Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, ruoka halpeni - päinvastoin kuin kansa uskotteli itselleen - kymmenen prosenttia. Hinnat ovat sen jälkeen nousseet yhdessä muiden elinkustannusten kanssa, mutta ei niin paljon kuin yleisesti päivitellään. Ruokien hinnat ovatkin meillä nousseet hitaammin kuin monissa muissa EU-maissa.
Kuluttajahinnat ovat vuodesta 1990 lähtien kasvaneet keskimäärin 36,6 prosenttia, mutta ruuan hinnan nousu on jäänyt viiteentoista prosenttiin.
Mutta varsinainen yllätys on tämä: kun ruuan hinnannoususta poistaa inflaation vaikutuksen, eli laskee niin sanotun reaalihinnan, suomalaisten päivittäin syömän ruuan hinta on laskenut vuodesta 1990 tähän päivään verrattuna peräti 15 prosenttia!
Ja kun vertailun vuoksi laskee, että suomalaisten keskimääräiset ansiot ovat nousseet samassa ajassa peräti 82,4 prosenttia, ruoka on suhteessa yhä halvempaa.
Kuluttajahinnat ovat vuodesta 1990 lähtien kasvaneet keskimäärin 36,6 prosenttia, mutta ruuan hinnan nousu on jäänyt viiteentoista prosenttiin.
Mutta varsinainen yllätys on tämä: kun ruuan hinnannoususta poistaa inflaation vaikutuksen, eli laskee niin sanotun reaalihinnan, suomalaisten päivittäin syömän ruuan hinta on laskenut vuodesta 1990 tähän päivään verrattuna peräti 15 prosenttia!
Ja kun vertailun vuoksi laskee, että suomalaisten keskimääräiset ansiot ovat nousseet samassa ajassa peräti 82,4 prosenttia, ruoka on suhteessa yhä halvempaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ruuan reaalinen hinta on saattanut laskea. Laskeminen johtuu kuitenkin pääosin siitä, että lähtötaso oli niin hulppean korkea. Suomalaisia kuluttajia suorastaan ryöstettiin ennen EU-aikaa ruuan hinnalla. Ruuan korkea hinta johtui korkeista suojatulleista ja kiintiöistä. Muistan hyvin ajan, jolloin ihmiset kävivät esim. Haaparannasta ostamassa voita ympäri Suomea, koska se oli Ruotsissa niin paljon halvempaa. Siis jo aivan lähinaapurissa maksettiin joistain elintarvikkeista monta kertaa halvempi hinta kuin Suomessa. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että meillä oli jo silloin runsain mitoin erilaisia maatalosutukia ja valtaisa ylituotanto. Ylituotannon mitoista kertoo paljon se, että monissa tuoteryhmissä tuotettiin kahdessa vuodessa kolmen vuoden kulutus ja kansa tietysti maksoi sen lystin. Ja maksoi sitten toisen kerran itsensä kipeäski kaupoissa. EU toi sentään jonkun tolkun älyttömään rahastukseen.
Maataloustukijärjestelmä luotiin 1950-luvulla, jotta kuluttajille saataisiin halvempaa ruokaa ja vähennettäisiin myös painetta palkojen korotuksiin. Omaa tuotantoa suojattiin tulleilla sekä lisensseillä ja ylijäämien vientiä tuettiin vientitulleilla. Nyt maailman kaupan esteitä on WTO:n toimesta purettu ja maatalouden tuotantoon sidottuja tukijärjestelmiä muutetaan pinta-alakohtaisiksi.
Takavuosien puheet siitä, ettei Suomessa kannata ruokaa tuottaa, koska sitä saadaan maailman markkinoilta halvemmalla, ovat nyt jääneet omaan arvoonsa. Halpoja ylijäämiä ei maailman markkinoilla liiku ja vientituet ovat jäämässä pois. Nyt nähdään, että kaikki ruuan ja bioenergian tuotantoresurssit on hyödynnettävä.
on ollut korkea se ei suinkaan ole johtunut viljelijästä, viljelijän osuus ruuan loppuhinnasta on mitätön, kaupan hävikkikin on suurempi, tämä ptrovoilijoiden peruskamaa, sekoittaa kuluttajahinnat ja tuottahinnat keskenään !
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
---
---
---
----
"viljelijän osuus ruuan loppuhinnasta on mitätön"
Hieno homma! Tällöinhän tuet voidaan poistaa! Koska kerran osuus on mitätön niin tukien poisto ei juurikaan vaikuttaisi ruoan hintaan vaikka tuottajahinta nousisikin!
nousisi taivaisiin vert. tuettomat maat, jos nyt sitä yleensä on edes saatavillakaan, maataloustuki on taivaanlahja kuluttajalle je he ei luovu siitä mistään hinnasta..
kaatui siihen ettei saanut ruokahuoltoa toimimaan, valtavista panostuksista huolimatta..