kammeta ja mitätöidä äitejä. Oikein huvittaa, miten paljon siihen jotkut aikaa kuluttaa. Kun yksi konsti ei tepsi kokeillaan toista.
Voin sanoa, että äiti ei poistu ikinä, turha yrittää.
Kukaan ei ole parempi lapselle kuin äiti. Ja sehän teitä riivaaa, jotka jatkuvasti jaksatte syyllistää omista ongelmista miehenl asten äitiä.
Onhan näitä kiva lukea ja näille nauraa... ja vois sanoo että miten paljon se teidänkin elämä muuttuisi parempaa suuntaan, kun myöntäisitte sen, että äiti on äiti, sitä ei sivuuta mikään eikä kukaan.
Loukata voitte, joihinkin se sattuu, mutta sekään ei poista sitä äiti on äiti.
Voin sanoa, että äiti ei poistu ikinä, turha yrittää.
Kukaan ei ole parempi lapselle kuin äiti. Ja sehän teitä riivaaa, jotka jatkuvasti jaksatte syyllistää omista ongelmista miehenl asten äitiä.
Onhan näitä kiva lukea ja näille nauraa... ja vois sanoo että miten paljon se teidänkin elämä muuttuisi parempaa suuntaan, kun myöntäisitte sen, että äiti on äiti, sitä ei sivuuta mikään eikä kukaan.
Loukata voitte, joihinkin se sattuu, mutta sekään ei poista sitä äiti on äiti.
Vastaukset 58
Vanhimmat
No ota huomioon että tämä on etupäässä murkkujen temmellyskenttä, ja sitä epäkypsää mielipidettä toki poikii porukalta joka on ihan lapsia vielä itsekkin.
Nosta häntä pystyyn, ja naura, niin teen minäkin.
No niin mie vähän aavistelinkin, että teinit ja semmoset täällä hassuttelee ja kirjoittelee kaikennäköistä.
Eihän aikuinen nainen voi olla noin taliavio toimissaan.
Miten aikuinen nainen voi sanoa kenenkään lapsesta että se haisee, tai on mielenvikainen? Ei semmoista kirjoita kuin teinit tai itse mielenvikainen ihminen.
"""Kukaan ei ole parempi lapselle kuin äiti.""" Näinhän sen toivoisi olevan, mutta, kuten itsekkin varmasti tiedät niin, näin ole kuitenkaan aina. Kuten olemme lehdistäkin saaneet lukea.
Aloituksesi on kuitenkin tarkoitettu tällä palstalla, joka on uusperhepalsta, aliarvioimaan ja mitätöimään uusperheiden äitejä. Haluat korostaa omaa egoasi, kehumalla "kaikki äidit" parhaaksi.
Fiksuna (vai pitäisikö kirjoittaa fiskuna) ihmisenä, osaat varmasti erotella täällä ne aidot ja oikeat uusperheiden äidit. Ja sitten ne "feikki-äidit" jotka päivittelevät kuinka miehen ex on sitä ja tätä, ja lapset vielä kamalampia.'
Luotan sinun käsityskykyysi niin paljon, että uskon sinun pystyvän erottamaan provokaatiot ja tosikertomukset. Enkä usko sinun syyllistyvän karkeaan yleistämiseen ja lokeroimiseen, suppeakantaiseen näkemykseen, jossa kaikki äitipuolet on pahoja ja kaikki äidit hyviä. Koska oikeassa elämässänäin ei kuitenkaan ole.
T. Äiti, ex, äitipuoli ja vaimo
No ei naurata äitimyytti kun katsot pakkohuostaan otettujen lasten valtavaa määrää
Lastenkodit pullistelee alkoholisti- ja huumeäitien lapsia. Saati nämä kevyemmän
sarjan äidit jotka muutaman avioliittovuoden jälkeen huomaavat tarvitsevansa
omaa tilaa ja niin alkaa lasten elämässä viikko/ viikko muuttaminen jos mahdollista ja ensimmäisenä äidillä on useinkin uuden kumppanin etsintä jos ei
ole jo valmiiksi kuvioissa.
Äidiksi kasvetaan, pelkkä synnyttäminen ei siihen riitä.
Kuuleppas, jos ei ole synnyttänyt, ei voi olla äiti.
Jos lapsesta huolehtii joku muu, ei hän ole lapsen äiti.
Huoltajaksi voi kasvaa, mutta ei äidiksi ellei ole synnyttänyt sitä lasta.
Käyppä sanomassa tämä naiselle, joka vuosien ja vuosien lapsettomuushoitojen jälkeen päättää adoptoida lapsen.
" Et sinä ole äiti, kun et ole synnyttänyt lastasi!"
Pösilö oot itse.
Sanoppa sinä tuntemattomalle naiselle, että hän on sun lapsen äiti!
Et varmasti sano, et sano ex miehen uudelle naisellakkaan että hän on sun lapsen äiti, et varmasti pysty sitä sanomaan.
Äitiyttä on olemassa biologista (synnyttämällä äidiksi tulleet) ja sosiaalista äitiyttä. Tämä jälkimmäinen on esim. adoptioäiti, kasvattiperheen äiti tai äitipuoli. Ja kaikkien äityis on ihan oikeaa äitiyttä. Ja valitettavasti kaikista synnyttäneistä naisista ei ole äidiksi. Tätä takoitettiin kun sanottiin ettei äitdiksi tulla vain synnyttämällä. Toki tämän tiesit, tahallaan heittäydyit tyhmäksi. Koska kyllähän psykologiaa lukenut ihminen nämä asiat ymmärtää.....
No ehkä en tiennyt, koska mun lapsille parempaa äitiä ei ole missään vaiheessa, ei kuvitelmissakaan minkäänlaista mahdollisuutta, kuin MÄ! Mua parempaa ei ole. JA jos olisi ollut, että lapset olisivat minut halunneet vaihtaa, niin se olisi ollut niin kauhea asia, että olisivat menettäneet minyt täysin, en haluisi olla missään tekemisissä heidän kanssaan, jos niin olisivat päättäneet, että mä olen heidän mielestään huonompaakin huonompi. Onneksi niin ei ole ollut, enkä muuta edes ole miettinytkään,. Olen heille aina se paras.
Niin, ehkäpä nyt viimein huomaat että, sinä et ole maailman ainoa äiti. Ja sinun äitiytesi ei ole maailman ainoa tapa olla äiti.
"Kukaan ei ole parempi lapselle kuin äiti."
