskonnoista ja katsomuksista tarvitaan entistä enemmän monikulttuuristuvassa Suomessakin."

- Kyllä sinä sen tiedät, että koululaisille opetetaan "omaa uskontoa", eli vanhempien tai sopimuksen mukaan ainakin toisen vanhemman uskontoa. Kirkkoon kuulumattomien vanhempien lapsi voi osallistua uskonnon opetukseen. Mutta tarkoitetaanko sillä ev.lut.opetusta, vai voisiko tällainen lapsi osallistua esimerkiksi bahain opetukseen?

Neljä jaaritusta. Kerkesi mokoma lisätä vielä yhden!

foksy taas vauhdissa kirjoitti:

Neljä jaaritusta. Kerkesi mokoma lisätä vielä yhden!

Voi sen lukea Ylen nettisivuiltakin. Siellä on myös videoklippejä haastatteluista!

"bg-opena" tuli siipeen!

Mielenkiintoista. Voisitko trolli hyvä tarkentaa, missä keskustelussa, missä aiheessa ja varsinkin millä tavalla minulle, bg-opelle "tuli siipeen"?

Mitä viimeksi tsekkasin, taistelukentältä olivat tappelun aloittaneet umpiuskovaiset valehtelijat hävinneet kuin pieru Saharaan.

bg-ope kirjoitti:

"bg-opena" tuli siipeen!

Mielenkiintoista. Voisitko trolli hyvä tarkentaa, missä keskustelussa, missä aiheessa ja varsinkin millä tavalla minulle, bg-opelle "tuli siipeen"?

Mitä viimeksi tsekkasin, taistelukentältä olivat tappelun aloittaneet umpiuskovaiset valehtelijat hävinneet kuin pieru Saharaan.

Lue lisää

Ethän sinä töppäilyjäsi ole koskaan muistavinasikaan!

Tässä uusin taistelutantereesi, joten sen kun atte väännät!

12132 kirjoitti:

Ethän sinä töppäilyjäsi ole koskaan muistavinasikaan!

Tässä uusin taistelutantereesi, joten sen kun atte väännät!

*Ethän sinä töppäilyjäsi ole koskaan muistavinasikaan!*

Auta toki muistamaan. Mikä siinä on niin vaikeaa kertoa, missä olen töpännyt?

Tässä linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/node/11656757

Kerrot että olen töpännyt, kai sinulla nyt on jotain mustaa valkoisella sanojesi tueksi?

Vai oletko se mitä luulen, raukkamainen valehtelija?

Opetussuunniteman mukaan myös uskonnon opetuksen tulisi olla uskonnollisesti tunnustuksetonta. Paradoksaalista tässä kouluongelmassa onkin se, että koulun muu toiminta (kuin opetus) näyttää olevan tunnustuksellista.

"Opettajan tehtävänä on opettaa myös uskontoa!"

Minä olen luokanopettaja. Opetan siis myös uskontoa. Itse olen ateisti ja olen sen sanonut oppilaillekin suoraan, kun he sitä kysyivät. Oppilaiden kanssa oli erittäin hedelmällistä keskustella siitä, miten jokaisella on oikeus omaan uskontoon ja velvollisuus kunnioittaa toisen uskontoa tai uskonnottomuutta. Puhuimme myös siitä, että maailmassa on lukemattomia eri uskontoja, jotka ovat kaikki yhtä arvokkaita.

Raamattuun liittyvä opetus on ongelmatonta silloin, kun sen kertomuksia luetaan kuin opettavaisia satuja. Muistan kuitenkin aina myös painottaa sitä, että kristityille Raamattu on pyhä kirja ja osa heistä ajattelee, että Raamattu on sanasta sanaan Jumalan innoittama. Ensi vuonna opettelemme maailmanuskontojen perusteet. Silloin luemme vertailun vuoksi myös muiden uskontojen pyhiä kirjoituksia. Aion koittaa löytää lähimmäisenrakkauteen liittyviä tekstejä eri uskontokunnilta, jotta voimme pohtia ihmisyyttä yleensä ja sitä, mikä määrittää sen, onko jokin teko hyvä vai paha.

Itse en osallistu koulukirkkoihin, sillä se olisi varmasti oppilaidenkin mielestä hullua: enhän minä edes usko mihinkään jumalaan. Osa oppilaista jää koulukirkon ajaksi koululle kanssani, sillä heillä on vanhemmiltaan lupalappu siihen, ettei kirkkoon tarvitse mennä, vaikka he ovatkin ev.lut. kirkon jäseniä.

