Tuolla toisessa keskustelussa mainittiin isopurje kolmella reivillä, ja ajattelin kysyä laajemminkin asiasta, eli miten mielekäs 3. reivi on ylipäätään.
Vene on noin osatakilainen vanhus, jossa 1. reivi on tarpeen 8 m/s kieppeillä, 2. laitetaan 10 m/s, ja 3. reiviä ei ole tässä isossa. Uutta isoa vanhan dacronin tilalle miettiessäni olen pähkinyt, mitä tehdään, laitetaanko siihen 3. reivi vai ei.
12 m/s tuulessa joutuu 2. reivatulla isolla ja kryssifokalla luoviessa päästämään puuskissa levankia melko paljon, jottei mennä kylki edellä sortaen. Tällöin kaipailisi sitä 3. reiviä, sillä kryssifokan rullaus ei onnistu, kun siinä ei ole toppauksia.
Jos sen 3. reivin laittaisi, niin kuinka ne köydet sitten vedetään, puomissa on tilaa vain kahdelle reiviköydelle. Eli vauhdista heittäminen kakkoselta kolmoselle ei taida onnistua. Vai kuinka isot pojan sen tekee?
Vene on noin osatakilainen vanhus, jossa 1. reivi on tarpeen 8 m/s kieppeillä, 2. laitetaan 10 m/s, ja 3. reiviä ei ole tässä isossa. Uutta isoa vanhan dacronin tilalle miettiessäni olen pähkinyt, mitä tehdään, laitetaanko siihen 3. reivi vai ei.
12 m/s tuulessa joutuu 2. reivatulla isolla ja kryssifokalla luoviessa päästämään puuskissa levankia melko paljon, jottei mennä kylki edellä sortaen. Tällöin kaipailisi sitä 3. reiviä, sillä kryssifokan rullaus ei onnistu, kun siinä ei ole toppauksia.
Jos sen 3. reivin laittaisi, niin kuinka ne köydet sitten vedetään, puomissa on tilaa vain kahdelle reiviköydelle. Eli vauhdista heittäminen kakkoselta kolmoselle ei taida onnistua. Vai kuinka isot pojan sen tekee?
Vastaukset 35
Vanhimmat
Jos puomissa ei ole tilaa ja on tarvetta 3. narureiville niin yksi mahdollisuus on tehdä ouomin ympäri reiviköyden päästä silmukka. Tähän ploki, jonka kautta purjeen takaliikistä palaava reiviköysi menee ja jatkaa matkaansa puomin ulkopuolella mastolle. Halssikulman voit sitoa narunpätkällä, käyttää 1.reivin koukkua jos mahtuu tai vaikka gunninghamia.
Harvoin sitä kolmosreiviä tarttee, mutta kun se kerta tulee kohdalle, se kolmonen on tosi tarpeen. Kisaisossa mulle riittää kaksi reiviä, melkein yski syväkin, mutta seuraavaankin matkapurjeeseen tulee kolme. Kolmosreivin köysistäkin tulisi pitkät ja joka paikkaan tarttuvat, jos niitä pitäisi kiinteästi. Juokseva narulenkki kakkos- ja kolmosreivin reikien välillä riittää ja sillä vedetään vapaaksi jäänyt ykösreivin köysi tarvittaessa. Reiviköysi pitää vain mitoittaa niin, ettei lopu kesken. Se reiviköyden juoksuttaminen sillä lenkillä on ihan elävässä elämässä ja 20 m/s tuulessa toimivaksi todettu.
3. reiviä yhden köyden reivinä valmiina joka tilanteessa ei taida veneistä juuri löytyä.
Vielä vaihtoehtoja seppomartin esittämään ratkaisuun: Jos tiedät että kelistä tulee kova voit siirtää 2. reivin köydet jo satamassa 3. reivin reikiin mutta silloin et luonnollisesti voi käyttää 2. reiviä vaan joudut siirtymään 1. reivistä suoraan 3. reiviin.
Jos kova keli tulee yllätyksenä voit joutua laskemaan isopurjeen ja siirtämään köydet merellä. Se voi olosuhteista riippuen olla hankala tai jopa vaarallinen operaatio.