Uskallan olla eri mieltä, ihan jo työkokemusteni puolesta. Kaikkea olen nähnyt, enkä sen kummemmin ala niitä nyt tässä ruotimaan. Raadollista on myös se, kun vuosia ja vuosia oman äitinsä raa'asti pahoinpitelemä pieni lapsi sanoo, että minullapa on maailman paras äiti. Jokaisen lapsen mielestä se oma äiti on rakkain ja parhain, jopa useissa sellaisissakin tapauksissa, joissa äiti on sairas sadisti ja joutuu linnaan oman lapsensa kaltoinkohtelusta. Eli jos joku äiti kuvittelee olevansa maailman paras äiti (jopa se sadisti tai juoppo-narkkari) koska lapsi sanoo niin, niin metsään voi mennä ja lujaa.
Eli ei, äiti ei aina ole lapselle parasta. Ei voi yleistää. Ihmisiä ja tapauksia on satoja tuhansia miljoonia. Olen itse konkreettisesti nähnyt, kuinka useissa tapauksissa isä on ollut lapselle parasta. Nimenomaan sellainen isä, joka on taistellut sen eteen, että lasten olot paranisivat, eivätkä vain katsoneet vierestä, kun lasta kohdeltiin kaltoin äidin toimesta. Äitimyytti elää, ja se on nimenomaan vain myytti, että kukaan ei ole parempi lapselle kuin äiti.
"Ja sehän teitä riivaaa, jotka jatkuvasti jaksatte syyllistää omista ongelmista miehenl asten äitiä."
Otetaan esimerkiksi sellainen tilanne, että pariskunta eroaa. Molemmat muuttavat omiin asuntoihinsa, tehdään huoltajuus- ja tapaamissopimukset. Sitten isä löytää uuden puolison. Seuraa tutustuminen ja yhteenmuutto. Lapset ottavat isän uuden puolison hyvin vastaan, samaten puoliso ottaa lapset avosylin vastaan. Kaikki viihtyvät yhdessä.
Sitten miehen ex-vaimoa alkaa kismittää, kun itselle ei ole sitä uutta onnea löytynyt. Ärsyttää, että toinen jatkoikin elämässä eteenpäin eikä jäänyt rannalle ruikuttamaan. Ärsyttää kuunnella, kun lapset kertovat, että se Maikki siellä isän luona on kiva täti, kävimme yhdessä uimassa/leikkipuistossa/eläintarhassa. Maikilla on nätti tukka. Maikki osaa tehdä hienon ranskanletin.
Erostaan yli päässyt ja omaa elämäänsä tunnetasolla jatkanut äiti iloitsisi lasten puolesta. Kuinka hienoa, että tämä Maikki pitää lapsista. Kuinka hienoa, että lapset pitävät tästä Maikista. Lapset siis viihtyvät isän luona. Sehän se on tärkeintä, että lapsilla on hyvä olla. Vaikka itseä hiukan sapettaisikin, niin pitää pystyä käyttäytymään asiallisesti. Ja lapsilla on oikeus puhua Maikista äidilleen, ja äidistään Maikille.
Mutta tässä tapauksessa lasten äiti katkeroituu. Mikä oikeus tuolla toisella on olla onnellinen jonkun toisen kanssa, kun itsellänikään ei ole ketään? Lasten juttuja on vaikea kuulla. Koko Maikki ärsyttää ja vihastuttaa, mutta lapset vaan jauhavat ja jauhavat hänestä. Äiti tulee mustasukkaiseksi, kateelliseksi, pelkää, että lapset pitävät toisesta enemmän. Oma äitiys tuntuu epävarmalta.
Lasten äiti alkaa purkaa omaa kiukkuaan ja pahaa oloaan tuohon ex-miehen uuteen perheeseen. Lähettää tekstiviestejä, joissa solvaa, haukkuu ja huorittelee Maikkia, jota ei ole koskaan edes nähnyt, ja josta ei ole koskaan kuullutkaan mitään pahaa, vaan pelkkää hyvää lapsiltaan. Kun ottaa vaan niin päähän tuo nuori ja nätti ranskanletittäjä. Äiti alkaa soittelemaan ex-miehelle, haukkumaan ex-miestä, tämän tapaa olla isä. Soittelee ja muuttelee tahallaan tehtyjä sopimuksia, ilman hyvää syytä. Uhkailee, kiristää, herjaa. Alkaa levitellä perättömiä juoruja, yrittää myrkyttää kaikkien asiaankuulumattomienkin mielen ex-miestä ja Maikkia vastaan.
Kun lapset taas kertovat, kuinka Maikki tekee hyviä lihapullia, äiti alkaa ärjyä lapsille, siitä akasta ei enää puhuta täällä. Lapset ovat hämillään. Äiti sanoo, että isä on huono eikä oikeasti tykkää teistä ollenkaan, ja että jos puhutte enää Maikista, äitille tulee paha olla eikä äiti halua enää ottaa teistä ketään syliin. Äiti valehtelee, että isä ei enää rakasta, eikä halua olla lasten kanssa. Soittelee lasten kuullen isälle, haukkuu tätä rumin sanoin, puhuu rumasti myös Maikista.
Koko tänä aikana lasten isä ja Maikki ovat olleet kummissaan. P-askaa satelee niskaan, vaikka kaiken piti olla hyvin. Lapsilla oli hyvä olla, ja Maikki oli täysillä tukenut lasten suhdetta isäänsä. Viestejä satelee, kylillä juorutaan, lasten äiti uhkailee ihmeellisillä asioilla. Isä ja Maikki ovat silti pitäneet suunsa supussa, eivät ole menneet mukaan panetteluun. Eivät puhu lapsille pahaa sanaa äidistä, eivät anna äidille takaisin samalla mitalla, vaan ovat hiljaa ja toivovat, että äiti rauhoittuisi, koska lapsetkin alkavat jo oireilla.
Kuka on se, joka on tehnyt väärin?
Kuka aiheuttaa ongelmia tässä tilanteessa?
Syyllistääkö Maikki lasten äitiä "omista ongelmistaan"? Eikö se Maikin ongelma nimenomaan ole se miehensä ex-vaimo tässä tapauksessa? Eikä pelkästään Maikin ongelma, vaan myös lasten isän ja lastenkin ongelma, koska lapsillakin on paha olla, kun äiti häiriköi isän perheen ja sitä myöten lastenkin elämää?
Jos ex-vaimo käyttäytyisi normaalisti, niin kaikkihan olisi hyvin. Kaikki olikin hyvin, ennenkuin ex-vaimo päätti alkaa hankalaksi.