Olisi parempi, jos kouluajalla ei järjestettäisi minkään uskonnon harjoittamista. Se halventaa sitä työtä, jota koulussa teemme oppialaiden ryhmäyttämisen ja tasa-arvoisen kohtelun eteen. Kirkko voisi kutsua oppilaita tilaisuuksiinsa vapaa-ajalla, jolloin uskonnonharjoittaminen ei veisi arvokasta työaikaa koulupäivistä.

Hoidan tehtäväni kirjoitti:

"Opettajan tehtävänä on opettaa myös uskontoa!"

Minä olen luokanopettaja. Opetan siis myös uskontoa. Itse olen ateisti ja olen sen sanonut oppilaillekin suoraan, kun he sitä kysyivät. Oppilaiden kanssa oli erittäin hedelmällistä keskustella siitä, miten jokaisella on oikeus omaan uskontoon ja velvollisuus kunnioittaa toisen uskontoa tai uskonnottomuutta. Puhuimme myös siitä, että maailmassa on lukemattomia eri uskontoja, jotka ovat kaikki yhtä arvokkaita.

Raamattuun liittyvä opetus on ongelmatonta silloin, kun sen kertomuksia luetaan kuin opettavaisia satuja. Muistan kuitenkin aina myös painottaa sitä, että kristityille Raamattu on pyhä kirja ja osa heistä ajattelee, että Raamattu on sanasta sanaan Jumalan innoittama. Ensi vuonna opettelemme maailmanuskontojen perusteet. Silloin luemme vertailun vuoksi myös muiden uskontojen pyhiä kirjoituksia. Aion koittaa löytää lähimmäisenrakkauteen liittyviä tekstejä eri uskontokunnilta, jotta voimme pohtia ihmisyyttä yleensä ja sitä, mikä määrittää sen, onko jokin teko hyvä vai paha.

Itse en osallistu koulukirkkoihin, sillä se olisi varmasti oppilaidenkin mielestä hullua: enhän minä edes usko mihinkään jumalaan. Osa oppilaista jää koulukirkon ajaksi koululle kanssani, sillä heillä on vanhemmiltaan lupalappu siihen, ettei kirkkoon tarvitse mennä, vaikka he ovatkin ev.lut. kirkon jäseniä.

Olisi parempi, jos kouluajalla ei järjestettäisi minkään uskonnon harjoittamista. Se halventaa sitä työtä, jota koulussa teemme oppialaiden ryhmäyttämisen ja tasa-arvoisen kohtelun eteen. Kirkko voisi kutsua oppilaita tilaisuuksiinsa vapaa-ajalla, jolloin uskonnonharjoittaminen ei veisi arvokasta työaikaa koulupäivistä.

Lue lisää

"Osa oppilaista jää koulukirkon ajaksi koululle kanssani, sillä heillä on vanhemmiltaan lupalappu siihen, ettei kirkkoon tarvitse mennä, vaikka he ovatkin ev.lut. kirkon jäseniä."

- Siihen he eivät tarvitse vanhemmiltaa edes lupalappua, sen kun jäävät menemättä. Tämä oikeus heillä on perustuslakiin kirjattuna.

Yksi vain. Nurisevia atteopeja on saunakiulut täynnä!

16 + 19 kirjoitti:

Yksi vain. Nurisevia atteopeja on saunakiulut täynnä!

Uskontoa voi opettaa, mutta ei pidä joutua osallistumaan vieraan uskonnon rituaaleihin. Eräs kristitty opettaja ei suostunut edes lukemaan luokalleen muslimin kirjoittamaa tekstiä, jossa hän kertoi omasta uskonnostaan ja Allahista. Se oli osa monikulttuurisuuspäivän pakettia. Se jäi sitten koulunkäyntiavustajan, eli minun luettavakseni.

Opettaja ei voinut sanoa: "Allah on Jumala ja Hänen tahtonsa on ilmaistu Koraanissa." Mielestäni kyseinen opettaja opetti siinä oppilailleen, että islaminusko on jollain tavalla huonompi kuin kristinusko tai että siinä on jotain pelottavaa tai hävettävää. Kävin puhumassa tilanteesta rehtorille, mutta hän sanoi ettei voi tehdä asialle oikein mitään, opettajan uskonnollista vakaumusta täytyy kunnioittaa.

