Nyt alkaa mennä pupu pöksyyn tällä sedällä.
Olen joskus nuorena miehenä lukenut A-saksan, B-ruotsin ja c-englannin. Nyt minua varoitellaan, että kun vaihtaa konetta Amsterdamissa ja on matkalla Usaan, joutuu kovaan tenttiin.
Siis kuulemma kysellään todella vaikeita ja tosi hankalia juttuja.
Mitä jos kielitaitoni ei riitä?
Mitä ne kyselevät?
Saanko ottaa äidinkielenään englantia puhuvan ystävän tulkiksi mukaan sinne 'koppiin'?
Ymmärrän melko hyvin englantia, mutta siksi matkustan ystäväni kanssa, koska en pärjää kaikkialla niin kovin hyvin. Vanhoja ystäviä ja sukulaisia pitää kuitenkin mennä nyt tapaamaan, viidenkympin pykälän täytyttyä.
Auttaisitteko miestä mäessä, ja kertoisitte, millaisiin kuulusteluihin voi joutua ja millainen kielitaito pitää olla että pärjää?
Kiitos kovasti!
Olen joskus nuorena miehenä lukenut A-saksan, B-ruotsin ja c-englannin. Nyt minua varoitellaan, että kun vaihtaa konetta Amsterdamissa ja on matkalla Usaan, joutuu kovaan tenttiin.
Siis kuulemma kysellään todella vaikeita ja tosi hankalia juttuja.
Mitä jos kielitaitoni ei riitä?
Mitä ne kyselevät?
Saanko ottaa äidinkielenään englantia puhuvan ystävän tulkiksi mukaan sinne 'koppiin'?
Ymmärrän melko hyvin englantia, mutta siksi matkustan ystäväni kanssa, koska en pärjää kaikkialla niin kovin hyvin. Vanhoja ystäviä ja sukulaisia pitää kuitenkin mennä nyt tapaamaan, viidenkympin pykälän täytyttyä.
Auttaisitteko miestä mäessä, ja kertoisitte, millaisiin kuulusteluihin voi joutua ja millainen kielitaito pitää olla että pärjää?
Kiitos kovasti!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuo kuulustelu on luokkaa, että jos ymmärrät mitä kysytään, niin vastaukseksi riittää "yes" tai "no"; ja vaihtoehtona aina on tietenkin "sorry, I don't understand". Lähtökuulustelussa Amsterdamissa saattaa ehkä jopa onnistuakin, että kaveri on tulkkina, mutta sitten jenkkien passintarkastuksessa ei onnistukaan.
Lähtötarkastuksessa kysytään yleensä kysymyksiä kuten "oletko pakannut matkatavarasi itse", "onko joku pyytänyt sinua ottamaan koneeseen jotain mukaan", "onko laukussasi kiellettyjä aineita tai esineitä", "mistä olet tulossa, minne menossa", "mikä on matkasi tarkoitus".
Amerikan passintarkastuksessa kysytään olennaisesti "onko tämä ensimmäinen kertasi USAssa", "matkasi tarkoitus" ja "kuinka pitkään maassa viivyt (muista vastata sama aika, jonka olet ilmoittanut tullipaperissa)".
Tärkeintä on muistaa ottaa rennosti ja sanoa, jos ei ymmärrä. Pahinta on vastata kysymykseen, jota ei ymmärrä. Sitä on jälkikäteen vähän paha korjailla, jos vaikka on sanonut tuntevansa terroristin tms...
>mutta sitten jenkkien passintarkastuksessa ei
>onnistukaan.
Aivan loistavasti menee myös "tulkin" kanssa, jos on yhteiset matkatavarat.
Viimeksi kesäkuussa just Amsterdamin kautta Nykkiin mentäessä kukaan ei kysynyt kummassakaan päässä yhtään mitään. Samoin samalla reissulla Costa Rican lennoilla ei kukaan kuulustellut.
Viime joulun tienoilla tulokuulustelu Miamissa tyyliin "mitä kuuluu?".
Toisaalta joskus aikoinaan taas JFK:lla saavuttaessa on tehty viimoisen päälle selvitys rahoista, luottokorteista, lentolipuista jne.
Mutta kyllä tuo yes, no ja I don't understand riittää.
Hei!
Palasin juuri matkalta San Franciscosta.
Matkalla sinne oli koneen vaihto Amsterdamissa (syyskuussa).
Siellä ei ollut turvatarkastusta kummempaa.
San Franciscossa taas menin yhtäaikaa lähes kielitaidottoman, tai hyvin ujon ystäväni kanssa jonoon siihen 'kyselypisteeseen'.
Näkyivät ottavan kaikilta edellisiltä sormenjäljet ja nappasivatpa valokuvankin.
Kun meidän vuoromme tuli, setä halusi tietää oliko tosiaan ensimmäinen metkamme Usaan, toivotteli hyvää matkaa, kyseli oliko meillä suunnitelmia jne. Vastailin, että suunnitelmista en vielä tiedä, kun ystävämme vie meidät parina ensimmäisenä päivänä tutustumaan kaupunkiin ja sitten olemmekin turisteja ominpäin sen loput 8 päivää. Ei ottanut valokuvaa eikä sormenjälkiä, toivotteli vain kivaa matkaa.
Tämän jälkeen kohtasimme naisen, joka pysäytti ja halusi tietää, olimmeko ottaneet koneesta mukaan makeisia, tai oliko meillä esimerkiksi suklaata mukana. Vastasin sujuvasti kirkkain silmin, että mitään ei ollut mukana (matkalaukuissa tosin oli leipää, keksejä, kahvia, suklaata ja karamellejä:-).
Seuraavaksi oli vuorossa huumekoira, koska lento oli Amsterdamista.
Siinäpä se, kaikki meni kivuttomasti ja helposti!