Äiti on äiti, mutta se äitiys ei oikeuta mihin tahansa.
Ruosta sun sepustuksesta huokuu vahva "olla kiva täti" kivapi kuin äiti. Oikein yrität olla se ihana äti jotta lapsi sanoisi sen taikasanan" se on kivampi kuin sie".. äidilleen.
Pelkkää laskelmointia että äidit alkaisivat haastaa riitaa sekä taistelemaan lapsestaan, onhan se tämän äidin oma lapsi. Miksi pitää tieten tahtoen yrittää esittää lapselle kivaa ätitä? Senkä takia juuri että ex puolisot alkaisivat sen kuuluisan riidan?
Pelkkää piilossa toimimista jonka päämäärä on juuri se että puolisto riitaantuu entisestään.
On typerää alkaa leikkimään sitä kivaa tätiä, jotta se lapsi tykjästyisi häneen ja alkaisi inhoamaan kotiin lähtöä.
Huomaa kuinka kierosti ajattelet.
Kun saat lapsen tykästymään sinuun, tavoite on saavutettu. Voit alkaa syyllistämään sitä äitiä että kaikki onkin hänen vika.
Ensinnäkin; en kirjoittanut itsestäni.
"On typerää alkaa leikkimään sitä kivaa tätiä, jotta se lapsi tykjästyisi häneen ja alkaisi inhoamaan kotiin lähtöä."
Ahaa...Eli on typerää olla kiva. No miten sinun mielestäsi puolison lasta/lapsia pitäisi kohdella? Jos kiva ei saa olla, niin mitä sitten?
Se, että on kiva jollekin, ei tarkoita sitä, että se olisi pois joltain toiselta. Taidat olla itse eroäiti, jonka ex-mies on löytänyt uuden puolison? Sellainen tunne minulle tuli sinun vastineestasi. On aika tyypillistä kuvitella juuri noin, kun on epävarma omasta asemastaan. Miksi sinä kuvittelet, että jos sinun lapsesi pitää jostain ihmisestä, niin hän pitää sinusta silloin vähemmän (tai kuten kärjistetysti itse kirjoitit; alkaa vihaamaan sinun luoksesi tuloa)? Ihmeellinen ajatusmaailma, mutta en tuomitse ketään. Ymmärrän, että ero tekee hallaa ihmiseen tunnetasolla ja vaikuttaa psyykeeseenkin. Mutta en siltikään ymmärrä, miksi kukaan ajattelee noin mustavalkoisesti.
"Huomaa kuinka kierosti ajattelet.
Kun saat lapsen tykästymään sinuun, tavoite on saavutettu. Voit alkaa syyllistämään sitä äitiä että kaikki onkin hänen vika. "
Mitä kieroa siinä on, jos on lapselle kiva?
Mistä kumpuaa oma ajatuksesi, että ihmiset ovat noin laskelmoivia?
Miksi kuvittelet, että ihmisten tavoitteena on vain kieroilla?
Pitäisikö sen edellä mainitun tapauksen Maikin olla lapsille sitten ilkeä? Onhan sekin yksi näkökulma; nimenomaan katkera äiti olisi tyytyväinen, kun lapset alkaisivat inhota tuota Maikkia. Tuntuisi hyvältä, kun lapset haukkuisivat Maikkia, eivätkä haluaisi enää mennä isän luokse ollenkaan. Juuri näin ajattelee se katkera äiti, joka on mustasukkainen ja epävarma.
Äiti, joka on päästänyt irti ja päässyt erostaan yli ymmärtää, että se ei ole häneltä pois, jos lapset pitävät jostain toisestakin ihmisestä. Hän ymmärtää, ettei Maikki ole hänelle uhka. Ja nimenomaan sen vuoksi, että äiti on aina äiti. Äiti on lapselle aina se tärkein, vaikka Maikki olisikin kiva ja mukava täti.
Mukavia tätejä on muuallakin; tarhassa, koulussa, harrastuksissa, tuttavaperheissä. Jos sinun lapsesi tykästyy esim. kerhotätiin, puhuu tästä jatkuvasti, kehuu ja ihailee, kertoo että joko pääsisi kerhoon takaisin, joko joko joko äiti, niin onko tämä kerhotätikin silloin kieroilija? Vai onko hänen oikeutettua olla mukava, koska se on hänen työtään? Jos samainen kerhotäti yllättäen alkaisikin seurustella ex-miehesi kanssa; muuttuisiko hän sitten kieroilevaksi kivaksi tädiksi, jonka tavoite on saada lapsi inhoamaan äitiään?
"Ruosta sun sepustuksesta huokuu vahva "olla kiva täti" kivapi kuin äiti. Oikein yrität olla se ihana äti jotta lapsi sanoisi sen taikasanan" se on kivampi kuin sie".. äidilleen."
Minun sepustuksestani huokuu tasan tarkkaan vain se, miten sinä itse asian koet ja siihen reagoit. Minä kirjoitan kuvitteellisesta Maikista (tosin työssäni olen törmännyt tällaiseen uusperheeseen, josta aiemmin kirjoitin), ja sinä nouset takajaloillesi; otat tarinan tästä Maikista kovin henkilökohtaisesti, ja koet Maikin mukavuuden hyökkäyksenä äitiä kohtaan. Kuvittelet, että Maikki on kieroilija, jonka tarkoitus on kääntää lapset äitiään vastaan. Vaikka todellisuudessa Maikki on vain ihan tavallinen, mukava nainen, joka rakastui mieheen, jolla on lapsia, ja jonka lapsista hän aidosti pitää, ja jonka lasten äitiä hän kunnioittaa lasten äitinä.
Ja mitä sitten, vaikka lapsi heikkona hetkenään sanoisikin äidilleen, että Maikki on kivempi kuin sinä?? Teini-ikäiset osaavat iskeä vanhempiensa arkoihin paikkoihin, kun tarpeeksi ottaa päähän. On minullekin teini haistattanut veet ja sanonut minun olevan maailman rumin ääliö tai muuta vastaavaa. Ja on huutanut, että hän muuttaa kaverin luokse, koska kaverin äiti on paljon kivempi, koska se ei laita kotiintuloaikoja! Silti hän tulee myöhemmin kainaloon ja sanoo, että rakas äiti. Enkä minä ole missään vaiheessa edes kuvitellut, että lapsi oikeasti rakastaisi kaverin äitiä enemmän kuin minua.