Miksi tuo kunnioitus koskee vain kristittyjä?

Avustaja pohtii kirjoitti:

Uskontoa voi opettaa, mutta ei pidä joutua osallistumaan vieraan uskonnon rituaaleihin. Eräs kristitty opettaja ei suostunut edes lukemaan luokalleen muslimin kirjoittamaa tekstiä, jossa hän kertoi omasta uskonnostaan ja Allahista. Se oli osa monikulttuurisuuspäivän pakettia. Se jäi sitten koulunkäyntiavustajan, eli minun luettavakseni.

Opettaja ei voinut sanoa: "Allah on Jumala ja Hänen tahtonsa on ilmaistu Koraanissa." Mielestäni kyseinen opettaja opetti siinä oppilailleen, että islaminusko on jollain tavalla huonompi kuin kristinusko tai että siinä on jotain pelottavaa tai hävettävää. Kävin puhumassa tilanteesta rehtorille, mutta hän sanoi ettei voi tehdä asialle oikein mitään, opettajan uskonnollista vakaumusta täytyy kunnioittaa.

Miksi tuo kunnioitus koskee vain kristittyjä?

Lue lisää

Hei nimimerkki "Avustaja pohtii",

Kuvaamasi tilanne on aika outo ja kertoo ehkä enemmän opettajan epävarmuudesta ja tietämättömyydestä. Lähi-idässä syntyneillä kolmella monoteistisella uskonnolla (juutalaisuus, kristinusko, islam) on yhteiset juuret ja esimerkiksi islamissa Jeesus on yksi kunnioitetuista profeetoista.

Uskontodialogin ja monikulttuurisuuden saralla meillä suomalaisilla on vielä paljon oppimista.

Terveisin Jussi-teologi

Pienet ovat aten murheet!

Hellanlettas.. kirjoitti:

Pienet ovat aten murheet!

Pikkuasian voi siis helposti korjata!?

Jokainen rukoilkoon itsekseen, ei sitä oikeutta pois viedä, vaikka opettaja lopettaakin palkallisen työajan väärinkäytön...

Hei nimimerkki "no huhhuh",

Osaatko sanoa tarkemmin mistä normaalikoulusta on kyse vai onko tietosi huhupuhe? Itse olen auskultoinut yhdessä normaalikouluista eikä siellä ollut mitään ruokarukouksia. Siksi suhtaudun varauksella väitteeseesi.

Terveisin Jussi-teologi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Hei nimimerkki "no huhhuh",

Osaatko sanoa tarkemmin mistä normaalikoulusta on kyse vai onko tietosi huhupuhe? Itse olen auskultoinut yhdessä normaalikouluista eikä siellä ollut mitään ruokarukouksia. Siksi suhtaudun varauksella väitteeseesi.

Terveisin Jussi-teologi

Lue lisää

Et siis usko että kouluissa tapahtuu tuollaista. Minä en epäile lainkaan etteikö sellaista tapahtuisi, sen verran paljon kouluissa tapahtuvasta uskonnontuputtamisesta on ollut puhetta. Ja myös uutisissa, kuten tässä:

http://areena.yle.fi/tv/1994085

ytju56 kirjoitti:

Et siis usko että kouluissa tapahtuu tuollaista. Minä en epäile lainkaan etteikö sellaista tapahtuisi, sen verran paljon kouluissa tapahtuvasta uskonnontuputtamisesta on ollut puhetta. Ja myös uutisissa, kuten tässä:

http://areena.yle.fi/tv/1994085

Lue lisää

Aika paha tapaus. Olen sitä mieltä että kouluissa ei pitäisi opettaa uskontoja. Eikös se niin ole että jumala antaa uskon lahjan (näin väitetään) joten miksi sitä pitäisi opettaa?

Luenko oikein rivien välejä, jos ymmärrän, että olet huolissasi ateistisesta aivopesusta kouluissamme. Olisiko antaa esimerkkiä miten tämä tapahtuisi ja missä näin on tapahtunut?

Ketjun aihe tuntuu olevan kipeä paikka kirkkouskoville kun itse aiheesta ei kommentteja tule. Kiertelyä ja kaartelua asian vierestä ja kauempaakin kyllä riittää.

Log_ kirjoitti:

Luenko oikein rivien välejä, jos ymmärrän, että olet huolissasi ateistisesta aivopesusta kouluissamme. Olisiko antaa esimerkkiä miten tämä tapahtuisi ja missä näin on tapahtunut?

