Pyydän neuvoja asiaan:
- Avopari, molemmilla lapsia entisistä liitoista, ei yhteisiä
- Omaisuutta: yhteinen talo, 2 autoa
- Tehty keskinäinen testamentti; jomman kumman kuollessa toinen saa hallita omaisuutta.
Tarvitseeko keskinäisestä testamentista huolimatta maksaa perillisille lakiosuus jomman kumman kuollessa?
Neuvokaa, joka paikasta saa erilaista tietoa.
- Avopari, molemmilla lapsia entisistä liitoista, ei yhteisiä
- Omaisuutta: yhteinen talo, 2 autoa
- Tehty keskinäinen testamentti; jomman kumman kuollessa toinen saa hallita omaisuutta.
Tarvitseeko keskinäisestä testamentista huolimatta maksaa perillisille lakiosuus jomman kumman kuollessa?
Neuvokaa, joka paikasta saa erilaista tietoa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Testamentista huolimatta pitää maksaa perillisille lakiosuus. Mutta koska kyse on hallintaoikeustestamentista, niin omistusoikeushan siirtyy perillisille eli he perivät omaisuutta eli todennäköisesti saavat lakiosansa.
Ongelma syntyy siitä, että kun asuntoa ei voi myydä, niin perilliset saattavat joutua maksamaan perintöveroa vaikka eivät saa rahaa perintöverojen maksuun. Tämä saattaa suututtaa perijät. Siksi kananttaa myydä toinen auto antaa nämä rahat perintöverojen maksuun.
tehneet lapsia varten henkivakuutuksen, jossa he ovat edunsaajia. Niillä rahoilla voi sitten maksella perintöveroja.
Voiko autoja ym. edes myydä, jos pesä jää jakamattomaksi?
Alaikäisten lasten rahoilla ei välttämättä saa tehdä yhtikäs mitään ilman Maistraatin lupaa (holhouslaki 1999). Auton myyntikin voi siten olla 'vaikeaa' tarviten Maistraatin suostumuksen.
Kun lapset saavat sen verran rahaa, että pystyvät maksamaan perintöveronsa, niin silloin ei ole ongelmia tiedossa. Pesän voi tietenkin jättää jakamattomaksikin, mutta pesä voidaan myös jakaa ja se on jaettava, jos yksikin lapsi niin haluaa. Kuolinpesä voi myydä auton, jos testamentti ei estä tai leski luopuu hallintaoikeudestaan. Autosta saatavat rahat voidaan jakaa osittaisella jakokirjalla.
Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta. Siksi lakiosa pitää maksaa tiukan paikan tullen rahana.
että vaikka on keskinäinen testamentti, ei se estä sitä, että jos joku lapsista vaatii perintöosuuttaan, se on maksettava?
Silloinhan sillä ei ole mitään virkaa, vai miten?
Omaisuudenhan joutuu myymään tai ottamaan lainaa maksaakseen sitten lakiosat lapsille.
mei teimme toisin, keskinäisen henkivakuutuksen edunsaajia ovat puolisot, jolloin leski voi vakuutusrahoilla maksaa lapset ulos pesästä. Kätevää, asiat ovat sitten selvät eikä synny ongelmia omistuksista ja hallitsemisista.
Testamentin avulla on maksettava vain puolet normaalista osuudesta. Lisäksi testamenttiin voi liittää ehdon, että mikäli vaatii lakiosuuttaan lesken vielä eläessä, ei tule saamaankaan muuta kuin lakiosuutensa, jos taas malttaa odottaa kiltisti saa koko potin.
Vaikka on keskinäinen testamentti, niin lapsi voi vaatia lakiosaansa itselleen.
Ottamalla lainaa, voi maksaa lapsen lakiosat.
Siinä mielessä testamentilla ei ole virkaa, että sillä ei voi rajoittaa lapsen oikeutta lakiosaansa.
Testamenttiin voi kuitenkin laittaa esimerkiksi toiveita, että lapset eivät vaatisi lakiosaansa. Useimmiten näitä toiveita kunnioitetaan.
luullut, että kun on keskinäinen testamentti, ei tarvitse maksaa edes lakiosuuksia.
Tässähän pitää ruveta miettimään naimisiin menoa jos omaisuuksia ei muuten saa turvattua.
Tuntuu kohtuuttomalta, että pitäisi ottaa lainaa yhdessä hankittua omaisuutta varten.
Mitkään henkivakuutuksetkaan ei nykypäivänä riitä kattamaan kaikkia maksettavia osia, jos jotain tapahtuu.
todella ottaa perinpohjin asinatuntijalta selvää kaikista varautumismahdollisuuksista, sillä vaikka lasten kanssa olisikin teillä hyvät välit, niin exät kyllä syöksyvät välittömästi paikalle alaikäisten lastensa nimissä....
siis ihan perseestähän tämä nykyinen systeemi on. Tavanomaisen perinnön verotus on kertakaikkiaan tyhmää. Muutaman tonnin verosta hillitön byrokratia jne. Sivistyneissä maissa ihmetellään (ihmeteltäisiin) tätä Suomen systeemiä.
ajattelin siinä käyvänkin.