Minun johtopäätökseni on, että Maikki on sinulle uhka ;)
Minulle ei olisi, koska luotan itseeni äitinä.
Kuuleppas, täällä kaikki on kuultu.
Runko vaan on täsmälleen sama.
!. ensin rikotaan perhe
2. sitten kiilataan lapsen lähelle
3. sitten kiilataan exän ja miehen väliin
4. sitten kiilataan lapsen ja isän väliin
5. kun tavoite on saavutettu, peruutetaan ihan vähän, jotta teko ei vaikuttaisi uusikon tekemiseltä - odotetaan- mitä tapahtuu
no tapahtuuhan se, exät riitautuu, lapsi ei halua tulla isän luo kun isä on manipuloitu lapsista...
miten ihmeessä on näin päässyt käymään? Ai joo sehän on miehen exän vika!
Eikö kukaan huomaa, kuka sen sopan on keittänyt? Ei ainakaan se ex vaimo.
Niin tämä on kärjistetty, mutta kuten sanoin se on runko kaikelle mistä täällä tapellaan.
Kukaan ei ole oikeutetu hajoittamaan eikä riitauttamaan toisten perhettä, oli se millainen tahansa. Siihen ei vaan puututa. Minusta onjärkyttävää, miten lapsia ja äitejä täällä voi mollata mielin määrin, tietämäättä lainkaan taustoja. Kaikki perustuu arvailuihin ja siihen että halutaan vaan sohaista ja saada kaikki itselle. Mikä siinä perheellisessä miehessä niin kiinnostaa, että hänet pitää saada hinnalla millä hyvänsä? Äitien ja lasten haukkuminen minua aina järkyttää.
Ensinnäkin; en kirjoittanut itsestäni. OHHOH....
juupa, toisien asioita voi levitellä ja rietostella miten lystää vai?????????????
Se on yleistämistä, täällä pitää puhua omista asisoita, kenenkään toisten asioita ei pidä kertoa ja juoruta!!
No jopas sentään... nyt alan uskoa siihenkin, miksi asiat leviää, niistä vaan ulkopuoliset juoruaa ja värittää vähän.
Miten kehtaat kertoa toisten asioita? Siis kun et tiedä keksit.
"juupa, toisien asioita voi levitellä ja rietostella miten lystää vai?????????????"
En käsittääkseni ole levitellyt ja rietostellut täällä kenenkään asioita. Kerroin esimerkkitapauksen. Ja vieläpä tähdensin, että kyseessä on esimerkkitapaus. Keksin nimen Maikki ihan omasta päästäni, ja yhdistin esimerkkitapaukseeni muutaman tuntemani perheen asioita. Nimiä, paikkakuntia, lasten lukumääriä, kenenkään ikää, ammattia tai mitään muuta vastaavaa tuntomerkkiä en ole kirjoittanut. En mitään, mikä viittaisi suoraan keneenkään tuntemaani ihmiseen.
"Se on yleistämistä, täällä pitää puhua omista asisoita, kenenkään toisten asioita ei pidä kertoa ja juoruta!!"
En sortunut myöskään yleistämiseen. Kerroin yhden esimerkkitapauksen. Olisin yleistänyt, jos olisin kirjoittanut, että KAIKKI ex-vaimot tekevät noin. Mutta kun minähän nimenomaan kerroin, että kaikki eivät tee. Mutta kerroinkin esimerkkitapauksen, jossa ex-vaimolla oli päämääränä tuhota ex-miehensä perhe. Se oli yksittäinen tapaus. Kannattaa ottaa selville ja lukea määritelmä sanalle "yleistys".
Kukaan ei käske kirjoittamaan internetissä vain omista asioistaan. Sellainen käsky tai laki olisi mahdotonta. Internettiin kirjoitetaan paljon anonyymisti, tunnistautumatta, ja tänne voi kirjoittaa mitä tahansa mistä tahansa. Ja jos kirjoittaa antamatta nimiä, henkilötunnuksia, osoitteita tai puhelinnumeroita, niin siinä ei ole mitään väärää. Minä voin kertoa, että työssäni tapaan paljon ihmisiä erilaisista sosiaaliluokista. Voin kertoa, että eilen eräästä perheestä huostaanotettiin pieni lapsi, jota äiti oli hakannut. Juoruan siis kyseisen perheen asioita, mutta kukaan ei tiedä, kenestä minä puhun.
Joka paikassa rietostellaan muiden asioilla. Mediassa kerrotaan, että Joensuussa perheenisä tappoi perheensä. Kerrotaan asuinpaikkakunta, jopa ammatteja, lasten lukumääriä. Moni tunnistaa jo näistä. On aikamoista hurskastelua sinulta syyllistää minua muiden asioiden riepottelusta, kun kerron ilman mitään tunnistamismerkkejä esimerkkitapauksesta. Et tainnut vain tykätä kyseisestä tapauksesta, koska kyseisessä jutussa se on ÄITI joka teki väärin ;)
"No jopas sentään... nyt alan uskoa siihenkin, miksi asiat leviää, niistä vaan ulkopuoliset juoruaa ja värittää vähän."
Nyt vasta alat uskoa siihen, että internetissä leviää asioita? :D
Jo oli aikakin. Oletko kulkenut silmälaput silmillä?
"Miten kehtaat kertoa toisten asioita? Siis kun et tiedä keksit."
Tässä syytät minua kahdesta asiasta: toisten asioiden kertomisesta ja asioiden keksimisestä...
Miten se on toisten asioiden kertomista, jos keksii jotain? Eiväthän keksityt jutut kerro kenestäkään.
Nimimerkki Äiti itsekin.. Sinulla oli loistava kirjoitus!! Tuo sinun tarinasi on niin usein totta!!! Uusi nainen haluaa useimmiten sopeutua perheeseen, mutta äiti on se, joka ei kestä ex miehensä uutta onnea ja pelkää lasten kiintyvän uuteen ihmiseen! Niin usein se on äiti, joka pyrkii hankaloittamaan kaiken maailman asioita.
No tottakai olet samaa mieltä, kun vastaat itsellesi!! Hehee... voi hyvät hyssykät sentään...ei voi ressukampaa olla kun vastata omaan aloitukseen.;)
1. pariskunta rikkoo perheensä ihan itse
2. lapsen lähelle tulo on normaali jatkumo kun seurustellaan, aletaan tutustua lapseen
3. exän ja miehen välit ovat jo rikki, muuten he eivät olisi eronneet
4. tätä en ole havainnut missään tuntemassani uusperheessä
5. olet mahdoton tässä up vihassasi, täysin soka realismille
koeta nyt Maikki ajatella, että tuo sama asia saattaa olla edessäsi. Mies on jätätänty perheensä ja muuttanut kanssasi yhteen, mutta oletko todella varma, että mies ei muuta uudelleen jonkun toisen naisen kanssa yhteen.