Ketjun aihe tuntuu olevan kipeä paikka kirkkouskoville kun itse aiheesta ei kommentteja tule. Kiertelyä ja kaartelua asian vierestä ja kauempaakin kyllä riittää.

Lue lisää

Miksi tuota attetrollin "aloitusta" pitäisi kommentoida? Sehän on kopioitu muualta!

Hei ja haloo! kirjoitti:

Miksi tuota attetrollin "aloitusta" pitäisi kommentoida? Sehän on kopioitu muualta!

Aloitus ei tosiaan ollut kovinkaan hyvä, mutta ei tämä ollut suinkaan ensimmäinen aloitus aiheesta. Lopputulos on aina sama. Kiertelyä ja kaartelua ilman selkeää kantaa siihen miksi se yhteinen uskonnon harjoittaminen kouluissa on niin tärkeää.

Log_ kirjoitti:

Aloitus ei tosiaan ollut kovinkaan hyvä, mutta ei tämä ollut suinkaan ensimmäinen aloitus aiheesta. Lopputulos on aina sama. Kiertelyä ja kaartelua ilman selkeää kantaa siihen miksi se yhteinen uskonnon harjoittaminen kouluissa on niin tärkeää.

Lue lisää

jollota, jollota ...

Ateismi on t-y-l-s-ä-ä ja ateistit t-y-l-s-i-ä !

Tylsimykselle kirjoitti:

jollota, jollota ...

Ateismi on t-y-l-s-ä-ä ja ateistit t-y-l-s-i-ä !

Seurakunnan aamuhartaudet sen sijaan eivät ole tylsiä, vai...?
Niitä kärsitään vain pakon tai painostuksen edessä...

Et-opelta kirjoitti:

Seurakunnan aamuhartaudet sen sijaan eivät ole tylsiä, vai...?
Niitä kärsitään vain pakon tai painostuksen edessä...

Oikea opettaja ei koskaan sanoisi noin!

Olet valeopettaja kirjoitti:

Oikea opettaja ei koskaan sanoisi noin!

Katsopa videoklippejä
http://yle.fi/uutiset/koulutyontekijat_pelkoa_ja_painostusta_-_uskonnon_harjoittaminen_kouluissa_loukkaa_perusoikeuksia/6821763

Et-opelta kirjoitti:

Katsopa videoklippejä
http://yle.fi/uutiset/koulutyontekijat_pelkoa_ja_painostusta_-_uskonnon_harjoittaminen_kouluissa_loukkaa_perusoikeuksia/6821763

Lue lisää

Tässä kohdassa räjähdin nauramaan:

"Juha Tuomikoski nostaa esiin Yle Uutiset Suoran linjan haastattelussa oman näkemyksensä siihen, missä jamassa elämänkatsomustiedon opettaminen suunnilleen on tällä hetkellä Suomessa.

- Ryhmät ovat pieniä ja opettajaksi seuloutuu monesti se, jolla on vähiten pätevyyttä ja kokemusta. Ääriesimerkkinä tiedän elämänkatsomustiedon opettajan, joka ei ymmärtänyt mitä tarkoittaa uskonnoton."

http://yle.fi/uutiset/kiristaako_raamattuvyo_-_ahdistaako_uskonnon_harjoittaminen_kouluissa/6806727

"Itseäni ei kyllä "pelottaisi" tuoda julki sitä, että olen ateisti jos olisin opettaja..vois vähempää kiinnostaa jos jotkut uskisopet loukkaantuisi =D =D"

On kuitenkin ikävää, jos esim. työparin kanssa homma ei suju. Kristitty rehtori voi myös olla hankala. Jos saa huonon ihmisen maineen, huomaa yhtäkkiä, ettei omia ehdotuksia oteta huomioon kokouksissa eikä saakaan niitä jakotunteja, joita kipeästi kaipaa. Omalle luokalle ei annetakaan paljoa aikaa joulu- ja kevätjuhlissa ja vanhempien kanssa käytävää keskustelua valvotaan tarkemmin kuin uskovan opettajan kohdalla.

Itse miettisin kyllä pari kertaa, kannattaako omaa ateismia tuoda esille varsinkin, jos koulun opettajista suurin osa on kristittyjä. Kristityiltä kun usein puuttuu toisen elämänkatsomuksen kunnioittaminen ja eri uskontojen ja kulttuurien ymmärrys lähes kokonaan.