Kun kerran se keskinäinen testamentti ei pelasta lakiosuuden maksamiselta, niin maksettavahan se on vaikka olisi naimisissakin.
En millään jaksaisi jumpata näiden asioiden kanssa, mutta varmaan pakko, ettei tule yllätyksiä ja joudu veneen alle asumaan.
>>Kun kerran se keskinäinen testamentti ei pelasta lakiosuuden maksamiselta, niin maksettavahan se on vaikka olisi naimisissakin.>>
Tässä käsityksessä olet väärässä.
Avioliitto pelastaa lakiosan maksamiselta, jos tilanne on se, että ette omistaisi mitään muuta omaisuutta kuin yhteisen asunnon, joka on ollut yhteisenä kotinanne. Lesken asumissuoja menee lakiosuuden edelle ja asuntoa ei tarvitse myydä lakiosanmaksamiseksi eikä suorittaa muutoinkaan rahana tällaisessa tilanteessa.
Tilanne on tietenkin toinen, kun omistatte myös kaksi autoa. Nämä on annettava lakiosana tai myytävä, jos lakiosaa ei muutoin saada suoritetuksi.
mitään väliä sillä, kumpi autot omistaa. Tässä tapauksessa molemmat omistavat omat autonsa. Kun toinen auto on minun nimissäni, niin kuuluuko se vain minulle?
On sillä merkitystä kumpi autot omistaa. Toinen auto kuuluu vain sinulle. Se kuuluu sinulle aina eikä sitä sinulta pois oteta. Autosi ei siis joudu mihinkään tekemisiin kuolinpesän kanssa.
Kaikki menee hyvin, jos perilliset eivät vaadi lakiosaansa. Tässä tapauksessa on kuitenkin todennäköistä, että perilliset vaativat lakiosaansa ettei "se hutsu" tuhlaa rahoja, he ajattelevat. Tällöin lakiosa on maksettava vaikka omaisuutta myymällä.
Testamenttiin voi laittaa ehdon, että se perillinen joka vaatii lakiosaansa, saa vain sen. Tämä hillitsee rahan ahneita lapsia.
Jos puolisoilla on ns hallintatestamentti, eli sellainen, jossa leskelle jää hallintaoikeus omaisuuteen, ja jos siinä lisäksi on maininta siitä, että testamentin tekijät toivovat, että perilliset eivät vaatisi lakiosaansa lesken eläessä, ja jos perilliset tätä toivomusta kunnioittavat, ei tarvitse fyysisesti jakaa mitään. Toinen asia on sitten, että vaikka omistusoikeus puoleen pesästä siirtyy tällöin perillisille, eivät he todellisuudessa saa mitään vielä siinä vaiheessa, ainoastaan perintöverolapun. Jos perilliset ovat sen verran rikkaita, että voivat sen maksaa, niin ok. Jos taas ei sellaisia summia löydy, on riitojen välttämiseksi todellakin harkittava jonkun position myymistä, esim. auton, ja tehdä osajako, niinkuin tuolla on toisaalla mainittu.
Hallintatestamentilla perillisten verot ovat pienemmät, joten siltä kannalta se on heille edullinen (eli jos omaisuus ei siirry heidän hallintaansa vielä). Omistaminen ja hallinta ovat kaksi eri asiaa.
Ei nää niin hankalia asioita ole, monimutkaisia kylläkin.
Samojen ongelmien kanssa minäkin painin. Omistetaan molemmat omat automme, asia tältä osin ok. Sitten omistamme omakotitalosta 50 %/ 50 %. Emme ole naimisissa. Jos menemme naimisiin, muuttuuko omistusosuutemme? Meillä molemmilla on lapsia edellisistä liitoistamme ja erittäin hankala/vainoinen ex-puoliso. Elikä tässä tapauksessa hän heittäisi minut heti ulos ex-miehensä asunnosta, jos avokilleni jotain tapahtuisi. Monesti olen miettinyt, että olisiko pitäynyt/pitääkö pitää kirjaa myös kaikista ns. omista huonekaluistani, astioistani ym. Miten voin todistaa niiden olevan minun?
Omistus ei muutu naimisiin mennessä, mutta avioliitossa leskeä suojaa ahneilta perillisiltä yhteisen kodin ja irtaimiston elinikäinen hallintaoikeus ja tasinko.
Sinun pitää säilyttää todisteet omista tavaroistasi, muuten ne tulkitaan yhteiseksi.
luin viestisi kiireiltäni.
Olen itse miettinyt samaa asiaa näistä tavaroista; telkkareista, stereoista, dvd:istä ym. Varmaan olis pitäny säilyttää kaikki kuitit vuosien varrelta, mutta eihän sitä ole tullut tehtyä. Ja ihan varmaan mieheni ex-puoliso juoksee pitämään lapsiensa oikeutta saman tien. Tosi hankalaa miettiä kaikkia näitä asioita. Tuntuu kauhan laskelmoivalta miettiä kaikkia kuitteja ja säilytyksiä.
Mutta kyllä elämä toisaalta on opettanut, että kaikkeen olis hyvä varautua.
Muistakaa tehdä henkivakuutus ja keskinäinen hallintaoikeustestamentti.