Joten ajattelapa miltä itsestäsi saattaisi tuntua jättäminen mahdollisen salasuhteen vuoksi. En usko että osaat suhtauta asioihin yhtään pearemmin kuin tuo äiti.
Ja kaiken lisäksi uskon, että tapukset, joissa entinen puoliso pitää edes minkäänlaista yhteyttä tuohon uuteen kumppaniin on hyvijn harvinaista, kyllä se suuremmaksi osaksi on niinpäin että tuo uusi vihaa miehen lapsia kuin ruttoa ja pitää joka paikassa ivata, pilkata ja aliarvostaa lapsia ja lasten äitiä. Kuitenkin useimmiten tuo mies on se jota pitäisi karttaa, sillä hänhän on tehnyt kaikkein pahimman, eli jättänyt perheensä, perheen jonka on itse halunnut.
Kun lapset ovat pieniä, isä ei kestäkään tätä, vaan hakee uutta naista, vaikka hänen pitäisi otta vastuu vieläkin enmmän omasta perheestään.
On valtavan järkyttävää äidille huomata, kuinka on jäänyt täysin yksin lasten ja työn paljouden kanssa, eikä mies enää edes kosketa, anna läheisyyttä.
Olen nähnyt täällä kirjoituksia, joissa miehet ovat kirjoittaneet, kuinka lasten teon jälkeen eivät enää hyväksykään vaimojaan, kyllähän moni ne muutamat kilot karistaa ainakin vuoden sisällä ja on nainen siinä missä aikaisemmin kaikkine haluineen.
Miten miehet saataisiin sellaiseen kouluun, jotta ymmärtäisivät naistaan paremmin ja ottaisivat sen vastuun huoltaa perhettään, tukea puolisoaan palautumaan synnytyksestä. Hellimään häntä, olemaan lähellä.
Koita nyt hyvä ihminen jo ymmärtää ja sisäistää se, että EROJEN SYITÄ ON MONIA!
Miehet jättävät, naiset jättävät, miehet pettävät, naiset pettävät, naiset haluavat eron, miehet haluavat eron...Ei se aina mene niin, että miehet jättävät perheensä. Sitä paitsi, yli 70% eropapereiden jättäjistä on naisia. Ei se ole aina mies, joka eron haluaa ja perheensä jättää.
"koeta nyt Maikki ajatella, että tuo sama asia saattaa olla edessäsi. Mies on jätätänty perheensä ja muuttanut kanssasi yhteen, mutta oletko todella varma, että mies ei muuta uudelleen jonkun toisen naisen kanssa yhteen. "
Missään en kirjoittanut, että kyseisessä tapauksessa nimenomaan se mies olisi jättänyt ketään. Ja eihän hän perhettään ole jättänyt, kirjoituksestani tulee todella hyvin ilmi, että hän on edelleen lastensa kanssa tekemisissä. Jos mies ja nainen eroavat, he eroavat vain toisistaan, eivät lapsistaan. Lapsista ei voi erota.
Totta. Maikki ei voi olla varma siitä, että hänen parisuhteensa kestää elämän loppuun saakka. Tottakai on mahdollista, että mies muuttaa vielä jonain päivänä yhteen jonkun toisen kanssa, jos he eroavat. Ja on mahdollista sekin, että Maikki itse muuttaa vielä joskus yhteen jonkun toisen kanssa, jos he eroavat. Tällaisia asioita ei kukaan voi ennustaa. Eroja tapahtuu.
"oten ajattelapa miltä itsestäsi saattaisi tuntua jättäminen mahdollisen salasuhteen vuoksi. En usko että osaat suhtauta asioihin yhtään pearemmin kuin tuo äiti. "
Maikki ei ole salasuhde. Kerroin nimenomaan, että mies tapasi hänet vasta erottuaan. Kannattaa lukea tarkemmin.
En viitsi enää edes kopioida osia tekstistäsi ja selventää, koska sinä itse nyt lisäilet tapaukseen omia ulottuvuuksia. Missään kohdin en kirjoittanut, että:
- mies jätti perheensä Maikin vuoksi
- isä ei kestänyt olla yksin ja alkoi sen vuoksi Maikin kanssa
- äiti jäi täysin yksin lasten ja työn paljouden kanssa
- mies ei enää koskettanut häntä eikä antanut läheisyyttä
- ei tukenut puolisoa synnytyksen jälkeen
jne jne jne.
Minä kirjoitin hyvin simppelisti, että mies ja nainen erosivat. Eron jälkeen mies tapasi uuden puolison. Ei sen kummempaa. Siinä tapauksessa ei ole edes merkitystä, kumpi jätti kenet ja minkä vuoksi. Jos ollaan erottu, on kummallakin oikeus olla uuden puolison kanssa. Niin jättäjällä kuin jätetyllä. Lapsia ei kukaan ole jättänyt, vaan nimenomaan yhdessä ollaan lapsia huollettu eron jälkeenkin.
Syyllistit minua juttujen värittämisestä, mutta itse värität juttua ja muokkaat sitä omien tarkoitusperiesi mukaan. Et vain kykene myöntämään, että ex-vaimo tekisi koskaan mitään virheitä. Et edes esimerkkitapauksessa ;)
kirjoitat todelallakin asiaa!!! Näin juuri liian monet ex vaimot toimivat ja tulkitsevat asioita. Tunnistan tekstistä niin itseni ja meidän perhekuvion.
hahaa vastaat itsellesi, tottakai kirjoittaa asiaa kun vastaaa itselleen.
En ole ap enkä siis vastaa itselleni. Tämä "äiti itsekkin" puhuu niin asiaa kuin olla ja voi.
Nämä äidit jotka ovat katkeroituneet ex miehelleen avioeron takia, yrittävät kaikin keinoin pilata miehen nykyisen perheen elämän ja omien lastensa elämän.
Se on niin säälittävää mutta totta!
Enkä yleistä, fiksut exvaimot osaavat jatkaa elämäänsä eivätkä pistä kaikkea tarmoaan toisten perheiden elämän pilaamisyrityksiin.
Siis on olemassa hyviä eroja ja huonoja eroja, riippuen ihmisistä.