Ei ole helppoa kirjoitti:

"Itseäni ei kyllä "pelottaisi" tuoda julki sitä, että olen ateisti jos olisin opettaja..vois vähempää kiinnostaa jos jotkut uskisopet loukkaantuisi =D =D"

On kuitenkin ikävää, jos esim. työparin kanssa homma ei suju. Kristitty rehtori voi myös olla hankala. Jos saa huonon ihmisen maineen, huomaa yhtäkkiä, ettei omia ehdotuksia oteta huomioon kokouksissa eikä saakaan niitä jakotunteja, joita kipeästi kaipaa. Omalle luokalle ei annetakaan paljoa aikaa joulu- ja kevätjuhlissa ja vanhempien kanssa käytävää keskustelua valvotaan tarkemmin kuin uskovan opettajan kohdalla.

Itse miettisin kyllä pari kertaa, kannattaako omaa ateismia tuoda esille varsinkin, jos koulun opettajista suurin osa on kristittyjä. Kristityiltä kun usein puuttuu toisen elämänkatsomuksen kunnioittaminen ja eri uskontojen ja kulttuurien ymmärrys lähes kokonaan.

Lue lisää

Hei nimimerkki "Ei ole helppoa",

Ymmärrän huolesi. Ne kouluyhteisöt, joissa itse olen toiminut opettajana, ovat olleet monikulttuurisia ja erittäin avarakatseisia ja suvaitsevaisia eikä erilaiset katsomukset ole olleet ongelmana, siksi kuvaamasi hankaluudet "kristityn" rehtorin kanssa tuntuvat itselleni vierailta. Omassa koulussani muslimioppilas halusi rukoilla koulupäivän aikana päivittäiset rukouksensa ja hänelle tarjottiin tilaksi koulun juhlasali. Kourallinen opiskelijoita halusi pistää pystyyn välitunneilla kokoontuvan rukouspiirin ja sekin onnistui. ET-opiskelijat saivat halutessaan järjestää myös tapahtumia ja pitää päivänavauksia siinä missä muutkin.

En lähtisi yleistämään, että nimenomaan kristityiltä "puuttuisi toisen elämänkatsomuksen kunnioittaminen ja eri uskontojen ja kulttuurien ymmärrys lähes kokonaan". Mielestäni tämä koskee suomalasia yleensä katsomustaustasta riippumatta.

Terveisin Jussi-teologi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Hei nimimerkki "Ei ole helppoa",

Ymmärrän huolesi. Ne kouluyhteisöt, joissa itse olen toiminut opettajana, ovat olleet monikulttuurisia ja erittäin avarakatseisia ja suvaitsevaisia eikä erilaiset katsomukset ole olleet ongelmana, siksi kuvaamasi hankaluudet "kristityn" rehtorin kanssa tuntuvat itselleni vierailta. Omassa koulussani muslimioppilas halusi rukoilla koulupäivän aikana päivittäiset rukouksensa ja hänelle tarjottiin tilaksi koulun juhlasali. Kourallinen opiskelijoita halusi pistää pystyyn välitunneilla kokoontuvan rukouspiirin ja sekin onnistui. ET-opiskelijat saivat halutessaan järjestää myös tapahtumia ja pitää päivänavauksia siinä missä muutkin.

En lähtisi yleistämään, että nimenomaan kristityiltä "puuttuisi toisen elämänkatsomuksen kunnioittaminen ja eri uskontojen ja kulttuurien ymmärrys lähes kokonaan". Mielestäni tämä koskee suomalasia yleensä katsomustaustasta riippumatta.

Terveisin Jussi-teologi

Lue lisää

Kyse on siitä, mitä rehtori päättää ja koulu instituutiona tekee. Jos instituutio järkkää uskononharjoitusta ja pitää pois jääntiä vain jonain poikkeavuutena (ehkä huonon) "omantunnon syyn" vuoksi, kyse on uskonnollisesta painostuksesta. Toki asian luonteesta on myös ymmärtämättömyytä, liittyen uskonon hegemonisen aseman piiitkään perinteeseen.

Mutta on myös ollut olemassa kristillis-konservatiivisten rehtorien salaliitto, jotka jo heti vuodesta 1985 on kannustanut rehtoreita ja optajia sortamaan elämänktsomustietoa ja sabotoimaan vaihtoehtoisen ohjelman järjestäminen kouluissa uskonnonharjoitukselle. Se kytkeytyi samlla myös koulun "puhdistusluontoiseen" epäpolitisoimiseen ja kansalaiskasvatuksen laiminlyömisen (ks.mm. Sakari Suutarilan tutkimukset).