Monissa veneissä 3. reivi olisi kyllä tarpeen jos on tarkoitus luovia avomerellä kovassa tuulessa. Riippuu luonnollisesti purjepinta-alasta ja veneen jäykkyydestä ja etenkin siitä millaisissa olosuhteissa on tapana tai tavoitteena purjehtia.
Jos katsastat veneesi 1.luokkaan eli valtamerille, on isoa pystyttävä pienentämään alle 40%:iin. Tai on hankittava erillinen myrskyiso omaan kiskoonsa. Minä tein kolmosreivin puomin ulkopuolelle asennettujen pylpyröiden avulla. Ei tarvittu kertaakaan kahdella Atlantin ylityksellä.
Joo, kovasti on veneestä ja operointialueesta/tyylistä kiinni tuo 3:sen tarve. Itse en yli 15 m/s keliin lähde, ainakaan luovimaan, mutta joskus pidemmällä legillä sellaiseen saattaa joutua. Myrskyisoa ei meillä ole, enkä tiedä, tarvitaanko sellaista Itämeren seilauksessa.
Tuo silmukalla 1. reiviköyden uitto kolmosen reikään kuulostaa toteuttamiskelpoiselta, hyvä idea! Vaihtoehtona voisi olla myös vaikka ohut dyneemaköysi vastaavasti 2. ja 3. reikien kautta viritettynä, jonka toiseen päähän 1. reiviköysi kiinni ja toinen pää puomin ympäri siten, että 1. reiviköyden liitos on ennen kiristystä vedetty 3. reiän reunalle asti. Sitten vaan 1. reivi kiinni toivoen, että liitos ei mene puomin päähän asti.
Kolmosreivi tarttee kuitenkin sille oikean kohdan puomilla. Ja siitä reivireiän kautta puomin päähän ei pitäisi juuri yli metriä köyttä jäädä, liitos menisi siis hyvän matkaa puomin sisään. Jos nyt siis tuon ajatuksen oikein ymmärsin.
Suosittelen semmoista, että pyydät purjemaakaria tekemään kaksi syvää reiviä. Eli vain kaksi reiviä, mutta ne ovat korkeudeltaan tavallaan puoltoista ja kolmonen. Näin pärjäät kelissä kuin kelissä kahdella reivirivillä. Se että yksi reivi tiputtaa purjealaa vähän reippaammin ei cruisaillessa haittaa oikeastaan ollenkaan. (Huom. ei välttämättä onnistu yhden köyden reivijärjestelyllä, mutta jos on osatakilainen vanhus, niin lienee perinteiset slab reefing systeemit.)
Yhden köyden reivissä on kaksi köyttä eli molemmille reiveille omansa. Ei pitäisi olla ongelmaa, vaikka olisi pitkä se eka reivi. Kyllä istuinkaukaloon köyttä mahtuu.
Pelkäänpä, että kahdella syvällä reivillä tulee liian isot hypyt, vai tuleeko noilla aloituksen tuulirajoilla?
En usko, että tulisi liian syvät reivit. Itsekin tekisin nyt niin, jos olisin uudelleen lähdössä valtamerille. Kolmen reivin kanssa on liikaa köysiä ja puljaamista.
Yhtään reiviä ei tarvita, jos ei kisaa, pelkällä fokalla pärjää aivan mainiosti.
Riippuu toteutustavasta. Vaikkapa Seldenin vakiomallisessa yhden köyden reivissä on vaunu puomin sisällä. Tämä johtaa siihen, että reivin maksimikorkeus on vajaan metrin lyhempi kuin puomin pituus. Kolmosreivi taas on tyypillisesti paljon yli puomin pituuden verran.
Taisi olla päivän tyhmin ehdotus.
Näin on, itsellekin tehtiin North Sailsin ehdotuksesta uuteen isopurjeeseen kaksi reiviä aiemman kolmen sijaan. Ne on "vanhalla asteikolla" ikään kuin 1,5 ja 2,5. Hyvältä vaikuttaa. Uudella purjeella reivikynnys muutenkin nousi, kun saa paremmin latistettua.
Kyseessä 80-luvun osatakiloitu skandivene.
Ei tule liian isot hypyt. Paljon isompi ongelma on, jos sulla alkaa olla vaikeaa jo 12 m/s kelissä. Siinä vaiheessa kun reivaamaan aletaan, niin ei se mitään haittaa, jos vene on aavistuksen alitehoinen verrattuna maksimipurjeisiin, jotka se vielä juuri ja juuri kantaisi.