Anteeksi nyt vaan kovasti, mutta nimimerkki ERÄS VAAN on eri henkilön kirjoittaman kuin ÄITI ITSEKIN!! Ärsyttää tommoiset kommentit, joilla ei ole mitään totuuden pohjaa. Olen todella samaa mieltä nimimerkki ÄITI ITSEKIN kanssa. Hän todella kirjoittaa TOTUUTTA, mutta muun muassa nimimerkki AIKA ALHAISTA kuuluu aivan selvästi katkeroituneihin äitiin, jotka eivät pysty katsomaan totuutta silmiin.
Äideille ollaan vaan erityisen kateellisia, siksi näillä alhaisilla puheilla jauhmaamisella yritetään vaan aivopestä että äidit ei ole yhtään mitään, pelkkää roskaa.
Minusta erittäin alhaista. Jos itseä pitää kiillottaa sillä että haukkuu lasten äidin ja miehen ex vaimon, niin täytyy sanoa, että aika mielipuoli ihminen käyttää tuota konstia oman egonsa nostoon.
No, miten nämä muutenkaan voisivat egoaan nostaa, kun ovat joutuneet paremman puutteessa ottamaan "kierrätetyn" miehen, joka ei ole enää exälle kelvannut? :D
Jaa vai niin. On olemassa myöskin eronneita miehiä joille se nainen ei ole enään kelvannut, syystä tai toisesta. Erojen syitä on niin paljon, kaikki varmaan tietävätkin sen.
Jos puhutaan " kierrätetystä" miehestä niin harvassa ovat ne miehet tai naiset jotka ovat toisilleen ensimmäisiä, elikkä siis ovat kiertäneet siellä sun täällä.
Hyvän miehen on moni nainen saanut ja perustaneet uuden perheen, vanhoista virheistään oppineena :)
Ei ne "ei kierrätetyt" nykypäivänäkään vielä niin harvassa ole, kuin te luulette ja jos totta puhutaan he ovat yhä enemmistönä. :)
Niin voi olla, että mies saa kenkää useammin kuin nainen ja etsii sitten uuden puolison. Tarkoitin vain sitä, että neitsytpuolisoa harva saa, eli kierretty on, muutakin kuin tahkoa.
No siitähän tässä on kyse. Uusioperhe on kerrätyskumppaneita, siitä ne on rakennettu. Moneen kertaan suhde-eronneita, ja aina vaan päätyy uusiin suhteisiin. Ei oteta mitään opisksi.
Sitten tätä syteemiä vielä jotkut kutsuvat ja sanovat "Perheeksi", minusta se on perhe sanan häpäisy'. Perheestä siinä ei ole kyse. Perhettä ei oteta, se tehdään itse. Yhteiset biolapset, ja se on siinä.
Yhteiselo kenenkä tahansa kanssa jossa on lapsia sieltä täältä, ei ole perhe.
Ei se monelle olekkaan joka sen ymmärtää, vaan niille, jotka ovat epätoivoisia.
Itse en tunne yhtäänpariskuntaa jotka leikkivät perhettä toisten lapsilla ja toisten puolisoilla.
"Itse en tunne yhtäänpariskuntaa jotka leikkivät perhettä toisten lapsilla ja toisten puolisoilla. "
Toisten puolisoilla?? :D
Minä olen ollut avioliitossa aviomieheni kanssa pian 10 vuotta. Hänellä sattuu olemaan exä. Leikinkö siis perhettä hänen puolisonsa kanssa??
Hohhoijaa. Eihän se ex enää mikään puoliso ole.
"No siitähän tässä on kyse. Uusioperhe on kerrätyskumppaneita, siitä ne on rakennettu. Moneen kertaan suhde-eronneita, ja aina vaan päätyy uusiin suhteisiin. Ei oteta mitään opisksi."
Analyysisi meni nyt aika pahasti pieleen :)
Minulla on ennen tätä avioliittoani takana YKSI avoliitto, josta lapsia ei ole.
Aviomiehelläni on takanaan YKSI avoliitto, ja tästä ex-avoliitosta on lapsi.
Molemmat olemme siis ensimmäistä kertaa naimisissa, ja meillä molemmilla on takanamme tasan 1 parisuhde ennen tätä. Naimisissa olemme nyt olleet 5 vuotta, yhdessä olemme olleet pian 10 vuotta, ja meillä on yhteisiä lapsia.
Emme ole "kierrätyskumppaneita" emmekä moneen kertaan "suhde-eronneita", molemmilla takanaan vain yksi parisuhde ennen tätä. Olemme kuitenkin jo kolmekymppisiä, ja elämämme toisessa parisuhteessa.
Esimerkiksi eräällä ystävättärelläni on takanaan ainakin 5 vakituista parisuhdetta, ja huomattavasti enemmän vähemmän-vakituisia parisuhteita. Hän erosi juuri ensimmäisestä avioliitostaan, ja on nyt löytänyt uuden miehen. Taas. Jälleen kerran. Lapsia hänellä ei ole, eli hän ei ole uusperheellinen, mutta huomattavasti enemmän hänellä on tuota kierrätys- ja erotaustaa kuin minulla, vaikka olen uusperheellinen.
"Sitten tätä syteemiä vielä jotkut kutsuvat ja sanovat "Perheeksi", minusta se on perhe sanan häpäisy'. Perheestä siinä ei ole kyse. Perhettä ei oteta, se tehdään itse. Yhteiset biolapset, ja se on siinä.
Yhteiselo kenenkä tahansa kanssa jossa on lapsia sieltä täältä, ei ole perhe."
Meidän perheeseemme kuuluvat aviomieheni, minä, yhteiset lapsemme sekä miehen lapset edellisestä avoliitosta. Minusta on julmaa, että jotkut eron jälkeen sulkevat edellisen liiton lapset pois perheestä. Minun mieheni ei ole sellainen, vaan hänen ex-avoliiton lapsensa ovat osa perhettämme ja tulevat aina olemaan.
Kukaan ei ole ottanut kenenkään perhettä. Minä olen tehnyt oman perheeni menemällä avioliittoon rakastamani miehen kanssa ja tekemällä hänen kanssaan lapsia. Mieheni on aikanaan tehnyt ex-avoliiton lapsensa, ja tottakai nekin lapset ovat osa perhettä. Mieheni on heidän isänsä hamaan loppuun saakka, ja yhteiset lapsemme ovat heidän sisaruksiaan hamaan loppuun saakka. Minulla ei heihin biologista sidettä ole, mutta silti lapset pitävät minua perheenjäsenenään ja minä heitä. En ole niin sydämetön, että yrittäisin sulkea heitä pois perheestämme.