Salaliittoteoriaa kirjoitti:

Kyse on siitä, mitä rehtori päättää ja koulu instituutiona tekee. Jos instituutio järkkää uskononharjoitusta ja pitää pois jääntiä vain jonain poikkeavuutena (ehkä huonon) "omantunnon syyn" vuoksi, kyse on uskonnollisesta painostuksesta. Toki asian luonteesta on myös ymmärtämättömyytä, liittyen uskonon hegemonisen aseman piiitkään perinteeseen.

Mutta on myös ollut olemassa kristillis-konservatiivisten rehtorien salaliitto, jotka jo heti vuodesta 1985 on kannustanut rehtoreita ja optajia sortamaan elämänktsomustietoa ja sabotoimaan vaihtoehtoisen ohjelman järjestäminen kouluissa uskonnonharjoitukselle. Se kytkeytyi samlla myös koulun "puhdistusluontoiseen" epäpolitisoimiseen ja kansalaiskasvatuksen laiminlyömisen (ks.mm. Sakari Suutarilan tutkimukset).

Lue lisää

Suutarilan lisäksi myös Jarkko Vesikansan väitöskirjassa tulee esiin laajempien 70-luvun oikeistolaisten tukiverkostojen ohessa myös maanlaajuinen rehtorien ja OPH:n vanhempien viranhaltijoiden verkosto, joka oli poliittinen vastapaino Opetushallituksen nuoren uuden sosialidemokraattisen pääjohtaja Erkki Ahon pienelle joukkueelle. Opetushallituksen kirjelmät opetuksen monipuolistamisesta yms. revitiin vielä 1980-luvun alussa kouluissa roskakoriin tyyliin "näillehän me teemme näin"

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Hei nimimerkki "Ei ole helppoa",

Ymmärrän huolesi. Ne kouluyhteisöt, joissa itse olen toiminut opettajana, ovat olleet monikulttuurisia ja erittäin avarakatseisia ja suvaitsevaisia eikä erilaiset katsomukset ole olleet ongelmana, siksi kuvaamasi hankaluudet "kristityn" rehtorin kanssa tuntuvat itselleni vierailta. Omassa koulussani muslimioppilas halusi rukoilla koulupäivän aikana päivittäiset rukouksensa ja hänelle tarjottiin tilaksi koulun juhlasali. Kourallinen opiskelijoita halusi pistää pystyyn välitunneilla kokoontuvan rukouspiirin ja sekin onnistui. ET-opiskelijat saivat halutessaan järjestää myös tapahtumia ja pitää päivänavauksia siinä missä muutkin.

En lähtisi yleistämään, että nimenomaan kristityiltä "puuttuisi toisen elämänkatsomuksen kunnioittaminen ja eri uskontojen ja kulttuurien ymmärrys lähes kokonaan". Mielestäni tämä koskee suomalasia yleensä katsomustaustasta riippumatta.

Terveisin Jussi-teologi

Lue lisää

"Kourallinen opiskelijoita halusi pistää pystyyn välitunneilla kokoontuvan rukouspiirin"...

Säälinsekaisin tuntein ajattelen, että kyllä tuossa joukko nuoria ihmisentaimia on menossa pahoille teille. Heidän pitäisi välttää uskonnon sekakäyttöä, ja koulun pitäisi kannustaa heitä olemaan käyttämättä uskontoa.

Kyseessä on varmasti tiettyjen ikävuosien alaikäisille ominainen ajattelematon kokeilunhalu ja kiinnostus saada epätodellisia elämyksiä, vaikkapa sitten harhoja.

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Hei nimimerkki "Ei ole helppoa",

Ymmärrän huolesi. Ne kouluyhteisöt, joissa itse olen toiminut opettajana, ovat olleet monikulttuurisia ja erittäin avarakatseisia ja suvaitsevaisia eikä erilaiset katsomukset ole olleet ongelmana, siksi kuvaamasi hankaluudet "kristityn" rehtorin kanssa tuntuvat itselleni vierailta. Omassa koulussani muslimioppilas halusi rukoilla koulupäivän aikana päivittäiset rukouksensa ja hänelle tarjottiin tilaksi koulun juhlasali. Kourallinen opiskelijoita halusi pistää pystyyn välitunneilla kokoontuvan rukouspiirin ja sekin onnistui. ET-opiskelijat saivat halutessaan järjestää myös tapahtumia ja pitää päivänavauksia siinä missä muutkin.