Toki tämä on vähän epämääräistä keskustelua, koska ei missään ole määrätty mitään reivien metri tai prosenttimääriä. Jos laittaa purjeen niin, että ensin lähtee etuliikistä 30 % pois ja sitten toinen 30 % (jää 40 %), niin siinä jo rupeaa olemaan melkoiset hypyt tietysti. Normaali kahden reivin ratkaisu lienee jotain 10%+20%=30% pois yhteensä. Sen voi ihan hyvin kasvattaa esim. 15%+30%=45% pois yhteensä. Prosenttiluvut on kyllä ihan hihavetoja, ei kannata ottaa totuutena.
Ette varmaa, mutta olen kryssinyt 25m/s pelkällä myrskyfokalla 7 solmua. Eihän se nousukulma kummoinen ollut. mutta silloin kun reivattu iso oli vielä mukana hommasta ei tullut yhtään mitään, ja pirun vaarallista touhua. Myrskyfokalla meni isossa loivassa avomeriaallokossa olosuhteisiin nähden siedettävästi.
Olin juuri kirjoittamassa samaa. Kahdella reivillä pärjäät, kunhan teet ne edellä mainitulla tavalla. Opettele myös laittamaan reiviköydet siten, että saat ne kiristettyä varmasti tarpeeksi kireälle. Oli veneesi mikä tahansa vanhahko osatakilavene, niin oikein trimmatuilla purjeilla pitäisi myrskyfokalla ja yhdellä reivillä pärjätä vielä 12m/s tuulessa, kunhan iso on tarpeeksi latistettu.
Kisapurjeissa on usein vain yksi reivi ja toisinaan sekin vain luokka- tai katsastusvaatimusten takia. Reivit kuuluvat erityisesti matkantekoon.
Omassa veneessäni kovan tuulen fokka (85 % LP) + 1. reivi on todennäköisesti aika optimaalinen tuossa 12 m/s keskituulessa. Ison liikit pitää tietysti olla täysin kireällä ja masto banaanilla. Fokka+1.reivi alkoi olla liikaa tuossa kelissä. Onko kellään heittää arviota jos tuuli nousee 14 m/s:iin. Niin pärjääkö tuolloin vielä kovan tuulen fokalla ja 2. reivillä varttitonnarilla?
Itsekin olen tähän joskus päätynyt. Kovassa tuulessa, ei kuitenkaan noin kovassa, alkoi masto täristä jostain syystä, enkä saanut sitä tärinää pois muuten kuin ottamalla ison alas. Pelkällä fokalla meno rauhoittui paljon, ja pääsi kuitenkin pikku hiljaa eteenpäin. Luoviminen hiukan hankaloitui, kun balanssi oli päin mäntyä, mutta sitä voi kompensoida päästämällä fokan jalusta irti hieman aiemmin, jolloin se ei paina keulaa liikaa alas.
Pärjää ainakin rantaan. Luoviminen on pidemmän päälle eri asia.
Toissa vuonna suursaaressa taisi luokassamme olla 15 keskeyttänyttä, kun tuuli vastaan 15 m/s. Hehän kyllä selvisivät kelissä, mutta eivät luovineet sitä yötä. Silleen.
" mutta olen kryssinyt 25m/s pelkällä myrskyfokalla 7 solmua." Mikähän vene ja mitkä olosuhteet?
Olen tänä vuonna yrittänyt kryssiä 38 ft Dufourilla 2 vrk putkeen ilman isoa pelkällä kovan tuulen jibillä tai vaihtoehtoisesti hitusen avatulla rullagenoa kulmalla. TWS oli paljon vähemmän eli n. 35 kts mutta venevauhti ei ollut lähelläkään 7kts ja VMG lähellä nollaa. Varsinainen myrskypurjeeni olisi ollut 5 m2 ja sillä ei olisi matka taittunut senkään vertaa. Seitsemän solmun kryssiminen 50 solmun tuulessa? . Aallokko pysäyttää veneen varsin tehokkaasti. Boat speed aaltojen välillä oli ilmeisesti 10 solmua? Puuttuu vain, että miehistö katseli videoita ja söi hyvin.