"Ei se monelle olekkaan joka sen ymmärtää, vaan niille, jotka ovat epätoivoisia.
Itse en tunne yhtäänpariskuntaa jotka leikkivät perhettä toisten lapsilla ja toisten puolisoilla. "
En minäkään tunne, enkä ole koskaan sellaisista kuullutkaan.
Meille tuollainen malli on aina ollut täysin vieras käsite. Meillä ikinä ei lapset ole nähneet isän sutturoita enkä minä. Meidän lapset on minun ja ex miehen, ei siihen pidä vähgt
ätä vieraita ihmisiä sekaan. Ei meidänlapset kuulu mitenkään sen miehen sutturan elämään, eikä hän miedän. En ymmärrä miksi semmoinen ylipäätään mielletään perheeksi, ehihän se ole perhe. Perhe on yhteiset lapset ei siihen kuulu vieraat ulkopuoliset lapset.
En voisi kuvitellakkaan, että minun lapset olisivat pienenä kuuluneet täysin mielle vieraan ihmisen elämään.!!! Miksi? Mikä se suttura on lasille? Ei mikään.
Mies oli sen verran fiksu ettei tuonut koskaan naikkosiaan meille näytille, emmekä mekään menneet heitä minnekkään katselemaan a utsimaan taustoja. Ei meitä kiinnosta ihminen joka perheemme rikkoi. Miksi semmoinen pitäisi meille tulla?
Lapset olisivat olleet kauhuissaan jos olisvat näkemeet ihmisen joka rikkoi perheen ja vei heiltä isän. Sellaisestako pitäisi kiittää? Ei todellakaan, ainakan meillä.
En voisi kuvitellakkaan että olisin laskenut lapseni vieraan sutturan käsiin ja haukuttavaksi. Omat lapseni!!! Ei missään nimessä.
Jos mies olisi pakottanut meidät näkemään niitä sutturoita, elämämme olisi täysin pilalle, ja siihen emme lähteneet mukaan.
Ei myöskään lasten ole koskaan tarvinnut alkaa leikkimään isän sutturoiden kanssa mitään hiton kotia... hehhee... aivan omituista. Emme ole niitä nähneet emmekä halua pilata elämäämme.
Nyt lapset sanovat että olen maailman paras äiti, kun suojelin heidät isän sutturoilta.
Ajatella jos emme lasten kanssa tuntisi toisiamme, jos mies olisi pakottnaut lapset katselemaan hänen naisiaan... Voi hyvänen aika.. ihan hullu ajatus. En ikinä olisi antanut itselleni anteeksi sitä, että lapset olisvat joutuneet vieraiden täysin ulkopuolisten ihmiseten haukuttaviks ja kiusattaviksi. Ei vaan mahdu minun päähäni semmoinen, että suosiolla nataa lapset pilattavaksi. No eipä mieskään ollut sitä mieltä, vaan sanoikin että hänen naiset ei ole hyvää seuraa lapsillemme, eikä siis pakottanut lapsia näkemään sutturoita, eikä halunnut että me menisimme heitä katsomaan, juuri sen takia, että olemme paljon arvokkaampia ja uläpuolella kuin perheenrikkojat.
Meidän elämään ei ex miehen ex isän naikkoset ole ikinä kuuluneet... aivan hullua.
Perhe tehdään itse ei niitä lapsia keneltäkään oteta ja aleta leikkimään sitä perhettä.
Sä olet kyl hiukan vajaa ja epätoivoinen, itse se uusperhekin on tehty, jos nyt tällaista ilmaisua voi käyttää, ja yhdessä ne lapsetkin on tehty ja ihan biologisia ovat ja molemmilla myös ent suhteista lapsia ja ekaa kertaa ollaan avioliitossa.
Eikä olla mitenkään epätoivoisia, ja ihan oma puoliso on, ei kenenkään muun puoliso.
En minäkään ymmärrä sitä, että lapsille esitellään joitain tiuhaan vaihtuvia sutturoita. Olen samaa mieltä. Ei sellainen ole lapselle hyväksi. Kuulostaa, että ex-miehesi on melkoinen sonni, jos hänellä on kerran monta naista. Asuuko hän kaikkien kanssa, samassa asunnossa?? En minäkään sinun tilanteessasi antaisi lapsia silloin. Ei se ole normaalia.
Vasta sitten, kun suhde on vakaalla pohjalla ja aikomuksena jatkaa yhteiseloa myös tulevaisuudessa, on mielestäni soveliasta esitellä uusi puoliso lapsille. Millekään sutturoille ei lapsia tarvitse esitellä, en usko että kukaan on sellaiseen täällä kannustanutkaan?
Olen siis kateellinen itselleni. Olen äiti, olen ex-puoliso, olen vaimo, olen uusperheen äiti. Eli olen kateellinen itselleni, ja kuitenkin kiillotan itseäni. Olet järkyttävän sairas ihminen mieleltäsi. Vihasi ja agressiosi julistaminen on mennyt yli. Se on aivan mautonta jo. Olet sairas ajatusmaailmaltasi, ennakkoluulinen ja todella tyhmä. Tuot tyhmyytesi esiin joka päivä. Toivon ettei sinulla ole oikeasti lapsia, ei edes koiraa. Pilaat ja myrkytät kaiken ympärilläsi. Hae itsellesi apua,tai se on jo varmasti myöhäistä sinulle.
Eiks sulla ole kurjaa, kun et pysty myöntämään omia virheitä etkä sitä että joku puhuu totuuksia?
Sinä voit kuvitella olevasi ihan mitä haluat vaikka kiinan keisari, mutta miehen lapsille sinä et ole yhtään mitään.
Sinä et koskaan yllä heidän äidin tasolle, vaikka kuinka sitä itsellesi sanot, et ikinä.
Helppohan se on nousta toisten perheeseen sotkemaan ja leikkimään, mutta sairas olet sinä, joka kuvittelet. Sinä myrkytät lasten elämän joten hae sinä sitä apua, ei sun elämä ole sitä mitä kerrot, vaan paljon pahempaa.
:-D kyllä minullakin on ihan ikioma vihitty aviomies, ei kenenkään toisen :-D
Unohdat sen seikan etten yritä olla mitään, enkä leiki mitään. Olen äiti, olen synnyttänyt itse jokaisen lapseni, liittoni päättyi eroon, olen eronnut. Nyt olen naimisissa mieheni kanssa, olen vaimo. Meidän perheen kaikki lapset asuvat kodissamme, olen uusperheen äiti. Olen kaikkea tätä, mitään en siis esitä.
mielipiteeni sinusta ja mielenterveytesi horjumisesta vain vahvistui vastauksestasi. Mene hoitoon jo kiireellä.