En lähtisi yleistämään, että nimenomaan kristityiltä "puuttuisi toisen elämänkatsomuksen kunnioittaminen ja eri uskontojen ja kulttuurien ymmärrys lähes kokonaan". Mielestäni tämä koskee suomalasia yleensä katsomustaustasta riippumatta.

Terveisin Jussi-teologi

Lue lisää

"ET-opiskelijat saivat halutessaan järjestää myös tapahtumia ja pitää päivänavauksia siinä missä muutkin."

- Meillä oli aikoinaan oppikoulussa lupa tuoda omia levyjämme aamunavauksiin. Se oli vinyylilevyaikaa, eli siitä on valitettavan pitkä aika. Vein sinne Black Sabbathia, mutta jostain syystä opettaja nappasi levyn lautaselta kesken musisoinnin. Jos en väärin muista, niin lupa omiin levyihin loppui siihen. Kummallista...

Uskonnonopetus on eri asia kuin uskonnonharjoitamisen järjestäminen kouluissa. Uskononopetuksen pitäisi säädösten mukaan olla tunnustuksetonta. Uskonnonopetukseen liittyy nyt vaatimus"vain" siitä, että kaikki voisiat valita elämänkatomustiedon ja uskonon välillä. Ks. pakkouskonto.fi

Oppilaat tai opiskelijat voivat toki itsekseen rkoilla vaikka ruokarukouksen, vaikka koulut luopuvatkin jumalanpalvelusten ja aamuhartauksien järjestämisestä. Uskonnonvapaus ei takoita sitä, että kunnan pitäisi järjestää uskonnolisia tilaisuksia. Kun kirkkoon kuuluvat vanhemmat eivät viitsi käydä ja vielä lapsiaan kirkkoon jumalanpalveluksiin, ei koulunkaan pidä olla kirkollisempia kuin seurakuntalaiet itse.

Et-opelta kirjoitti:

Uskonnonopetus on eri asia kuin uskonnonharjoitamisen järjestäminen kouluissa. Uskononopetuksen pitäisi säädösten mukaan olla tunnustuksetonta. Uskonnonopetukseen liittyy nyt vaatimus"vain" siitä, että kaikki voisiat valita elämänkatomustiedon ja uskonon välillä. Ks. pakkouskonto.fi

Oppilaat tai opiskelijat voivat toki itsekseen rkoilla vaikka ruokarukouksen, vaikka koulut luopuvatkin jumalanpalvelusten ja aamuhartauksien järjestämisestä. Uskonnonvapaus ei takoita sitä, että kunnan pitäisi järjestää uskonnolisia tilaisuksia. Kun kirkkoon kuuluvat vanhemmat eivät viitsi käydä ja vielä lapsiaan kirkkoon jumalanpalveluksiin, ei koulunkaan pidä olla kirkollisempia kuin seurakuntalaiet itse.

Lue lisää

Uskonnonopetus on eri asia kuin uskonnonharjoittamisen järjestäminen kouluissa. Uskonnonopetuksen pitäisi säädösten mukaan olla tunnustuksetonta. Uskonnonopetukseen liittyy nyt vaatimus "vain" siitä, että kaikki voisiat valita elämänkatsomustiedon ja uskonnon välillä. Ks. pakkouskonto.fi

Oppilaat tai opiskelijat voivat toki itsekseen rukoilla vaikka ruokarukouksen, vaikka koulut luopuvatkin jumalanpalvelusten ja aamuhartauksien järjestämisestä. Uskonnonvapaus ei tarkoita sitä, että kunnan pitäisi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia. Kun kirkkoon kuuluvat vanhemmat eivät viitsi käydä ja vielä lapsiaan kirkkoon jumalanpalveluksiin, ei koulunkaan pidä olla kirkollisempia kuin seurakuntalaiset itse.

"kiittäen.."

"Kyllä meitä on paljon jotka toivomme,että uskonnon opetus saa jatkua aivan niinkun nyt on.Toivon ,että lapset ja lasten lapseni tulevat sen saamaan."

Etkö itse osaa omalle lapsellesi opettaa johonkin jumalaan uskomista????? Miksi vaadit siihen yhteiskunnalta verovaroja?

hyvät tekee hyvää, pahat pahaa, uskonto saa hyvätki tekeen pahaa.