No tuo 25m/s on ääriesimerkki, jota harvoin sattuu, mutta tälläinenkin kokemus minulla on. Mutta jo 12-15m/s on pelkälla keulapurjeelle ihan passeli keli. Totta varmaan kyllä on se, että kaikilla veneilla se ei toimi yhtä hyvin, kuin niillä jotka minullaon ollut. Varsinkin saaristossa, jossa ei ole korkeata aallokkkoa nousukulma ja vauhti voi olla jopa parempi kuin että se iso siinä lepattaa riesana.
Minulla ei ole moneen vuoteen ollut yhtään reiviköyttä veneessä, jos en täydellä isolla ja fokalla prjää, niin lasken sovinnolla sen ison alas. Tämän on kokemus opettanut.
Kritiikkiä edellisiin:
3. Reivi toteutettuna 1 köyden systeeminä vaatii paljon köyttä yleensä turhaan heilumassa. Kun sitten aniharvoin kolmonen tarvitaan niin kitkat ovat isot. Pelkkä takaköysi on parempi.
Jos 1. ja 2. Reivi ovat vedetyt tiukaksi on jotakuinkin varmaa, ettei 1. ole pujotettavissa kolmoseksi vaan on jumissa. Joutuu löysäämään kaiken, että köyden saa liikkeelle. Seuraa vaarallinnen pujotus lätkivään purjeeseen reivisilmään tai plokiin. Lähes mahdoton tehtävä - luulisin.
Ehdotus, että laskisi koko isopurjeen reivinarujen siirtämiseksi on hankala tai mahdoton toteuttaa niissä olosuhteissa kun 3. on pakko ottaa käyttöön.
3. Reivin etuköyden pitäminen aina paikallaan on hankalaa kun se on puoli etuliikin pituutta x2. Käytettäessä muita reivejä tämä on vain tiellä.
Toimivia ehdotuksia on ison poistaminen kokonaan ja ajaminen sopivalla keulapurjeella. Samoin toimii hyvin halssikulman hoitaminen erikseen edellä kuvaamillani tavoilla ilman vakitusta reiviköyttä.. Edelleen voi 3. reivin taaemman köyden jättää pois halutessaan ja pitää vain ohuet pilottiliinat jatkuvasti paikoillaan . Sitten tällä vedetään reiviköysi paikalleen silloin harvoin kun sitä tarvitaan. Itämerellä tuskin koskaan.
Ne parit kerrat kun kolmosreiviä on tarvittu, on ykkösreivin köysi vaivatta ollut irroitettavissa. Eihän se nyt varsinaista huviakaan ole sitoa reiviköyttä kakkos- ja kolmosreivien välillä juoksevaan pilottiliinaan, mutta onnistuu. Ei se meno muutenkaan siinä vaiheessa niin huvia ole. Vetävän ja paikoillaan olevan purjeen kanssa voi sentään työskennellä. Halssikulmassa on jo täyttä ja vaikeimpia vaiheita saattaa olla saada kolmosreivin lenkki koukkuun. Hyvä olisi, jos saa, muuten helposti revitään ratsastaja tai pari, kun köysiviritykset antavat liikaa liikkumavaraa puomin suuntaan.
Helppokäyttöisin rakenne purjeen halssikulmassa on siinä "dogbone". Se on purjerenkaan läpi menevä tamppi, jonka päissä on renkaat. Tampin voi vetää aina haluamalleen puolelle purjetta, eli sinne, missä reivikoukku on paremmin käsillä.
Ne kerrat, kun kolmosreiviä on tarvittu, ovat olleet Itämeren puolella. Samoin ne kerrat, kun sitä olisi tarvittu, mutta sitä ei ollut.
Reivikoukut ei ole välttämättömiä kun muitakin keinoja on. Yllättävää jos 1. reivi on helposti liikutettavissa kolmoseksi kun 2. reivi periaatteessa rutistaa yhden köyden systeemissä edellisen jumiin.
Eikös ole aika implisiittisesti selvää, että jos on reivikoukut, käytössä ei ole yhden köyden reivi? Silloin ei köydet ole jumissa.
Nykyisin vain juntit käyttävät sivistyssanoja. Oikein tai väärin, ihan sama.
Explisiittisesti olen sitä mieltä, että nimimerkin "yksinkertainen toimi" implisiittinen ilmaisu on ihan oikein. Yhden köyden reivi ei koukkuja, Kahden reivin systeemissäkin on monia vaihtoehtoja.