Mitä sinulla on verrattuna minuun? Sinä olet yksinäinen, hylätty nainen, ei miestä, ei perhettä.....vain sairas mieli seuranasi. Säälin sinua kovasti. Saat apua, kun menet hakemaa, voi olla ettei se auta. Kannattaa kuitenkin yrittää.
No sehän nyt ei takaa että olsii miehelle se ainoa. Monilla on kymmeniä vuosia nainenj ossain... niin varmaan sunkin miehellä. Mutta niin kauan kun mies ei jää kiinni, hän on sinulle se rakas... hahaaa....näin se huijari toimii.
On taito pitää suhde piilossa.
Voi lissu miten olet kateellinen meille. Yrität keksiä vaikka mitä...
Kyllä saa sääliä minäkin säälin ihmisiä ja sinuakin myös. Mutta se ei auta jos omaa terveet ajatukset niinkuin minä.
Olen äiti, hyvä äiti, niin lapseni sanoo, muiden mielipiteistä viis, koska ne ei perustu totuuteen vaan arvailuihin.
Meidän lapset eivät ole koskaan nähneet isän sutturoita eikä halua vieläkään nähdä. Meidän elämään ei kuulu perheenrikojat eikä katkerat naakat. Ei vaikka kuinka haluisivat ja itkisivät että halusi olla meidän elämässä, mutta siihen emme anna lupaa emmekä haua heitä. Me säälimme heitä, surkuttelemme heidän kurjaa osaa, siksi että toimillaane esti isän ja lasten suhteen jatkumisen, eniten se toiminta kiusasi miestä, ei meitä. Isä menetti lapset minä en mitään, en edes miestä koska ei ollutkaan minun ja meidän arvoinen, vaikka niin oletimme.
Eniten se miestä kiusaa kuin meitä. Me olemme onnellisa ilman sitä äijänkäppyrää ja sutturoita.
Olet sinä lissu tosi sairas, nuo juttusi laidasta laitaan tulee yhä hullummiksi.
Tottakai mie oon kateellinen, ihmiselle joka vie lapsiperheestä isän!! Itse kun siihen en pystyisi, sen verran on sydäntä enempi ja ajattelen lapsia.
Kyllä pitää olla tottakai kateellinen, että jotkut pystyy moiseen.
Juu sairas ollaan, flunssaa pukkaa päälle, nenä tukossa ja kurkkua sattuu...
Tuo pää sulla on ollut jo pipi, erostasi saakka.
Mitäs täällä sitte kiusaat ihmisiä ,ei se ole meidän vika, että annot miehesi toiselle naiselle , mene sinne hoitamaan asiasi ja jätä meidät syyttömät rauhaan.
Älä meitä karehdi, mene rikkomaan se miehesi perhe, tai tee jotain ja lopeta tuo jatkuva urputus se ei auta sua yhtään, et täällä vaahtoat.
Häh? Mene rikkomaan miehesi perhe? No sehän on jo rikottu, miehen perhe oltiin me, eikä sillä ole uusia akkoja eikä säälittäviä kakaroita onneksi ilmaantunu,
Ei uskalla mies ottaa naita kun tietää et joku sen rikkoo.
Hae sitte se yksinäinen miehesi kotiisi, ja jatka siitä mihin jäitte.Olehan sanonut et se rakastaa sinua yhä, ja sinäkin kaipaat sitä suunnattomasti.
eikä sillä ole uusia akkoja eikä ----OHO!!!! Nyt voit sitten lopettaa sen iänikuisen virtesi niistä naikkosista. Todistit juuri VALEHDELLEESI vuosikaudet täällä. Kaikki sun vuodatukset on olleet KEKSITTYJÄ tarinoita. Exälläsi ei ole naikkosia, eikä eläimiä, joten ole sitten HILJAA tästä eteenpäin.
Olet kateellinen meidän onnesta. Voi sinua pientä....
Et muuten tiedä mitään meidän rakkaustarinan alkamisesta, joten turhaan heittelet noita piikkejäsi. Syöhän se naista, kun yksin joutuu olemaan, mutta hei, se ei ole minun vika, vaan ihan itsesi.
Aijaa, eikö se olekkaan karjatilallinen ja lintubongaaja, vai on lissu lasketellu luikuria jo monta vuotta, viittiiki aikuinen nainen , vai onko?
Äiti voi olla aina Äiti , yhtä lailla Isä on Isä. Mun Pojan äitiä ei ole paljoakaan kiinnostanut oma lapsi. Itse Sain kaikin voimin tehdä poikani eteen että saisin pojan itselleni. Poika on ollu parissa siasperheessä (hätähuostaanotettu) äitinsä takia, Kesä/Syksyllä sain poikani itselleni ja nyt on yksinhuoltajuus. Eiköhän tämä asia on jokaisen oma asiansa. Luuletteko että Äiti oisi se aina parempi vaihtoehto??? Ei Tod. Itse en juo, en ole väkivaltainen, oma kämppä, raha asiat kunnossa. Tarvittaessa saan apua perhetyötekiöiltä. Olen 24/7 poikani kanssa joka on nyt 1v 3kk ikäinen. Suurimmaksi Isät jää paljon vähemmälle Se on jokaisen oma asia kuinka ajatellaan asiat ,eikä kaikkia voi tuomita. Yhtä lailla Isäkin voi olla parempi vaihtoehto lapselle. Se on Äidin oma asia kiinnostaako oman lapsen elämä vai ei. Yhtä tärkeä isäkin on lapselle ku äiti. Itse näin nään asian. :)
Pas-kan marjat ei täällä kukaan mitään yritä, täällähän on melkeen kaikki äitejä, mutta sinä luet ja tulkitset toisten textejä kun piru raamattua ja kaikkeen ei edes ymmärryksesi riitä, niin keksit sitte jotain.
Onneksi ne jää meillä vaan yritykseksi. Kukaan ei ole vielä pystynyt vaikuttamaan meidän perheeseen sen jälkeen kun mies vietiin.
Nyt ei edes mies pääse meille kotiin, lapset sanoivat ettei halua nähdä petturi isää.
JOs haluaa lapsia nähdä menemme kaikki häntä katsomaan, lasten toivomus.