Onneittelut Sofialle rohkeudesta ja tsemppiä jatkoon!

Et-opelta kirjoitti:

Onneittelut Sofialle rohkeudesta ja tsemppiä jatkoon!

Kovin viileältä tyttö vaikutti eikä uskaltanut paljon kameraan katsoa. Uskovan nuoren katse olisi olisi ollut suora ja lämmin.

Silmät sielun peili kirjoitti:

Kovin viileältä tyttö vaikutti eikä uskaltanut paljon kameraan katsoa. Uskovan nuoren katse olisi olisi ollut suora ja lämmin.

Hän puhuikin haastattelijalle, ei kameralle.

Silmät sielun peili kirjoitti:

Kovin viileältä tyttö vaikutti eikä uskaltanut paljon kameraan katsoa. Uskovan nuoren katse olisi olisi ollut suora ja lämmin.

Uskova nuori on niellyt kritiikittä vaaleanpunaisen pumpulimössön ja uskoo pääsevänsä kuolemansa jälkeen taivaan autuuteen.

Sofian kaltaiset nuoret vaikuttavat tietenkin viileiltä heihin verrattuna, koska heillä on järkeä ja arvostelukykyä. Uskalluksesta en sinuna puhuisi mitään: Sofia puhuu koko kansalle telkkarissa omalla nimellään ja naamallaan, niin että siinä sinulle esimerkkiä uskalluksesta.

räppänä kirjoitti:

Uskova nuori on niellyt kritiikittä vaaleanpunaisen pumpulimössön ja uskoo pääsevänsä kuolemansa jälkeen taivaan autuuteen.

Sofian kaltaiset nuoret vaikuttavat tietenkin viileiltä heihin verrattuna, koska heillä on järkeä ja arvostelukykyä. Uskalluksesta en sinuna puhuisi mitään: Sofia puhuu koko kansalle telkkarissa omalla nimellään ja naamallaan, niin että siinä sinulle esimerkkiä uskalluksesta.

Lue lisää

"Sofia puhuu koko kansalle telkkarissa omalla nimellään ja naamallaan, niin että siinä sinulle esimerkkiä uskalluksesta."

Niinpä. Ei tosin ole oikein, että pitää uskaltaa puhua uskonnottomien asemasta koulumaailmassa. Kyllä kaikista epäkohdista pitäisi voida puhua ilman pelkoa.

Nyt sattui foksmalderille vahinko! Palstalla yhtä aikaa foksmalderina ja bg-opena! Käry kävi!

Kuitenkin jopa normaalikouluissa, kuten Rauman norssissa, on jumalanpalvelusten ja aamuhartauksien lisäksi vielä päivittäistä ruokarukoiluttamista! Ennnen ruokalaan menoa nousaan seisoman ja opettajan johdolla ääneen ruokarukous.. Käsittämätöntä menoa..

Miten tuollainen röyhkeys uskonnolliseen painostukseen on selitettävissä? Vastaus piilee "lähetyskäskyssä", jota rippikouusakin ulkoa opetelllaan... "Menkää ja tehtkää kaikki..."

Tämän ongelmallisuutta pohtii mm. moraaliasioita käsitellyt filosofian professori Timo Airaksinen kirjoituksessaan http://vapaa-ajattelijat.fi/node/290

Et-opelta kirjoitti:

Kuitenkin jopa normaalikouluissa, kuten Rauman norssissa, on jumalanpalvelusten ja aamuhartauksien lisäksi vielä päivittäistä ruokarukoiluttamista! Ennnen ruokalaan menoa nousaan seisoman ja opettajan johdolla ääneen ruokarukous.. Käsittämätöntä menoa..

Miten tuollainen röyhkeys uskonnolliseen painostukseen on selitettävissä? Vastaus piilee "lähetyskäskyssä", jota rippikouusakin ulkoa opetelllaan... "Menkää ja tehtkää kaikki..."

Tämän ongelmallisuutta pohtii mm. moraaliasioita käsitellyt filosofian professori Timo Airaksinen kirjoituksessaan http://vapaa-ajattelijat.fi/node/290

Lue lisää

Oppilaiden pitäisi noudata kapinaan, kun aikuiset elää satumaailmassa.

Tsemppiä

Niinpä. Ja sama ongelma on päivähoidossa, kunnallisissa päiväkodeissa.

Hienoa!