Hmm...
Niin kuin pelkäsinkin, on selkeästi kaksi koulukuntaa:
a) ei kolmosreiviä tarvita
ja
b) kolmosreivi on pakollinen.
Nyt kun miettii tuota omaa reivitarvetta, niin usein otetaan ensin ykkönen, ja hetken päästä heitetään kakkonen silmään, kun ykkönen ei tuonut toivottua vaikutusta. Siinä mielessä nuo kaksi syvää reiviä (1.5 ja 2.5/3) voisi olla ihan toimiva ratkaisu.
Mitä tule ison latistukseen, niin falli on niin kireällä kun saa ja puomiliikki on reiviköyden avulla vedetty myös kireäksi. Maston taivutuksen vaikutuksesta ison latistumiseen en ole niin varma, kun 2. reivi on pykälässä, masto kun taipuu enempi yläosaltaan kuin alaosaltaan.
Keulilla meillä on ollut 100% fokka, ei vielä noissa tuulissa myrskyfokkaa. Pitäisiköhän kokeilla seuraavaksi sitä ja 2. reiviä, josko auttaisi asiaa paljonkin.
Pitääpä mitata kauden päätyttyä nuo reivien mitat nykyisestä purjeesta ja keskustella hieman purjemaakarin kanssa asiasta.
Toisaalta, kolmella reivillä saa enemmän säätövaraa systeemiin... Hmm...
Käyttö on ollut 1-2 x vuodessa. Kaikki 3 reiviköyttä ovat puomin ulkosivulla, mutta 3. köysi on lyhyt ja lukitaan purjeen takaliikin reivireiässä olevaan köysilenkkiin. Kiristys reivivinssillä mastolla kuten 1. ja 2. reivikin. Toimii O.K. www.snoopy.fi
Itse teetin 3.reivin osatakilaiseen veneeseen. Kovillla tuulilla kryssillä tarpeen. Ja joku sanoi, ettei Itämerellä olisi tarvetta, mutta ei se Itämeri välttämättä ole sen helpompi, kuin muutkaan. Enemmänkin reivien lukumäärä riippuu veneestä ja takilasta. Otin muuten tarjoukset parista neulomosta (kerroin tarkat tiedot purjeesta), ja Auranen sanoi tekevänsä North:n purjeeseen 300 eurolla ja North 450e. Päädyin halvempaan ja kun laskun aika tuli oli hinta 400 e. Oli kuulemma työläämpi kuin tarjouksessa oli luvattu. Mielestäni kirjallisen tarjouksen antaneena olisi pitänyt pitää hinta tai ainakin viimeistään, kun vein purjeen neulomoon sanoa, että hintaa tulee lisää, kertoivat vain, että läpilatan paikka tulee siirtää. Pyysin siis tarjouksen en hinta-arviota, mutta en osannut siinä enempää kinastella ja maksoin pois. Vähän jäi huono maku...
Kun tästä näinkin pitkä ketju on kehkeytynyt, niin luulisi asian olevan kovinkin olennainen ja tärkeä. Siksi kysynkin, montako kertaa kaudessa isekukin reivaa.
Minä edellisen kerran v 2010
" montako kertaa kaudessa isekukin reivaa"?. On ns hyvä kysymys.
Jos reivaamisella tarkoitetaan purjepinta-alan pienentämistä ylipäätänsä niin Välimerellä ja Atlantilla reivaustarvetta on joka päivä. Mutta 3.reivin tarvetta vain noin kerran vuodessa. Pasaatissa voi sitten ajelehtia samoillakin räteillä päivästä toiseen- jos siitä tykkää. Tai sitten vaihtaa genaakkeria, spinnua, 1. genoaa päälle/pois monta kertaa päivässä. Siis jos siitä tykkää.
Kausi on pahasti vielä kesken, mutta tänä suvena ollaan reivattu ehkä sen 5 kertaa, kolmena niistä piti pistää kakkosta pesään. Nyt syksyllä ei ole paljoa reivejä tarvittu, kun korkeapaine istuu päällä kuin tatti. Tuulet sen mukaan aika kevyitä.
Tänäänkään ei reivattu, kun vedettiin viiden tunnin ulkoilu venholla, shortseissa syyskuun 14. päivänä.